No mitä hiekkaa sitten? (pikakysely)

[Tuukkah]

Tämän voisi ottaa sillä tavalla rauhallisesti, ilman isompia perusteluja tai jatkokeskusteluja (jotka voi hoitaa tuossa toisessa threadissa);

Eli mikä nyt sitten olisi se suositeltavin hiekka, jota akvaansa uskaltaisitte laittaa?
Itse olen pikapuoliin perustamassa kiekkokala-akvaa ja tahtoisin Heille vain parasta...
Mitenkäs muuten kovin hienon hiekan lappoaminen onnistuu...?

[KtMan]

Eli mikä nyt sitten olisi se suositeltavin hiekka, jota akvaansa uskaltaisitte laittaa?
Itse olen pikapuoliin perustamassa kiekkokala-akvaa ja tahtoisin Heille vain parasta...
Mitenkäs muuten kovin hienon hiekan lappoaminen onnistuu...?

Eipä tässä enää uskalla suositella mitään hiekkaa. Luonnosta tulee tauteja ja loisia, kaupasta tulee öljyä ja betonia. Parasta hiekkaa varmaan pitää sitten lähteä hakemaan keskeltä saharaa
Hienoa hiekkaa ei lapotakkaan, vaan hiekan pitää kuohkeana kierteissarvikotilot, jotka myös syö ylimääräiset ruokajämät ym. töhnän.
T:Krisse

[VilleJ]

Optirocin pienempi raekoko
Bilteman puhallusaine (joka ilmeisesti kanssa on turvallista)
Kauniston soran puhallushiekka (ilmesesti turvallista myös)

[jarvimar]

Minä ainakin aion tehdä niin, että painun rannalle ja lappaan sieltä vedenrajasta sopivan määrän hiekkaa, huuhdon kevyesti ja mätän akvaarioon. That's all.

Jossain viestinvaihdossa jjarvi selvitti tuota bakteeri/tautiriskiä järvihiekan suhteen ja tuon luettuani ymmärsin niin, että riski saada mitään on tosi pieni. Tosin, jos sellainen mahdollisuus on edes olemassa, mun kohdalle se ihan takuulla sattuu.

Kunhan löydän sellasen rannan jostain Jyväskylän läheltä, jossa on sopivan punertavan sävyistä, hienoa hiekkaa, niin sillon läks´

[jarvij]

Ajatteles nyt. Kaavit ensin syrjään sen ihan ylimmät pari senttiä ja sitten otat sen minkä tarvitset.

Ihme loisia tai taudinaiheuttajia olisivat jos kaloja vesirajassa tai hieman syvemmällä parin sentin paksuisen hiekkakerroksen alla kyttäisivät

[rain-]

Tuota hienoa hiekkaa ei pysty/tarvitse lapota tavalliseen tapaan. Se kun on niin hienoa ettei aktiivilietteet yksinkertaisesti pääse uppoamaan. Lapolla voi helposti imeä hiekan pinnalla olevat mömmöt pois kun ei sillä ala hiekkaa tökkimään.

Minä olen käyttänyt altaissani sitä 0.1-0.6 -millistä vallan menestyksekkäästi kun pohjalla on ollut tarpeeksi kierteissarvikotiloita möyhentämässä sitä ja voi toki jollain kepillä itsekin sekoitella.

[Kaizu]

Eli mikä nyt sitten olisi se suositeltavin hiekka, jota akvaansa uskaltaisitte laittaa?

Tuolla toisaalla niille plekoille meinasit saada virtausta paaljon tuonne pohjan tuntumaan, taitaa tuo kaikkein hienoin hiekka mennä virran mukana.

En uskalla minäkään muuta sanoa kuin pikkasen karkeampaa kuin tuo hienoin, ja sopivalta valmistajalta, tai itse seulottua.

[Tuukkah]

No voi pahus... tulipa juuri mieleen että mulla taitaa itsellänikin olla tuota "nyt jo pahamaineista" Optirocia... sinne meni haaveet vanhan hiekan (ja jo valmiin bakteerikannan) käyttämisestä uudessa akvassa, jolloin sen saisi paremmin (ja nopeammin) käyntiin...

No, ei kai auta kuin lähteä hiekkapuhallushiekkakauppaan ja käydä matkalla ostamassa 20 tablettia Tetran valmista bakteerikantaa...

[Kaizu]

No voi pahus... tulipa juuri mieleen että mulla taitaa itsellänikin olla tuota "nyt jo pahamaineista" Optirocia... sinne meni haaveet vanhan hiekan (ja jo valmiin bakteerikannan) käyttämisestä uudessa akvassa, jolloin sen saisi paremmin (ja nopeammin) käyntiin...

Äläs nyt vielä hoppuile. Se kuuluisa artikkelihan ei ole vielä julkinen, itse ainakin odottelen tyytyväisenä altaassani juuri tuota hiekkaa kiekoilla ja plekoilla.
Vai joko se hiekka pitää hankkia?

[Karri]

Ajatteles nyt. Kaavit ensin syrjään sen ihan ylimmät pari senttiä ja sitten otat sen minkä tarvitset.

Ihme loisia tai taudinaiheuttajia olisivat jos kaloja vesirajassa tai hieman syvemmällä parin sentin paksuisen hiekkakerroksen alla kyttäisivät

Tästä tuli mieleeni ainakin järvisyyhy. Anjalankoskella kyseinen kotiloloinen eli/ elää vesiuimalassa. Uimalasta poistettiin hiekkakerros ja vaihdettiin uusi tilalle. Vetta altaaseen ja muutaman päivän päästä mietittiin, että ei se syyhy sieltä mihinkään hävinnyt. Eli välttämättä se parin sentin poistaminen ei auta!

(järvisyyhy on ihmiselle vaaraton, mutta aiheuttaa aikamoisen syyhyn muutamaksi päiväksi)

[Tuukkah]

Ei vielä, ei tässä mikään kauhea hoppu ole. Tuntuu vaan että jos tällaisen bolemiikin jälkeen menee vielä ja ostaa lisää tuota tuomiopäivän tavaraa, niin saa vähintäänkin kylähullun maineen täällä...

[Tuukkah]

Kaizu: Vähän tuota virtauksen voimakkuutta mietin itsekin.. eli lähteekö tuo kaikista hienoin sitten "liitelemään" kaikki sinne vastakkaiselle seinälle... Kuinkakohan mahdottoman kovan virtauksen plekot mahtavat vaatia...? Ei ainakaan mun isopurjepleko kovin pahoillaan näytä olevan vaikkei akvassani kauhea virta käykään, tykkää jopa lötkötellä vähävirtaisemmissa paikoissa.

[Tuukkis]

Minulla on villien kiekkojen altaassa valmiiksi pestyä aqua-colisa jokihiekkaa ja se vastaa varmaan hiekkapuhallus kamaa.
EI se suodattimeen mene varsinkin kun imu on tarpeeksi ylhäällä hiekasta.
Itselläni on 325 altaassa noin 3000ltr veden pyöritys eikä hiekkaa hirveästi löydy esisuodattimista,eikä kiekotkaan ole pahoillaan veden kierrosta päinvastoin.

[Tuukkah]

Jossain määrin mene off-topic, mutta kiekot eivät siis pane kohtuullista virtausta pahitteeksi? Ajattelin plekojen ja kiekkojen kanssa jälleen kerran sitä kultaista keskitietä... eli jotain siitä miedon ja voimakkaan väliltä, jolloin molemmat ovat tyytyväisiä... ja ainahan virtausta voi rikkoa kunnonkokoisilla mangrove-juurakoilla, jolloin löytyy varmasti seesteisempää ja kiivaampaakin virtausta.

[rain-]

Kunnollinen virtaus joka sitä hiekkaa ei kuitenkaan dyyneiksi kasaa on muutenkin hyvä tuollaisessa hienohiekka-altaassa, menee ainakin kaikki aktiivilietteenalut heti pois näkyvistä suodattimeen

[jarvij]

Ajatteles nyt. Kaavit ensin syrjään sen ihan ylimmät pari senttiä ja sitten otat sen minkä tarvitset.

Ihme loisia tai taudinaiheuttajia olisivat jos kaloja vesirajassa tai hieman syvemmällä parin sentin paksuisen hiekkakerroksen alla kyttäisivät

Tästä tuli mieleeni ainakin järvisyyhy. Anjalankoskella kyseinen kotiloloinen eli/ elää vesiuimalassa. Uimalasta poistettiin hiekkakerros ja vaihdettiin uusi tilalle. Vetta altaaseen ja muutaman päivän päästä mietittiin, että ei se syyhy sieltä mihinkään hävinnyt. Eli välttämättä se parin sentin poistaminen ei auta!

(järvisyyhy on ihmiselle vaaraton, mutta aiheuttaa aikamoisen syyhyn muutamaksi päiväksi)

Järvisyyhyn aiheuttavat kalojen loiset eli tässä tapauksessa erään loismadon cercaria-toukat, jotka yrittävät ihmiseen, mutta eivät onnistu, vain kutina jää.

Ja nuo toukat kehittyvät kotiloissa, joista ne vapautuvat veteen. Hiekkaa saa siis kaapia altaasta metrikaupalla, mutta jos kotiloita jää johonkin lisääntymään, niin koko hiekankaivu oli turhaa hommaa.

Madon munat tippuvat veteen kaloja syövien vesilintujen ulosteissa ja munista kuoriutuu toukkia jotka hakeutuvat kotiloihin. siellä ne lisääntyvät suvuttomasti ja seuraava sukupolvi lähtee kalan hakuun.

Ei siis tämäkään loinen hiekassa elä, vaan vapaassa vedessä (kotiloiden ulkopuolella meinaan).
Lisäksi noiden toukkien elin-ikä vapaassa vedessä ei ole kovin pitkä, joten kalan on löydyttävä varsin pian. Mikäli tuossa maauimalassa ei ole kaloja, ei loisen elinkierto ole täydellinen, vaan kaipaa jatkuvasti uutta lisäystä eli vesilintujen ulosteita ja niissä olevia madon munia. Olisi siis pitänyt tehohävittää kaikki lampikotilot ja/tai jotenkin estää noiden vesilintujen pääsy altaaseen.