Veden kypsytyksestä

[riksu]

Mietiskelen täällä päätäni puhki sellaisen asian kanssa, kannattaako uuden akvaarion vettä "kypsyttää" sen kummemmin, jos joka tapauksessa siirrän vanhasta akvasta suodattimen, kasveja ja hiekkaakin uuteen?
Vanhassa akvassani on nyt ollut jo jonkin aikaa kypsymässä uusi suodatin, ja mietin tässä siis sitä, onko järkeä siirtää suodatin uuteen tyhjään akvaan (vain vettä ja hiekkaa) pörisemään ilman kaloja muutamaksi päiväksi, vai voinko ihan yhtä hyvin heittää kalatkin perään samalla? Siis onko tällaisesta kypsyttelystä mitään sen merkittävämpää hyötyä, kun bakteerit siirtyvät suodattimen ja kasvien mukana anyway?

[TiHe]

Mietiskelen täällä päätäni puhki sellaisen asian kanssa, kannattaako uuden akvaarion vettä "kypsyttää" sen kummemmin, jos joka tapauksessa siirrän vanhasta akvasta suodattimen, kasveja ja hiekkaakin uuteen?
Vanhassa akvassani on nyt ollut jo jonkin aikaa kypsymässä uusi suodatin, ja mietin tässä siis sitä, onko järkeä siirtää suodatin uuteen tyhjään akvaan (vain vettä ja hiekkaa) pörisemään ilman kaloja muutamaksi päiväksi, vai voinko ihan yhtä hyvin heittää kalatkin perään samalla? Siis onko tällaisesta kypsyttelystä mitään sen merkittävämpää hyötyä, kun bakteerit siirtyvät suodattimen ja kasvien mukana anyway?

Hei!
Ihmeen tiukassa istuu tämä veden kypsyttäminen. Vesi ei kertakaikkiaan kypsy; ei vaikka sitä keittäisi tuntikausia

Akvaario (suodatinmassa ja pohjamateriaali) sen sijaan kypsyy eli kypsässä suodattimessa ja pohjassa elävät ammoniumia nitriitin kautta nitraatiksi muuttavat typpibakteerit.

Suodattimesta en tiedä, kun et kerro, miten se Sinulle tuli (oliko vedessä, märkänä vai...)?
Samoin hiekka? Ovatko em. bakteerit edelleen riittävässä määrin elossa?

Tärkeintä akvaarion (siis ei veden) kypsymisen kannalta on pitää typpibakteerit hengissä.
Ne vaativat happea elääkseen. Jos hyödylliset (ja happea tarvitsevat) bakteerit kuolemat, alkaa mätäneminen ja veteen syntyy hapen puute.

Odota siis noin viikko, jotta voit olla varma nitriittien täydellisestä puuttumisesta.

http://www.aqua-web.org/forum/viewtopic ... kypsyminen

[riksu]

NIIN... eihän se VESI mihinkään kypsy, pelkkää sontaahan siinä vedessä vaan on
Ajatukseni lähinnä oli se, että kun on mahdollisesti odotettavissa että vesiarvoissa saattaa tapahtua jonkin sortin heilahtelua, niin olisiko syytä odotella, että bakteerit ym. saisivat jyllätä rauhassa jonkin aikaa, ennen kuin heivaan kalat pyttyyn. Suurin osa hiekastakin on kuitenkin ihan freesiä ja puhdasta.
No anyway, joka tapauksessa varmaan EI olisi pahitteeksi odotella muutamaa päivää!?

[mysli]

Mietiskelen ihan samoja juttuja. 60 litraisessa on bakteerittomat hiekat ja kivet, toimivasta akvaariosta otetut kasvit ja sen tuleva suodatin on pörrännyt kolmisen viikkoa vanhan rinnalla käynnissä olevassa akvaariossa. Eli kun heitän tuonne sekaan suodattimen, onko kypsytys sitten siinä? Vai siirtyikö vain bakteeriymppi jota nyt pitää ruokkia samoin kuin kukkaruukkuymppiä kun kypsytetään allas täysin tyhjästä?

Huomaa kyllä, ettei ole vielä täysin tullut sisäistettyä kaikkea uuden tiedon määrää.

[Tiitu]

Minulla ja muilla mitä täältä olen lukenut on siirto esim. vanhasta pienemmästä akvasta suurempaan mennyt ongelmitta, kun vanhasta on siirretty sekä suodattimet että hiekat plus kalat töyhkän laskeuduttua. Jos vielä mukaan laittaa vanhan vedenkin, niin kaikki säilyy mahdollisimman ennallaan ja vastaa lähinnä veden osittaisvaihtoa. Sensijaan jos kaikki vesi on uutta, niin tilanne on sama kuin 100%:n vedenvaihdossa eli ei hyvä.

Toisaalta sanotaan, ettei ole mieltä siirtää vanhassa vedessä olevia taudinaiheuttajabakteereita uuteen akvaarioon, mikä tarkoittanee että vanhaa vettä laitetaan vähän tai ei ollenkaan - tästä en ole varma. Huolehtimalla jokatapauksessa siitä, ettei uudessa vedessä ole liikaa esim. klooria ja lämpötila sekä muut arvot on kunnossa, käynee sekin. Varmuudeksi laittaisin vedenparannusainetta ja säätäisin kovuuden vaikka AquaDur-jauheella samaksi kuin vanhassa akvassa. Jos taas kaloja ei siirrä piakkoin, niin suodatusbakteereilta loppuu ruoka. Vanhaa hiekkaa kannattaa vähän heittää pohjalle uuden päälle tai suodattimen sisältöä sekoittaa uuden puhtaan hiekan sekaan ympiksi ja kasvien juurille ravinteeksi. Kellä on muutama euro taskussa, voi sensijaan tai ohella käyttää myös Bactozymiä.

[silli]

Itse kyllä odottelisin muutaman päivän ja ruokkisin kalanruualla ja hirvensarvisuolalla, sekä mittaisisin ahkerasti nitriittiä. Tämä siksi, että hiekasta suurin osa on uutta ja kun suodatinkin on melko uusi. Riippuu tietysti suodattimesta paljonko bakteereja siinä on. Itse vaihdoin kypsyneeseen akvaarioon hiekan ja jätin sukkahousuissa vanhaa hiekkaa ympiksi. Ympistä ja kahdesta kypsästä sisäsuodattimesta huolimatta nitriitti nousi 5 päivän ajaksi hieman. Ulkosuodattimella riski lienee hieman pienempi.

Enkä muuten ymmärrä, mitä suurta haittaa on 100%:n vedenvaihdosta. Bakteerit kyllä säilyvät tässä ennallaan ja vesiarvojenkin pitäisi vaan parantua. Olettaen siis, että altaaseen lasketaan vesiarvoiltaan kaloille sopivaksi tehtyä vettä.

[Tiitu]

Uuden hiekan päälle kannattaa levittää vähän vanhaa hiekkaa - tämä on varmasti parempi kuin sukkahousuniksi. Kuten sanottu myös vanhasta suodattimesta voi hiekan sekaan laittaa vähän töhnää. Silloin siirron voi tehdä heti kun vesi on kirkastunut. Olen tehnyt näin ongelmitta. Jos suodatin ei ole kypsynyt, niin sitten joutuu odottamaan pari viikkoa. Bactozym-mainosmies käyttäisi myös sitä.

100%:n vedenvaihtoja en tiedä kenenkään suosittelevan. Sehän katsotaan aloittelijan virheeksi, että vaihtaa kaiken veden, mikä johtunee varsinaisesti siitä, ettei näin paljon ainakaan tarvitse vaihtaa. Ja kumpa hanavesi vain olisikin hyvää akvaarioon sellaisenaan, mutta kun ei ole. Jos akvaariossa on esim. iso toimiva mattosuodatin, 100%:n vaihdot on kuulemani mukaan mahdollisia, mutta ymmärtääkseni ei silloinkaan kerralla vaan vuorokauden mittaan tms..

[jarvij]

Mikä siinä 100% vedenvaihdossa ei ole hyvää, jos vesi on ehtinyt tunnin, pari ilmastoitua. Ilmastoitumisella tarkoitan vesijohtoverkostossa liuenneiden ylimääräisten kaasujen poistumista.

Ilmiö on sama kuin, jos laskee vaikka juomalasiin vett ja tarkkailee sitä. Ensin vesi samenee; sillen se kirkastuu alhaalta alkaen, kun kaasukuplat nousevat pintaan.

Liiallinen liuenneen kaasun määrä vedessä saattaa aiheuttaa kaloille "suleltajantaudin" eli kaasukuplataudin. Muutoin uusi vesi on hyvää!

Juuri tämä parin tunnin ilmastoiminen estää käytännössä 100% vedenvaihdot. Kalathan pitäisi evakoida siksi ajaksi, kun vesi ilmastoituu. Mitä enemmän putkistossa kaasuja on veteen liuennut, sitä hitammin pitää uusi vesi ottaa ja ilmastoida sitä joko käsisuihkulla tai laskemalla vasten akvaarion laseja, jolloin vesi leviää ohueksi , laajapintaiseksi kalvoksi.

Kalatonta akvaariota ruokitaan kalanruoalla, jolloin bakteerit voivat hajottaa sitä.
Vanhalla vedellä ei todellakaan ole mitään arvoa!

Typpibakteereita saadaan kosteasta akvaariossa olleesta hiekasta, kypsän suodattimen massoista, ikkunalla olevasta kosteasta kukkamullasta jne, mutta vapaassa vedessä niitä ei ole.

Kaupallisissa tuotteissa on typpibakteereita, jos ne ovat tuoreita, ja niitä on säilytetty asiallisesti, mutta miten sen voi tietää, kun niissä ei ole päiväystä. Edelleen:
1) miten kauan niitä on säilytetty myyntihyllyssä?
2) kauanko ne ovat seisoneet tukussa, vähittäiskaupassa?
3) miten niitä on säilytetty ja miten pitäisi säilyttää.

Jos bakteerit on pakastekuivattu, niin ne ovat ehkä hengissä, mutta onko niillä riittävästi ruokaa mukanaan. Nitraattibakteerit alkavat hajottaa nitriittiä vasta kun sitä on riittävästi, mutta miten se toimii noissa kaupallisissa tuotteissa.

Onko kukaan testannut, vai luotetaanko tässä sokeasti mainoksiin ja tehtaan laboratoriossa tuoreilla ja asiallisesti säilytetyillä bakteereilla saatuihin tuloksiin?

[Tiitu]

Se mitä Järvi sanoi vanhan veden arvottomuudesta, ei aivan tarkasti pidä paikkaansa. Kalat tarvitsevat vedessä bakteereita ja monia aineita, joita uudessa vedessä ei välttämättä ole. Raskasmetallit ovat myös usein hanaveden ongelma, jota ongelmaa voi hoitaa myös kalojen ihoa suojaavia kolloideja sisältävillä vedenparannusaineilla, joista tunnetuin lienee Tetran AquaSafe. Liian runsaat tai paremminkin nopeat vedenvaihdot saavat kalat hinkkaamaan itseään hiekkaan ja kiviin. Vanhasta vedestä tiedetään, että monet taudinaiheuttajabakteerit eivät pysty siinä elämään ja kalat säilyvät terveinä. Nykyään kuitenkin tiedetään nitraatin poiston olevan tärkeämpää ja samalla vähenevät myös tautibakteerit, kun lisätään vettä josta ne on kloorilla ja muilla juomavedenkäsittelytavoilla oletusarvoisesti poistettu. Olen aivan samaa mieltä uuden veden paremmuudesta, jos vesiarvot (myös ne joita emme pysty mittaamaan!) ovat kunnossa.

Bactozymistä oma vähäinen kokemukseni on se, että Bactozymin käytöstä huolimatta ongelmia voi uudessa akvaariossa ilmetä usean viikon ajan! Se mitä mainoksissa sanotaan, ei siis pidä paikkaansa. Akvaarion on annettava kypsyä rauhassa ja nitriittiä mitaten ennenkuin kaloja sinne laitetaan. Jos vanhasta akvaariosta otetaan vanhaa hiekkaa ja vanha suodatin, niin mitään ongelmaa en ole havainnut. Uskon jokatapauksessa Bactozymin olevan akvaarion alkuvaiheessa ja ulkosuodattimen pesun yhteydessä hyödyksi. Sisäsuodattimen tapauksessa hyöty voi olla marginaalisempi.

[jarvij]

Se mitä Järvi sanoi vanhan veden arvottomuudesta, ei aivan tarkasti pidä paikkaansa. Kalat tarvitsevat vedessä bakteereita ja monia aineita, joita uudessa vedessä ei välttämättä ole. Raskasmetallit ovat myös usein hanaveden ongelma, jota ongelmaa voi hoitaa myös kalojen ihoa suojaavia kolloideja sisältävillä vedenparannusaineilla, joista tunnetuin lienee Tetran AquaSafe. Liian runsaat tai paremminkin nopeat vedenvaihdot saavat kalat hinkkaamaan itseään hiekkaan ja kiviin. Vanhasta vedestä tiedetään, että monet taudinaiheuttajabakteerit eivät pysty siinä elämään ja kalat säilyvät terveinä. Nykyään kuitenkin pidetään nitraatin poistoa tärkeämpänä ja samalla poistuvat myös bakteerit, kun lisätään vettä josta ne on kloorilla ja muilla juomavedenkäsittelytavoilla poistettu.

Ja nitähän bakteereita kalat uudesta vedestä tarvitsevat?
Mitähän kalojen tarvitsemia aineita aineita ei uudessa vedessä välttämättä ole? Pääkaupunkiseudulla vesi tulee Päijänteestä, jossa siis ei ole kaikkia kalojen tarvitsemia aineita?
Miten suuria raskasmetallimääriä juomavedessä on ja mitä nuo metallit kuparin lisäksi ovat? Paljonko kaloja on niiden johdosta sairastunut tai kuollut niillä jotka eivät ole koskaan käyttäneet mitään vedenparannusaineita?

Vanhassa vedessä eivät monet tautibakteerit todellakaan elä, mutta se tarkoittaa iso-isän isän aikuista "vanhavesiakvaariota", jota minä en varauksetta suosittele kenellekään.
http://www.deters-ing.de/Gastbeitraege/Altwasser.htm
Toimiva systeemi se toki on, mutta edellyttää tietoa siitä.

Lainauksessa on näköjään sitkeänä pyrkinyksenä ylläpitää vanhoja myyttejä edelleen. Esitetään väitteitä, mutta ei perustella niitä sen kummemmin.

Vedenparannusaineissa on natriumtiosulfaattia sitomassa klooria, kelaatteja sitomassa raskasmetalleja ja kolloideja suojelemassa kalojen ihon limaa ja mystiikkaa ("aloe-vera" yms.)
http://www.aquahoito.info/suomi/ohjeita/vedenp.php

Kelaatit kuitenkin ovat orgaamista ainetta, jota bakteerit pystyvät hajottamaan, jolloi sen sitomat metallit saattavat jäleen vapautua veteen.

[riksu]

Ja palatakseni vielä alkuperäiseen aiheeseen... Mikähän se lopputulos nyt sitten mahtaa olla?
Jos on mahdollista seurata uutta akvaariota pari päivää, ja mittailla arvoja (ruokkia samalla kalanruoalla tyhjää akvaa), niin hyvä niin, mutta jos kalat on saatava siirrettyä saman päivän aikana, niin parin tunnin odottelu riittää ja kalat voi heivata pyttyyn ? VAI?!?

[Tiitu]

Bakteerit siirtyvät vanhan materiaalin mukana, joten veden selkiydyttyä voi mielestäni kalat siirtää. 100%:n vedenvaihdossa on varmistettava, ettei vesiarvot muutu rajusti siitä missä kalat tällä hetkellä ovat. Siksi on turvallisempi vaihtaa vähemmän kerralla eli ottaa osa vedestä vanhasta akvaariosta. Mikäli kuitenkin vaihtovesi on ominaisuuksiensa puolesta kunnossa, niin sitten ei ongelmaa määränkään suhteen ole.

[riksu70]

Jatkampa tätä vanhaa keskustelua kun eilen laitoin altaan kuosiin uudet hiekat ja suodatin vanhasta altaasta ymppeineen ja kasvejakin laitoin. Sitten laitoin Partiksen poikasen sinne jo uiskentelemaan ja raasukka parka oli aamulla puolikuollut. Mittasin uuden ja vanhan altaan vesiarvot JBH Easy Testilla 5 in 1, näyttää samaa kummassakin liuskassa . Mikä selittäisi pienen monninpoikasen kohtalon, ruukku missä oli levää olin kanssa ottanut vanhasta altaasta ettei se kyllä nälkäänkään kuollut.

[lafe]

Vaikea mennä sanomaan, ei sinulla sattuisi olemaan tippatestejä käytössä? Niillä saisi tarkempia mittaustuloksia.

[ansu75]

Sehän voi kärsiä ihan vaan siirtostressistä? Onko se siis vielä elossa vai kuollut?

[riksu70]

Kyllä se raasu vaa sinnitteli ja jäi henkiin laitoin sen takasin sinne isoon altaaseen mistä otinkin. Voi tietysti olla mkä kävi mielessä että kylmä vesi 25 c.

[serazorro]

En halua aloittaa uutta aihetta joten kysyn tässä.. Laitoin hetki sitten ympin akvaarioon, multaa sukkahousuun ja se sinne akvaarioon. Pitääkö se multasukka olla siellä koko kypsytyksen ajan vai miten?

[Teemu Salonen]

Ihan tarkkaan en ole tuohon kalattomaan kypsytykseen perehtynyt, mutta kyllä, käsittääkseni multa pidetään siellä kokoajan.

Oletko nyt ihan varma siitä, mitä olet tekemässä? Akvaarion saa tänä päivänä kypsäksi huomattavasti helpommin, nopeammin ja halvemmallakin kun tällä kukkamulta-salmiakkisäädöllä.

[Rockhill]

esim. Prodibiolla saisit altaan valmiiksi päivässä, lue lisää http://www.akvaarioon.fi/epages/TP.sf/f ... 4200002119
Nopea ja helppo