Huonekasvien juuret akvaariossa + punasilmäpleko

[vemkki]

Olisi kiva pitää peikonlehteä tai jotain muuta huonekasvia siten, että sen juuret olisivat akvaariossa. Ongelmana on vain akvaariossani asustava terhakka punasilmäpleko, joka pitää kaikkia pureskelukelpoisia pintoja hyvinä haasteina. Onko kukaan pitänyt huonekasvien juuria akvaariossa, jossa on punasilmäpleko, ja jos on, niin mitä siitä on seurannut?

[Mari Kurki]

Minä olen pitänyt punasilmien ja muidenkin Panaqueiden kanssa samassa altaassa peikonlehteä, kultaköynnöstä, köynnösvehkaa, malakanvehkaa ja aasinkorvaa. Eipä meillä ainakaan minkäänlaisia ongelmia siitä seurannut, plekot jättivät juuret täysin koskematta.

[nannu]

Minuakin kiinnostaisi pulauttaa jonkin huonekasvin juuret akvaarioon, jotta tulisi vehreyttä vähän akvaarioon päällekkin. Muistanko oikein, että juurrutus täytyy tehdä pistokkaista, eli mullassa ollutta kasvia ei voi noin vain laittaa vesiviljelyyn?

[Sariko]

Jos muistan lukeneeni oikein, eikö peikonlehti ole myrkyllinen huonekasvi? Voin olla tietty väärässäkin...

[Tiitu]

Minunkin muistaakseni peikonlehti on myrkyllinen, eikä sitä pitäisi hankkia ainakaan lapsiperheisiin.

Myrkylliset kasvit: http://www.helsinki.fi/~unummela/poisonousplants.htm

[saurama]

Minuakin kiinnostaisi pulauttaa jonkin huonekasvin juuret akvaarioon, jotta tulisi vehreyttä vähän akvaarioon päällekkin. Muistanko oikein, että juurrutus täytyy tehdä pistokkaista, eli mullassa ollutta kasvia ei voi noin vain laittaa vesiviljelyyn?

Kasvilla menee toki hetki totutellessa likomärkään elinympäristöön, mutta ainakin kultaköynnöstä on tullut kaivettua suoraan ruukusta altaan reunalle yli yhden kerran ja tuloksena hetken päästä hirveä kiire kasvaa suuremmaksi.

[Paula Luotola]

Ja kultaköynnöksellä ei kauaa mene pistokkaastakaan. Mitenkähän muuten juorut menestyisi? Olisi näppärä konsti tehdä suojaa huoneenjakaja-altaaseen kasvattamalla joku reuna täyteen juorun rönsyjä... Tosin jotenkinhan ne pitäisi pingottaa ja tukea paikalleen, kultaköynnös on siinä mielessä helpompi.

[rain-]

Olen peikonlehden ja sädekaislan humpsauttanut altaaseen mullat poistettuani ja alkoivat kasvattaa lisää juuria heti.

Niin, ja ilmeisesti nuo huonekasvien myrkyt eivät haittaa kaloja, vaikka en tiedä miksi.

[Kris]

Niin, ja ilmeisesti nuo huonekasvien myrkyt eivät haittaa kaloja, vaikka en tiedä miksi.

Oliko tähän jotain faktaakin vaiko vain arvaus?

[rain-]

Niin, ja ilmeisesti nuo huonekasvien myrkyt eivät haittaa kaloja, vaikka en tiedä miksi.

Oliko tähän jotain faktaakin vaiko vain arvaus?

Empiiriset testit tukevat tuota uskomusta.

Esimerkiksi minulla on peikonlehden kanssa satalitraisessa(juu, se tulee ihan liian isoksi siihen, siirtyy kuussataseen jahka sen saan tänne) perhoskirjoahvenpariskunta joka kutee koko ajan ja näyttää viihtyvän vallan hyvin.

Tokihan ne myrkyt saattavat olla kerääntyneinä lehtiin ja juuret ovat sitten myrkyttömämpää kamaa, tiedä tuota.

Ja tältä näyttää pieni peikonlehti satalitraisessa: http://www.aqua-web.org/users/satuj/peikonlehti.jpg

[2035]

Peikonlehdestä ja kultaköynnöksestä löytyy kokemusta plekoaltaassa, kaikki mennyt hyvin.

Juorua olen kokeillut myös. Aluksi viihtyi ihan ok mutta jonkin ajan päästä juuret mätäni..

[Kris]

Empiiriset testit tukevat tuota uskomusta.

Hyvä, että kuitenkin käytit sanaa uskomus . Vakavasti puhuttuna asiahan on niin, että eläinten yleensä ja ehkä erityisesti kalojen kohdalla on aika vaikea havaita sitä, onko niiden ympäristö lähelläkään optimaalista. Nehän eivät osaa ottaa samalla tavalla kontaktia omistajaansa kuten esim. koira (osaa ääntelemällä kertoa että nyt on joku hätä). Nyhjyttävät vain piilossa tai säntäilevät korkeintaan. Toki on niin, että jos syövät ja kasvavat hyvin ja vielä lisääntyvätkin, niin ei ehkä ole aivan kauhea olotila. Mutta riippuu tietty lajistakin. Esim. millikset lisääntyvät lähes missä oloissa vain. Perhoset nyt tietty on hankalampia, joten siinä mielessä kokemuksesi puhuu sen puolesta, että ainakaan oma peikonlehtilajikkeesi juuri tuossa kokoonpanossa ei ole aiheuttanut suurempia ongelmia.

Tokihan ne myrkyt saattavat olla kerääntyneinä lehtiin ja juuret ovat sitten myrkyttömämpää kamaa, tiedä tuota.

Sen sijaan että sanottaisiin kasvien myrkyn olevan vaaratonta kaloille, on tämä mainitsemasi varmaan turvallisempi lähestymistapa aiheeseen.
En löytänyt mistään faktaa siitäkään, mutta jostain löysin jonkun maininnan, että juurissa ei olisi niin paljoa myrkkyä. Sen kuitenkin oli joku vain sanonut jossain keskustelupalstalla, joten en luota siihen sinänsä.

Toisaalta löysin tällaisen: http://www.reference.org/pdf/water_drag ... sheets.pdf
Tuo edellinen on enemmänkin liskopuolen ohje, mutta siellä on aika tylpästi listattu peikonlehti (philodendrons, monstera deliciosa) kohtaan "Toxic plants that should not come into contact with animals" (eli myrkylliset kasvit, jotka pitäisi pitää erillään eläimistä). Tätä ennen mainitaan, että niitä voidaan pitää taustakasveina, mitä se sitten tässä yhteydessä tarkoittaakaan. Vaikka tuo liskoja varten on tehtykin, luulisin, että kalakin on eläin. Tämänkään oppaan luotettavuudesta minulla ei tietenkään ole takeita, mutta näyttää ihan vakavasti tehdyltä.

Jos peikonlehden akvaansa haluaa jollakin tavalla yhdistää, kannattaa varmaan ainakin pitää muut osat kuin juuret erossa vedestä. Vai onko tästä tarkempaa tietoa muilla?

[silli]

Miten olette ratkaisseet huonekasvin juuret ja akvan sisustuksen? Siin roikkuvat kasvit (juoru ja kultaköynnös) osaan mieltää akvaariokkäyttöön, mutta entä vaikka vehkat. Jos lehdet ovat pinnan yläpuolella niin juuret eivät ylety pohjaan ja jossain kai kasvin pitää olla kiinni, muutenhan tuo kallistuu kumoon ja ajelehtii virtauksessa miten sattuu. Vai olenko nyt kadottanut jonkin oleellset pointin? Ovatko juuret esteettisesti siedettäviä mielestänne?

[Rääkky]

Kris: Eiköhän vaikka kuinka moni muukin ole käyttänyt peikonlehteä akvaariossaan ja AW:n haulla & sanalla "peikonlehti" löydät monia!

Minullakin on peikonlehti ja kaikki on jees.


Ja minulla on muuten viirivehka altaassani ja olen sen nyt tukenut tukipuun avulla akvaarion reunaan, mutta aion sille järkätä parvekelaatikon jotta sen juuret eivät näy. Kyselinkin jo tällaisesta täällä
Mutta silloin ei vastauksia valitettavasti tullut. Ehkä haulla löytyisi jotain mikä minulta on hakiessani täysin ohi mennyt

[Oskari_]

Miten olette ratkaisseet huonekasvin juuret ja akvan sisustuksen? Siin roikkuvat kasvit (juoru ja kultaköynnös) osaan mieltää akvaariokkäyttöön, mutta entä vaikka vehkat. Jos lehdet ovat pinnan yläpuolella niin juuret eivät ylety pohjaan ja jossain kai kasvin pitää olla kiinni, muutenhan tuo kallistuu kumoon ja ajelehtii virtauksessa miten sattuu. Vai olenko nyt kadottanut jonkin oleellset pointin? Ovatko juuret esteettisesti siedettäviä mielestänne?

Mattosuodattimen yläpäässä tuntuvat useat huonekasvit viihtyvän. Kasvattavat juurensa maton sisälle.

[Paula Luotola]

Peikonlehdestä vielä sen verran, että kuinkahan myrkyllinen se sitten loppujen lopuksi on...? Itsellä kun on vuosien varrella ollut kolme kania, kaikki alle 2 kg painaneita, ja jokainen vähintään kerran elämänsä aikana päässyt heittämään nassuun peikonlehteä. Vähimmillään puolikkaan isohkosta lehdestä, enimmillään kerralla jopa pari lehteä ja muutamat ilmajuuret (mielettömät ruokahalut siis näillä eläimillä ollut). Ja minä sitten huolissani huolehtinut, että kuinka käy, kun ei ell:kään osannut mitään apukeinoa sanoa. Kuinka ollakkaan, ei ainoallakaan mitään merkkiäkään mistä myrkytyksestä, elämä jatkunut yhtä reippaasti kuin ennenkin.

Tämä siis vaan yksi satunnainen "koe". Kuitenkin kun puhutaan myrkyllisyydestä, niin aika harvoin tiedetään, mikä myrkky on ja mihin kohtaan se sitoutuu. Tällöin vaikutus kalaan on mielestäni mahdoton arvata, äkkiseltään tuntuisi, että kalassa ei välttämättä ole edes samanlaista sitoutumispaikkaa, kuin ihmisessä. Tuskinpa näin "pieni" aihe edes ketään tutkijaa kiinnostaa, eli empiiriset kokeet mahtavat olla ainoa tietolähde...

[Mari Kurki]

Juu, tuo peikonlehden myrkyllisyys on pohdituttanut itseänikin, sillä eräässä kasvikirjoistani jopa mainitaan se hedelmän olevan syötävä. Tokihan yksi lähde voi johtaa harhaan, mutta eläimet tuntuvat kestävän yllättävänkin hyvin noita myrkyllisiksi tiedettyjen kasvien syömisiä. Esimerkkinä kaverini kissa, joka oli rouskuttanut kirjovehkan ranteenpaksuisen rungon poikki, eikä saanut muita oireita kuin että karvat lähtivät niiltä alueilta mihin mehua oli roiskunut...

[Kris]

Peikonlehdestä vielä sen verran, että kuinkahan myrkyllinen se sitten loppujen lopuksi on...?

Kyllä se myrkyllinen on. Jos et usko, niin katso vaikka
http://www.henryfordhealth.org/13684.cfm
http://www.austin360.com/health/healthf ... 02872.html
ja vielä eläinnäkökulma löytyy tästä: http://www.aspca.org/toxicplants/M01880.htm

Itsellä kun on vuosien varrella ollut kolme kania, kaikki alle 2 kg painaneita, ja jokainen vähintään kerran elämänsä aikana päässyt heittämään nassuun peikonlehteä. ...Kuinka ollakkaan, ei ainoallakaan mitään merkkiäkään mistä myrkytyksestä, elämä jatkunut yhtä reippaasti kuin ennenkin.

Voisiko olla niin, että juuri sinun peikonlehtesi lajikkeena ei jostain kumman syystä ole kovin myrkyllinen. Tai sitten niin, että et vain huomannut kanien oireita. Niiden kieltä kun voi olla vaikea ymmärtää .

Tämä siis vaan yksi satunnainen "koe".

Siinä vain on juuri se ongelma, että eläinten kohdalla on aika hankala tietää, miten paljon vaivaa jostain asiasta k.o. eläimelle oli. Siinä mielessä tällainen koe ei anna kovin selvää kuvaa siitä mitä oikein tapahtui loppujen lopuksi. Kalojen kohdalla asia on ehkä vielä vaikeampi, sillä niiden voinnin selvittäminen on kai vielä hankalampaa kuin kanin.

Kuitenkin kun puhutaan myrkyllisyydestä, niin aika harvoin tiedetään, mikä myrkky on ja mihin kohtaan se sitoutuu. Tällöin vaikutus kalaan on mielestäni mahdoton arvata, äkkiseltään tuntuisi, että kalassa ei välttämättä ole edes samanlaista sitoutumispaikkaa, kuin ihmisessä.

Voi toki olla niin, että eri myrkkyjen osalta eri eläinlajit ovat eri tavalla herkkiä. Mutta jos jokin tiedetään myrkylliseksi, siihen kannattaa suhtautua vakavasti.

Tuskinpa näin "pieni" aihe edes ketään tutkijaa kiinnostaa, eli empiiriset kokeet mahtavat olla ainoa tietolähde...

Näin se kai valitettavasti on . Itsekin yritin etsiä aiheesta *tietoa*, mutta harrastajien "mustatuntuu" ja "eimeilläainakaan" kokemuksia lukuunottamatta jäi haavi kyllä aika tyhjäksi. Älköön tätä nyt kukaan ottako siten, että en arvostaisi kokemuksia. Niiden lisäksi olisi vain kiva kuulla jotain varmempaakin.

[Maisu]

Voisiko olla niin, että juuri sinun peikonlehtesi lajikkeena

Lajina. Peikonlehtiä on n. 30 eri lajia.

Päällyskasvihan peikonlehti on, joten on aika vaikea normaalilogiikalla päätellä olisiko kasvilla syytä luonnollisessa ympäristössään puolustautua keräämällä myrkkyä myös juuristonsa vaiko ei. Hedelmät ovat syötäviä, mutta niiden kärjessä on kalsiumoksalaattikiteitä, näin kertoo kirjatieto. Lukija itse ottakoon selvää mitä nuo mokomat kiteet ovat ja miksi ne ovat vieroksuttuja.

[rain-]

Voisi myös pohtia miksi akvaariossa pidetään myrkyllisiä akvaariokasveja...

Pistiassa on samaa kamaa kuin peikonlehdessä, eli niitä kalsiumoksalaattikiteitä, muun kivan ohella.

http://www.ces.ncsu.edu/depts/hort/cons ... istist.htm




Ja asiaan, kalsiumoksalaattikiteet eivät liukene helposti veteen, eli siinä lienee ratkaisu siihen miksi tuollaista ainetta erittävät kasvit eivät ole kaloille letaaleja. Kalojen pitäisi suorastaan syödä kasvia, että saisivat tarpeeksi myrkkyä elimistöönsä. Ja akvaarioon pitäisi kaataa nesteytettyä kasvia kunnolla että kalat saisivat jonkinlaisia ihoreaktioita. Näin nopeasti ja puolinukuksissa päätellen.

Korjatkaa jos ajattelin ihan väärin.

[Kris]

Korjatkaa jos ajattelin ihan väärin.

En tiedä, ajattelitko väärin, sillä en minäkään tiedä riittävästi kalsiumoksalaatin liukoisuudesta. Tiedätkö itse vai arvasitko?

Joka tapauksessa peikonlehdessä on tuon lisäksi toinenkin myrkkymekanismi, asparagiini. Se kävi ilmi jo tuosta ensimmäisestä linkistä ylhäällä, mutta varmuuden vuoksi voit katsoa myös http://www.nlm.nih.gov/medlineplus/ency ... 002872.htm

[rain-]

Tiedän. Yksinkertaista kemiaa

[Paula Luotola]

Vaikken kania mitenkään kovin viisaana eläimenä pidäkään, niin uskoisin sen kyllä lopettaneen napostelun, jos olisi noitten linkkien mainitsemaa valtavaa huulten ja suun limakalvojen poltetta tuntenut...

Onkos muuten moni tänä kesänä syönyt raparperipiirakkaa?

[dsl]

Hyvä, että kuitenkin käytit sanaa uskomus ;-).

Mitähän tieto muuta olisi kuin hyvin perusteltuja tosiuskomuksia. Kukahan fiksu mies (ei sovinismia, mutta muistaisin, etä se oli mies) joskus noin sanoikaan, hmm. ei tällaisia saisi unohtaa.