"Nykyään" (vrt. 15 vuotta sitten) vaikuttaa siltä että suositellaan hienoa hiekkaa soran sijasta. Mm. Akvaariomaailma suositteli sitä (4/2000, aloittelijan ABC). Joskus hiekkaa kokeilleena ihmetyttää hiukan sen suosiminen. On sanottu että hieno hiekka on kasveille parempi. Kuitenkin ihmiset valittavat kun kasvit eivät tahdo pysyä pohjassa (huonojuuriset/juurettomat?), jos on käytetty hienoa hiekkaa.
Myöskin on käynyt mielessä "lannoitenäkökulma", elikkä ainakin itse olen ajatellut että kasvit pitävät kalojen ulosteista, jotka soran väliin laskeutuvat (ei tietenkään niin paljoa, että pohja tukkeutuu). Hiekassahan näin ei pääsisi käymään, vaan ulosteet jäävät hiekan päälle. Saa toki lannoitteita kaupastakin, mutta se maksaa ja luulisin että hiekkapohja siis näin ajatellen "väsyy" nopeammin kuin sorapohja, koska ei saa mistään "lannoitetta sisälleen", siis muualta kuin kaupasta.
Ja kun pohjaa puhdistaa lapolla, ei voi välttyä siltä, että hiukan hienoa hiekkaa kulkeutuu letkun läpi viemäriin/ämpäriin. Sorassahan tätä ongelmaa ei tule ja samalla sorapohjan saa "pöyhittyä", kun tunkee lapon pohjaan saakka, mitä taas ei hienohiekkaiselle pohjalle voi tehdä.
Siis onko mitään järkeä käyttää hiekkaa soran sijasta, paitsi mahdollisten monnisten, tai muiden pohjaa tonkivien kalojen mukavuuden kannalta?
Mielipiteitänne nöyrimmästi odotellen...
Muokattu - Reetu on 20/01/2002 18:49:10
Hiekkaa vai soraa
Valvoja: Moderaattorit
Alueen säännöt
Ennen kuin esität kysymyksesi, huolehdi, että ainakin osa seuraavista tiedoista ovat viestissäsi:
Ilmoittamalla ainakin osan em. tiedoista heti ensimäisessä viestissä, varmistat että muilla on helppo työ vastata viestiin ja näin ratkaista mahdolliset ongelmat. Kiitos!
Ennen kuin esität kysymyksesi, huolehdi, että ainakin osa seuraavista tiedoista ovat viestissäsi:
- akvaarion tilavuus ja mitat
- Valaistus (millaiset putket, esim. 58W Philips 86)
- Suodatus (suodattimien merkit ja mallit)
- Akvaarion hoito (vedenvaihdot, ruokinta, kasvilannoiteet yms.)
- Akvaarion asukit (kalat + muut eliöt)
- Vesiarvot (pH, GH, KH, NO2-, NO3-, lämpötila)
- Mikä on ongelma ja miten se esiintyy? Täysi kertomus kalan/kasvien oireista
- Milloin huomasit ongelman, onko jatkunut jo kauan? Onko ollut jotain muita ongelmia?
Ilmoittamalla ainakin osan em. tiedoista heti ensimäisessä viestissä, varmistat että muilla on helppo työ vastata viestiin ja näin ratkaista mahdolliset ongelmat. Kiitos!
quote:
"Nykyään" (vrt. 15 vuotta sitten) vaikuttaa siltä että suositellaan hienoa hiekkaa soran sijasta. Mm. Akvaariomaailma suositteli sitä (4/2000, aloittelijan ABC). Joskus hiekkaa kokeilleena ihmetyttää sen sen suosiminen. On sanottu että hieno hiekka on kasveille parempi. Kuitenkin ihmiset valittavat kun kasvit eivät tahdo pysyä pohjassa (huonojuuriset/juurettomat?), jos on käytetty hienoa hiekkaa. No ei varmaan pysy jos on kunnolla tonkivia kaloja taikka hiekkaa on liian ohut kerros.
quote:
Myöskin on käynyt mielessä "lannoitenäkökulma", elikkä ainakin itse olen ajatellut että kasvit pitävät kalojen ulosteista, jotka soran väliin laskeutuvat (ei tietenkään niin paljoa, että pohja tukkeutuu). Hiekassahan näin ei pääsisi käymään, vaan ulosteet jäävät hiekan päälle. Saa toki lannoitteita kaupastakin, mutta se maksaa ja luulisin että hiekkapohja siis näin ajatellen "väsyy" nopeammin kuin sorapohja, koska ei saa mistään "lannoitetta sisälleen", siis muualta kuin kaupasta.
Kyllä sitä p**kaa akvaariossa kasvien juurille riittää, liiaksikin olis sitten hienoa hiekkaa taikka ei. Ei ne kasvit niila ulosteilla valitettavasti kunnolla rehota, levät kyllä onnistuvat sitä vielä paremmin hyödyntämään... Nitraattia kyllä kasvit tietyssä määrin vaativat, tosin en kyllä ole vielä kohdannut kotiakvaariota jossa olisi kaloja joka potisi nitraatinpuutoksesta<---tosin tässä tapoauksessa ongelmaan on kyllä helppo ratkaisu. Hyvin useat kasvithan ottavat ravinteet suopraan vedestä.
quote:
Ja kun pohjaa puhdistaa lapolla, ei voi välttyä siltä, että hiukan hienoa hiekkaa kulkeutuu letkun läpi viemäriin/ämpäriin. Sorassahan tätä ongelmaa ei tule ja samalla sorapohjan saa "pöyhittyä", kun tunkee lapon pohjaan saakka, mitä taas ei hienohiekkaiselle pohjalle voi tehdä.
Muistaakseni Timppa ei ollut laponnut hienolla hiekalla olevaa pohjaa 4 vuoteen Osa harrastajistahan hankkii monneja, nuoliaisia taikka kotiloita pöyhimään pohjaa. Kyllähän ne paskat saa oikealla tekniikalla imaistua mukaan hiekan pinnalta. Eikä se hiekka niin älyttömästi maksa.
quote:
Siis onko mitään järkeä käyttää hiekkaa soran sijasta, paitsi mahdollisten monnisten, tai muiden pohjaa tonkivien kalojen mukavuuden kannalta?
Mielipiteitänne nöyrimmästi odotellen...
Jaahas onkohan mun mielipide yhtään puolueellinen
Unohdit vielä miinuksista sen että hienon hiekkan peseminen on äärimmäisen ******.
Mulla itsellä on soraa. Aikoinaan tein sen virhehearvion että hankin sitä. Nyt olen parisen päivää pessyt hiekkaa joka ei tunnu koskaan loppuvan... Karkea sora on mulla aiheuttanut sen että ruoantähteet valuu soran rakosista kaikkien pohjakalojen ulottumattomiin mätänemään, kalojen ulostekin tekee saman tempun, mikä aiheuttaa sen että sitä soraa todellakin joutuu lappoamaan. Lannoitetabuja en taasen pahemmin ole tuhlaillut soran sekaan, mutta kun saan materiaalin vaihdettua niin kyllä tavarakin pysyy paremmin siellä minne se kuuluu. Yksi monninen menetti viiksensä ja kuoli pois <-- tämä oli mun syytä.
Mun konseptiin kyllä sora ei todellakaan sovi, johonkin toiseen ehkä.
"Nykyään" (vrt. 15 vuotta sitten) vaikuttaa siltä että suositellaan hienoa hiekkaa soran sijasta. Mm. Akvaariomaailma suositteli sitä (4/2000, aloittelijan ABC). Joskus hiekkaa kokeilleena ihmetyttää sen sen suosiminen. On sanottu että hieno hiekka on kasveille parempi. Kuitenkin ihmiset valittavat kun kasvit eivät tahdo pysyä pohjassa (huonojuuriset/juurettomat?), jos on käytetty hienoa hiekkaa. No ei varmaan pysy jos on kunnolla tonkivia kaloja taikka hiekkaa on liian ohut kerros.
quote:
Myöskin on käynyt mielessä "lannoitenäkökulma", elikkä ainakin itse olen ajatellut että kasvit pitävät kalojen ulosteista, jotka soran väliin laskeutuvat (ei tietenkään niin paljoa, että pohja tukkeutuu). Hiekassahan näin ei pääsisi käymään, vaan ulosteet jäävät hiekan päälle. Saa toki lannoitteita kaupastakin, mutta se maksaa ja luulisin että hiekkapohja siis näin ajatellen "väsyy" nopeammin kuin sorapohja, koska ei saa mistään "lannoitetta sisälleen", siis muualta kuin kaupasta.
Kyllä sitä p**kaa akvaariossa kasvien juurille riittää, liiaksikin olis sitten hienoa hiekkaa taikka ei. Ei ne kasvit niila ulosteilla valitettavasti kunnolla rehota, levät kyllä onnistuvat sitä vielä paremmin hyödyntämään... Nitraattia kyllä kasvit tietyssä määrin vaativat, tosin en kyllä ole vielä kohdannut kotiakvaariota jossa olisi kaloja joka potisi nitraatinpuutoksesta<---tosin tässä tapoauksessa ongelmaan on kyllä helppo ratkaisu. Hyvin useat kasvithan ottavat ravinteet suopraan vedestä.
quote:
Ja kun pohjaa puhdistaa lapolla, ei voi välttyä siltä, että hiukan hienoa hiekkaa kulkeutuu letkun läpi viemäriin/ämpäriin. Sorassahan tätä ongelmaa ei tule ja samalla sorapohjan saa "pöyhittyä", kun tunkee lapon pohjaan saakka, mitä taas ei hienohiekkaiselle pohjalle voi tehdä.
Muistaakseni Timppa ei ollut laponnut hienolla hiekalla olevaa pohjaa 4 vuoteen Osa harrastajistahan hankkii monneja, nuoliaisia taikka kotiloita pöyhimään pohjaa. Kyllähän ne paskat saa oikealla tekniikalla imaistua mukaan hiekan pinnalta. Eikä se hiekka niin älyttömästi maksa.
quote:
Siis onko mitään järkeä käyttää hiekkaa soran sijasta, paitsi mahdollisten monnisten, tai muiden pohjaa tonkivien kalojen mukavuuden kannalta?
Mielipiteitänne nöyrimmästi odotellen...
Jaahas onkohan mun mielipide yhtään puolueellinen
Unohdit vielä miinuksista sen että hienon hiekkan peseminen on äärimmäisen ******.
Mulla itsellä on soraa. Aikoinaan tein sen virhehearvion että hankin sitä. Nyt olen parisen päivää pessyt hiekkaa joka ei tunnu koskaan loppuvan... Karkea sora on mulla aiheuttanut sen että ruoantähteet valuu soran rakosista kaikkien pohjakalojen ulottumattomiin mätänemään, kalojen ulostekin tekee saman tempun, mikä aiheuttaa sen että sitä soraa todellakin joutuu lappoamaan. Lannoitetabuja en taasen pahemmin ole tuhlaillut soran sekaan, mutta kun saan materiaalin vaihdettua niin kyllä tavarakin pysyy paremmin siellä minne se kuuluu. Yksi monninen menetti viiksensä ja kuoli pois <-- tämä oli mun syytä.
Mun konseptiin kyllä sora ei todellakaan sovi, johonkin toiseen ehkä.
Kasvit pysyvät hiekkapohjassa yhtä hyvin kuin sorapohjassakin, joka paremmin. Kun sitä hiekkaa on vain tarpeeksi paksu kerros. Minulla ei ole koskaan ollut ongelmia kasvien pohjassapysymisessä.
Tämä on ihan mutua, mutta eikös hiekka periaatteessa pidä paljon paremmin. Kokeile vaikka märällä soralla ja märällä hiekalla, laita samanpainoinen kasa molempia jonkin villalangan päälle ja kokeile vetää se lanka pois. Hiekka pitää varmasti paremmin. Vedessä tietysti ne antavat myöden helpommin, vedenpaineen jne. vuoksi.
Hienossa hiekassa kasvien hennot juuret saavat paremman otteen ympäröivästä materiaalista. Kun yrittää sitten jokusen viikon päästä vetää kasvia pois, niin se on jo aika hankalaa
Minulla on banjomonneja, kierteissarvokotiloita, monnisia ja piikkisilmiä (Mikko saa luvan huutaa tuskasta näin epäortodoksisen sekoituksen vuoksi
hoitamassa pohjan möyhimisen. Jos haluaa manuaalisesti hoitaa sen, niin pitkä tikku kelpaa ihan hyvin, eli kyllä hienolle hiekallekin sen pystyy tekemään.
Lappoan joskus hiekkapohjaakin siis ihan syvemmältäkin, varovainen kun on ja letku(näinollen imu heikkenee) on tarpeeksi pitkä, niin ei sitä hiekkaa mukana lähde. Mutta ei sitä tarvitse tehdä kuin erikoistapauksissa(esim ruokapaikan kohdalla).
Kyllä sinne pohjaan niitä ravinteitakin menee, sekoittuu se sen verran. Niissä kalojen ulosteissahan ei niin paljon ravinteita ole, eikös joskus ollut puhetta siitä, että ne mömmöt liukenevat veteen melko nopeasti ja se kiinteä loppujäte on vain "sidosaineita".
Minä pidän akvaarioissani hienointa hiekkaa mitä löydän kasvien ja kalojen hyvinvointia silmälläpitäen. Soraa en mielestäni tarvitse.
(vieläkin unisena ja sekavana, toivottavasti saatte selvää ajatuksistani)
Tämä on ihan mutua, mutta eikös hiekka periaatteessa pidä paljon paremmin. Kokeile vaikka märällä soralla ja märällä hiekalla, laita samanpainoinen kasa molempia jonkin villalangan päälle ja kokeile vetää se lanka pois. Hiekka pitää varmasti paremmin. Vedessä tietysti ne antavat myöden helpommin, vedenpaineen jne. vuoksi.
Hienossa hiekassa kasvien hennot juuret saavat paremman otteen ympäröivästä materiaalista. Kun yrittää sitten jokusen viikon päästä vetää kasvia pois, niin se on jo aika hankalaa
Minulla on banjomonneja, kierteissarvokotiloita, monnisia ja piikkisilmiä (Mikko saa luvan huutaa tuskasta näin epäortodoksisen sekoituksen vuoksi
hoitamassa pohjan möyhimisen. Jos haluaa manuaalisesti hoitaa sen, niin pitkä tikku kelpaa ihan hyvin, eli kyllä hienolle hiekallekin sen pystyy tekemään.Lappoan joskus hiekkapohjaakin siis ihan syvemmältäkin, varovainen kun on ja letku(näinollen imu heikkenee) on tarpeeksi pitkä, niin ei sitä hiekkaa mukana lähde. Mutta ei sitä tarvitse tehdä kuin erikoistapauksissa(esim ruokapaikan kohdalla).
Kyllä sinne pohjaan niitä ravinteitakin menee, sekoittuu se sen verran. Niissä kalojen ulosteissahan ei niin paljon ravinteita ole, eikös joskus ollut puhetta siitä, että ne mömmöt liukenevat veteen melko nopeasti ja se kiinteä loppujäte on vain "sidosaineita".
Minä pidän akvaarioissani hienointa hiekkaa mitä löydän kasvien ja kalojen hyvinvointia silmälläpitäen. Soraa en mielestäni tarvitse.
(vieläkin unisena ja sekavana, toivottavasti saatte selvää ajatuksistani)
120 kg hienoa hiekkaa ei voi olla väärässä[8d].Itselläni erillaiset monnit hoitavat pohjan itsestään ja suodattimet loput.En ole ikinä pöyhinyt pohjaa.Laitan uutta vettä suoraan hanasta letkulla niin hienon hiekan siirtyessä vesivirtauksessa ei pohjasta ole ikinä noussut likaa tai muutakaan skeidaa.Vaikka ei olisi pohjakaloja niin tukkeutuuko se pohja niinkuin monasti väitetään-en usko?Usein ulkomaisissa lehdissä väitetään hiekkapohjan menevän tukkoon ilman sekoittelua.Pohjaan syntyy muka kuolleita kohtia ja metaanikaasut nousevat kuplina vain pintaa kohti.....En paljon jaksa alkaa sekoittelemaan 120 kg hiekkaa kuukausittain tai edes vuosittain.
Catfish blues
Catfish blues
Olen onnistunut saamaan yhden kohdan tukkoon kerran. Hyi että kun haisi pahalle.
Hiekkaa oli noin kymmenen sentin kerros sillä kohtaa. Siirsin silloin allasta ja siella ei ollut kotiloita eikä kaloja. Kun allas oleili siinä veden, hiekan ja kasvien kanssa muutaman päivän, niin alkoi hiekka tummua ja sekoittaessani sitä kohtaa, nousi pohjasta inhan hajuisia kaasukuplia.
Kun laitoin kotilot ja kalat altaaseen ja tasoitin hiekkaa ettei jäänyt noin paksua kerrosta, niin sen jälkeen ei ole ollut ongelmia hiekan kanssa.
Hiekkaa oli noin kymmenen sentin kerros sillä kohtaa. Siirsin silloin allasta ja siella ei ollut kotiloita eikä kaloja. Kun allas oleili siinä veden, hiekan ja kasvien kanssa muutaman päivän, niin alkoi hiekka tummua ja sekoittaessani sitä kohtaa, nousi pohjasta inhan hajuisia kaasukuplia.
Kun laitoin kotilot ja kalat altaaseen ja tasoitin hiekkaa ettei jäänyt noin paksua kerrosta, niin sen jälkeen ei ole ollut ongelmia hiekan kanssa.
Mun täytyy myöntää että siitä on tollaiset 18 vuotta kun olen viimeksi hienoa hiekkaa kokeillut (ja itsellä ikää 8v. Silloin).
Se oli 20 litraisessa jossa oli 1 taistis ja joku rehu, eli ei minkään näköisiä pohjakaloja ( ei olisi mahtunutkaan...). Viikon sisällä se pönttö rupesi haisemaan aika pahalle.
Kun kaikki on sitä mieltä että hiekka rules, niin kertokaa, pliis,
että mikä raekoko on se helpoin ja paras. Joku jossain mainitsi että sementtihiekka olisi vähän karkeampaa hiekkaa, onko kokemuksia?
Se oli 20 litraisessa jossa oli 1 taistis ja joku rehu, eli ei minkään näköisiä pohjakaloja ( ei olisi mahtunutkaan...). Viikon sisällä se pönttö rupesi haisemaan aika pahalle.
Kun kaikki on sitä mieltä että hiekka rules, niin kertokaa, pliis,
että mikä raekoko on se helpoin ja paras. Joku jossain mainitsi että sementtihiekka olisi vähän karkeampaa hiekkaa, onko kokemuksia?
quote:
0.5-1.2mm on suositeltavin, minulla on sitä pienempää 0.1-0.7 tai jotain
Kyllä se 0.5-1.2mm on se yleisin, sanovat alle 0.5mm hiekkaa liian hienoksi akvaariokäyttöön.
Silti kun menin ostaamaan hiekkaa, niin käteen tarttui 100 kiloa 0.1-0.6 hiekkapuhallushiekkaa, en tiedä miksi. 0.5-1.2 mm hiekalle mulla olisi ollut siiviläkin joka olisi käynyt kuin nappi silmään (olen pessyt sillä ennenkin ja kaikki paitsi pöly jää siihen ja tulee puhdasta). En kyllä tiedä mistä tuo siivilä on mulle kulkeutunut Halusin kuitenkin hienointa. Saas nähdä kuinka käy.
0.5-1.2mm on suositeltavin, minulla on sitä pienempää 0.1-0.7 tai jotain
Kyllä se 0.5-1.2mm on se yleisin, sanovat alle 0.5mm hiekkaa liian hienoksi akvaariokäyttöön.
Silti kun menin ostaamaan hiekkaa, niin käteen tarttui 100 kiloa 0.1-0.6 hiekkapuhallushiekkaa, en tiedä miksi. 0.5-1.2 mm hiekalle mulla olisi ollut siiviläkin joka olisi käynyt kuin nappi silmään (olen pessyt sillä ennenkin ja kaikki paitsi pöly jää siihen ja tulee puhdasta). En kyllä tiedä mistä tuo siivilä on mulle kulkeutunut Halusin kuitenkin hienointa. Saas nähdä kuinka käy.
quote:
Tuli tuossa mieleen että kun hiekkoja löytyy ainakin 0,1-0,5- ja 0,5-1,2 -raekokoa, niin löytyyköhän jostain 1,2-2 millistä? Voisi olla aika veikeän näköistä, vaan menisiköhän liian karkeaksi "pohjanpöyhijöille"?
Jos en väärin muista k-raudassa oli n.1-2 millistä hiekkapuhallushiekkaa. Siitä että onko se liian karkeata, en tiedä.
Miksi karkeampaa, epäröitkö?
Tuli tuossa mieleen että kun hiekkoja löytyy ainakin 0,1-0,5- ja 0,5-1,2 -raekokoa, niin löytyyköhän jostain 1,2-2 millistä? Voisi olla aika veikeän näköistä, vaan menisiköhän liian karkeaksi "pohjanpöyhijöille"?
Jos en väärin muista k-raudassa oli n.1-2 millistä hiekkapuhallushiekkaa. Siitä että onko se liian karkeata, en tiedä.
Miksi karkeampaa, epäröitkö?
quote:
Muistaakseni Timppa ei ollut laponnut hienolla hiekalla olevaa pohjaa 4 vuoteen Osa harrastajistahan hankkii monneja, nuoliaisia taikka kotiloita pöyhimään pohjaa. Kyllähän ne paskat saa oikealla tekniikalla imaistua mukaan hiekan pinnalta. Eikä se hiekka niin älyttömästi maksa.
Melkein oikein Jusa muistat. En laponnut pohjaa yli 4.5 vuoteen. Ja kun hiekkaa oli tarpeeksi kasvitkin juurruttuaan kasvoivat ja voivat hyvin hienossa hiekassa. Käyttämäni hiekka oli Hiekkatuotteen valmistamaa hiekkapuhallushiekkaa raekoko 0.5-1.2 mm. Ohessa kuva entisestä altaastani.
Ei ***kutti ompas minulla ollut likainen akvaarion päätylasi...
-------------------------
Koirat haukkuvat, mutta karavaani kulkee.
Muokattu - Timppa on 22/01/2002 22:50:02
Muistaakseni Timppa ei ollut laponnut hienolla hiekalla olevaa pohjaa 4 vuoteen Osa harrastajistahan hankkii monneja, nuoliaisia taikka kotiloita pöyhimään pohjaa. Kyllähän ne paskat saa oikealla tekniikalla imaistua mukaan hiekan pinnalta. Eikä se hiekka niin älyttömästi maksa.
Melkein oikein Jusa muistat. En laponnut pohjaa yli 4.5 vuoteen. Ja kun hiekkaa oli tarpeeksi kasvitkin juurruttuaan kasvoivat ja voivat hyvin hienossa hiekassa. Käyttämäni hiekka oli Hiekkatuotteen valmistamaa hiekkapuhallushiekkaa raekoko 0.5-1.2 mm. Ohessa kuva entisestä altaastani.
Ei ***kutti ompas minulla ollut likainen akvaarion päätylasi...
-------------------------
Koirat haukkuvat, mutta karavaani kulkee.
Muokattu - Timppa on 22/01/2002 22:50:02
quote:
Miksi karkeampaa, epäröitkö?
Satuin vaan joskus näkemään Stockmannin hiekka-altaassa semmoista karkeata hiekaa/hienoa soraa. Siitä on kyllä useampi vuosi. Kokeilemaan en kylläkään pääse vielä edes sitä hienoa hiekkaa, kun ei ole tällä hetkellä akvaariota. Olen kyllä vihjaillut toiselle puoliskolle tässä jo jonkun aikaa, ettei hämmästy jos olohuoneeseen ilmestyy 500 litrainen joku kaunis päivä...
Ei tee mieli lähteä kokeilemaan eri hiekkoja sen kokoisella akvalla. Sen takiahan tässä kyselen asiasta tietäviltä.
Miksi karkeampaa, epäröitkö?
Satuin vaan joskus näkemään Stockmannin hiekka-altaassa semmoista karkeata hiekaa/hienoa soraa. Siitä on kyllä useampi vuosi. Kokeilemaan en kylläkään pääse vielä edes sitä hienoa hiekkaa, kun ei ole tällä hetkellä akvaariota. Olen kyllä vihjaillut toiselle puoliskolle tässä jo jonkun aikaa, ettei hämmästy jos olohuoneeseen ilmestyy 500 litrainen joku kaunis päivä...
Ei tee mieli lähteä kokeilemaan eri hiekkoja sen kokoisella akvalla. Sen takiahan tässä kyselen asiasta tietäviltä.
-
Mari Kurki
- Elite Member
- Viestit: 6450
- Liittynyt: 23:09, 10.01.2002
- Sukupuoli: Nainen
- Paikkakunta: Espoo, HAS
quote:hienon hiekkan peseminen on äärimmäisen ******.
Ei ole, kun osaa konstin.
Otat suihkusta suihkupään irti, niin että sinulle jää hieno toimiva
letku. Sitten kaadat hiekkasäkistä ämpäriin kolmannesämpärillisen
hiekkaa. Vesi hieman reilu puolelle teholle ja painelet letkulla
hiekan läpi ämpärin pohjaan. Kaada välillä likavettä pois.
Muutamalla vedellä (hieman hiekkaerästä riippuen) tulee puhdasta.
Sujuu nopsaan ja helposti. Tällä menetelmällä pestiin muuten
kirjoahvennäyttelyn altaisiin hiekat "ja meillä kaikilla oli niin
mukavaa..."(pahoittelen lauluääntä).
Alkuperäinen ohje oli Yannan nerouden tulos.
T: Mari
Ei ole, kun osaa konstin.
Otat suihkusta suihkupään irti, niin että sinulle jää hieno toimiva
letku. Sitten kaadat hiekkasäkistä ämpäriin kolmannesämpärillisen
hiekkaa. Vesi hieman reilu puolelle teholle ja painelet letkulla
hiekan läpi ämpärin pohjaan. Kaada välillä likavettä pois.
Muutamalla vedellä (hieman hiekkaerästä riippuen) tulee puhdasta.
Sujuu nopsaan ja helposti. Tällä menetelmällä pestiin muuten
kirjoahvennäyttelyn altaisiin hiekat "ja meillä kaikilla oli niin
mukavaa..."(pahoittelen lauluääntä).
Alkuperäinen ohje oli Yannan nerouden tulos.
T: Mari
quote:
quote:hienon hiekkan peseminen on äärimmäisen ******.
Ei ole, kun osaa konstin.
Otat suihkusta suihkupään irti, niin että sinulle jää hieno toimiva
letku. Sitten kaadat hiekkasäkistä ämpäriin kolmannesämpärillisen
hiekkaa. Vesi hieman reilu puolelle teholle ja painelet letkulla
hiekan läpi ämpärin pohjaan. Kaada välillä likavettä pois.
Muutamalla vedellä (hieman hiekkaerästä riippuen) tulee puhdasta.
Sujuu nopsaan ja helposti. Tällä menetelmällä pestiin muuten
kirjoahvennäyttelyn altaisiin hiekat "ja meillä kaikilla oli niin
mukavaa..."(pahoittelen lauluääntä).
Alkuperäinen ohje oli Yannan nerouden tulos.
Kuka tykkää mistäkin
Eipä ole oikotietä onneen.
Itse nyt pesin ton 100 kiloa suunnilleen samalla periaatteella, otin paineen puutarhaletkulla. Tosin 0.5-1.2 mm hiekkaa aiemmin pesseenä huomasin että tämän hienomman kanssa sai värkätä huomattavasti enemmän. Aikaisemmin meni ihan kivasti siivilän kanssa eikä aikaa mennyt kuin hetki pieni.
quote:hienon hiekkan peseminen on äärimmäisen ******.
Ei ole, kun osaa konstin.
Otat suihkusta suihkupään irti, niin että sinulle jää hieno toimiva
letku. Sitten kaadat hiekkasäkistä ämpäriin kolmannesämpärillisen
hiekkaa. Vesi hieman reilu puolelle teholle ja painelet letkulla
hiekan läpi ämpärin pohjaan. Kaada välillä likavettä pois.
Muutamalla vedellä (hieman hiekkaerästä riippuen) tulee puhdasta.
Sujuu nopsaan ja helposti. Tällä menetelmällä pestiin muuten
kirjoahvennäyttelyn altaisiin hiekat "ja meillä kaikilla oli niin
mukavaa..."(pahoittelen lauluääntä).
Alkuperäinen ohje oli Yannan nerouden tulos.
Kuka tykkää mistäkin
Eipä ole oikotietä onneen.
Itse nyt pesin ton 100 kiloa suunnilleen samalla periaatteella, otin paineen puutarhaletkulla. Tosin 0.5-1.2 mm hiekkaa aiemmin pesseenä huomasin että tämän hienomman kanssa sai värkätä huomattavasti enemmän. Aikaisemmin meni ihan kivasti siivilän kanssa eikä aikaa mennyt kuin hetki pieni.
-
Holstedt
- Advanced Member
- Viestit: 2422
- Liittynyt: 13:35, 14.11.2001
- Akvaarioseurat: HAS
- Sukupuoli: Mies
- Paikkakunta: Salo
quote:
En laponnut pohjaa yli 4.5 vuoteen. Ja kun hiekkaa oli tarpeeksi kasvitkin juurruttuaan kasvoivat ja voivat hyvin hienossa hiekassa.
Kasvit?
Vaikka tuossa kuvassasi olikin pieni pläjy jonkin sortimentin kierteisvallisneriaa havaittavissa niin ei tuo miltään kasviparatiisilta silti vaikuttanut. Minä kun kuvittelin jonkin aikaisemman kasvivastauksesi yhteydessä, taisi olla tämä glossostigman harhaanvedätys, että et olisi mikään kasvifriikki.
Mutta Timppa oikeassa, että hieno hiekka ehdottoman suositeltava kasveille. Tietysti kannattaa ottaa huomioon, että sinne hiekan sisään sitten kasveille vielä ne ravinteet olisi hyvä laittaa.
-Holzig-
En laponnut pohjaa yli 4.5 vuoteen. Ja kun hiekkaa oli tarpeeksi kasvitkin juurruttuaan kasvoivat ja voivat hyvin hienossa hiekassa.
Kasvit?
Vaikka tuossa kuvassasi olikin pieni pläjy jonkin sortimentin kierteisvallisneriaa havaittavissa niin ei tuo miltään kasviparatiisilta silti vaikuttanut. Minä kun kuvittelin jonkin aikaisemman kasvivastauksesi yhteydessä, taisi olla tämä glossostigman harhaanvedätys, että et olisi mikään kasvifriikki.
Mutta Timppa oikeassa, että hieno hiekka ehdottoman suositeltava kasveille. Tietysti kannattaa ottaa huomioon, että sinne hiekan sisään sitten kasveille vielä ne ravinteet olisi hyvä laittaa.
-Holzig-
quote:
Kasvit?
Vaikka tuossa kuvassasi olikin pieni pläjy jonkin sortimentin kierteisvallisneriaa havaittavissa niin ei tuo miltään kasviparatiisilta silti vaikuttanut. Minä kun kuvittelin jonkin aikaisemman kasvivastauksesi yhteydessä, taisi olla tämä glossostigman harhaanvedätys, että et olisi mikään kasvifriikki.
Mutta Timppa oikeassa, että hieno hiekka ehdottoman suositeltava kasveille. Tietysti kannattaa ottaa huomioon, että sinne hiekan sisään sitten kasveille vielä ne ravinteet olisi hyvä laittaa.
Tuossa vaiheessa kun tuon kuvan altaastani otin oli veden lämpötila 30-31c joka "hiukan" rajoittaa kasvien kasvua. En tosiaankaan ole ollut kiekkokaloja kasvattaessani mikään kasvifriikki. Mutta valitettavasti en altaastani silloin kuvia ottanut kun veden lämpötila oli alhaisempi altaassani kasvoi ja kukki monet kasvit. Muummuassa kaksikin eri koristelummelajia joidenka tieteellisestä nimestä ei minulla ole edes muistikuvaa ja kasveja silloin toki lannoitin sekä juurille että nestemmäisenä akvaariokasvi lannoiteella veteen. Mutta siinä vaiheessa kun on päätettävä itsevalitsemillaan akvaarion asukeilla tai kasveilla kumpienko haluaa viihtyvän ja voivan hyvin, päädyin kalojeni hyvinvointiin kasvien asemasta.
-------------------------
Koirat haukkuvat, mutta karavaani kulkee.
Kasvit?
Vaikka tuossa kuvassasi olikin pieni pläjy jonkin sortimentin kierteisvallisneriaa havaittavissa niin ei tuo miltään kasviparatiisilta silti vaikuttanut. Minä kun kuvittelin jonkin aikaisemman kasvivastauksesi yhteydessä, taisi olla tämä glossostigman harhaanvedätys, että et olisi mikään kasvifriikki.
Mutta Timppa oikeassa, että hieno hiekka ehdottoman suositeltava kasveille. Tietysti kannattaa ottaa huomioon, että sinne hiekan sisään sitten kasveille vielä ne ravinteet olisi hyvä laittaa.
Tuossa vaiheessa kun tuon kuvan altaastani otin oli veden lämpötila 30-31c joka "hiukan" rajoittaa kasvien kasvua. En tosiaankaan ole ollut kiekkokaloja kasvattaessani mikään kasvifriikki. Mutta valitettavasti en altaastani silloin kuvia ottanut kun veden lämpötila oli alhaisempi altaassani kasvoi ja kukki monet kasvit. Muummuassa kaksikin eri koristelummelajia joidenka tieteellisestä nimestä ei minulla ole edes muistikuvaa ja kasveja silloin toki lannoitin sekä juurille että nestemmäisenä akvaariokasvi lannoiteella veteen. Mutta siinä vaiheessa kun on päätettävä itsevalitsemillaan akvaarion asukeilla tai kasveilla kumpienko haluaa viihtyvän ja voivan hyvin, päädyin kalojeni hyvinvointiin kasvien asemasta.
-------------------------
Koirat haukkuvat, mutta karavaani kulkee.
Hmm...tätä keskustelua seuraillessani tuli mieleen että olisiko mahdottomuus saada yksinkertaisia neuvoja? Tosin jokaisellahan on omat kummat tavat ja mieltymykset. Mutta eihän tästä tekstistä meinaa saada tolkkua. En nipota, ilmoitan vain mielipiteeni.
Itsekkkin olen ajatellut vaihtaa soran hienoon hiekkaan ja tarvitsisin toden totta neuvoja. Hiekan ominaisuudet on tullut kutakuinkin selviksi ja soran myös. Mutta jos joku viitsisi kertoa plus ja miinus tilaston näistä, olisin suuressa kiitollisuuden velassa hänelle.
Itsekkkin olen ajatellut vaihtaa soran hienoon hiekkaan ja tarvitsisin toden totta neuvoja. Hiekan ominaisuudet on tullut kutakuinkin selviksi ja soran myös. Mutta jos joku viitsisi kertoa plus ja miinus tilaston näistä, olisin suuressa kiitollisuuden velassa hänelle.
-
Mari Kurki
- Elite Member
- Viestit: 6450
- Liittynyt: 23:09, 10.01.2002
- Sukupuoli: Nainen
- Paikkakunta: Espoo, HAS
Timppa, miksi sanot, että valitsit kasvien ja kalojen hyvinvoinnin
väliltä ja luovuit kasvien pitämisestä kiekkoaltaassa?
Itselläni ei ole ollut minkäänlaisia ongelmia saada kasveja voimaan
loistavasti kiekkojen seurassa.
Hieman lajien valintaa se tietenkin edellyttää, mutta valikoimaa
löytyy silti varsin runsaasti.
Minusta kiekotkin tuntuvat viihtyvän runsaskasvisessa akvaariossa
paremmin, kuin pelkillä kivillä ja juurakoilla sisustetussa.
Koska seuraavaksi kuitenkin kysyt, niin vastaanpa etukäteen.
Allas on 400 litrainen. Lämpötila 28 - 29 astetta, pH n.6,5 tai voi
olla jopa hieman alle (mittari kieltäytyi yhteistyöstä)
Kasvisto tällä hetkellä: Jättiläisvallisneria, vitamelalehti (C. pontederifolia),
vesiasteri, Eichornia diversifolia (ei suomenkielistä nimeä), jokin
punainen kapealehtinen miekkakasvilaji, herttalehti, jokin ruskomelalehden risteytysmuoto, tuntematon verkkolehtilaji,
jättivedensuosikki, nauhavesihyasinttina (Eichornia azurea) ostamani
kasvi, joka ei ilmeisesti kuitenkaan ole se, punainen miekkakasvilaji
(leveälehtinen), pantterimiekkakasvi, pistia ja sokerina pohjalla
jokin lummelaji (keltakukkainen), joka kukkii taaskin parhaillaan.
T: Mari
väliltä ja luovuit kasvien pitämisestä kiekkoaltaassa?
Itselläni ei ole ollut minkäänlaisia ongelmia saada kasveja voimaan
loistavasti kiekkojen seurassa.
Hieman lajien valintaa se tietenkin edellyttää, mutta valikoimaa
löytyy silti varsin runsaasti.
Minusta kiekotkin tuntuvat viihtyvän runsaskasvisessa akvaariossa
paremmin, kuin pelkillä kivillä ja juurakoilla sisustetussa.
Koska seuraavaksi kuitenkin kysyt, niin vastaanpa etukäteen.
Allas on 400 litrainen. Lämpötila 28 - 29 astetta, pH n.6,5 tai voi
olla jopa hieman alle (mittari kieltäytyi yhteistyöstä)
Kasvisto tällä hetkellä: Jättiläisvallisneria, vitamelalehti (C. pontederifolia),
vesiasteri, Eichornia diversifolia (ei suomenkielistä nimeä), jokin
punainen kapealehtinen miekkakasvilaji, herttalehti, jokin ruskomelalehden risteytysmuoto, tuntematon verkkolehtilaji,
jättivedensuosikki, nauhavesihyasinttina (Eichornia azurea) ostamani
kasvi, joka ei ilmeisesti kuitenkaan ole se, punainen miekkakasvilaji
(leveälehtinen), pantterimiekkakasvi, pistia ja sokerina pohjalla
jokin lummelaji (keltakukkainen), joka kukkii taaskin parhaillaan.
T: Mari
Itseäni askarruttaa puheet, että hiekassa on niitä öljyjäämiä yms likaa. Minkälaisten toimenpiteiden jälkeen uskallan laittaa hiekat malawien sekaan?
Ongelma on siis lähinnä se, että kaloille ei ole väliaikaiskotia tarjolla eli en voi kokeilla mitä yhdelle kalalle käy ennenkuin laitan loput.
Muutto lähestyy ja aikaa ei ole enää paljon jäljellä, joten neuvoja pika-pikaa, ki-toosh.
Ongelma on siis lähinnä se, että kaloille ei ole väliaikaiskotia tarjolla eli en voi kokeilla mitä yhdelle kalalle käy ennenkuin laitan loput.
Muutto lähestyy ja aikaa ei ole enää paljon jäljellä, joten neuvoja pika-pikaa, ki-toosh.
quote:
Itseäni askarruttaa puheet, että hiekassa on niitä öljyjäämiä yms likaa. Minkälaisten toimenpiteiden jälkeen uskallan laittaa hiekat malawien sekaan?
Ongelma on siis lähinnä se, että kaloille ei ole väliaikaiskotia tarjolla eli en voi kokeilla mitä yhdelle kalalle käy ennenkuin laitan loput.
Muutto lähestyy ja aikaa ei ole enää paljon jäljellä, joten neuvoja pika-pikaa, ki-toosh.
Kirjoitin tuossa viereisessä threadissa asiasta. Pesin huolella vahvasti öljylle haisevan hiekan. Laitoin sen uuteen akvaarioon. Siinä se haisi vahvasti vielä veden altakin. En kuitenkaan missään vaiheessa pestessä tai akvaariossa havainnut mitään öljyyn viittaavaa. Kyseessä siis oli "puhtaasti" hiekan kuivatuksessa syntynyt hajuhaitta.
Odottelin aikan ja laitoin kolme mustatetraa altaaseen. En ole havainnut niissä pienintäkää outoa käyttäytymistä! Tämä vain vahvistaa aikaisemman kokemani, että haju on hajua eikä siitä näytä aiheutuvan mitään kalojen hyvinvointiin vaikuttavaa.
Itseäni askarruttaa puheet, että hiekassa on niitä öljyjäämiä yms likaa. Minkälaisten toimenpiteiden jälkeen uskallan laittaa hiekat malawien sekaan?
Ongelma on siis lähinnä se, että kaloille ei ole väliaikaiskotia tarjolla eli en voi kokeilla mitä yhdelle kalalle käy ennenkuin laitan loput.
Muutto lähestyy ja aikaa ei ole enää paljon jäljellä, joten neuvoja pika-pikaa, ki-toosh.
Kirjoitin tuossa viereisessä threadissa asiasta. Pesin huolella vahvasti öljylle haisevan hiekan. Laitoin sen uuteen akvaarioon. Siinä se haisi vahvasti vielä veden altakin. En kuitenkaan missään vaiheessa pestessä tai akvaariossa havainnut mitään öljyyn viittaavaa. Kyseessä siis oli "puhtaasti" hiekan kuivatuksessa syntynyt hajuhaitta.
Odottelin aikan ja laitoin kolme mustatetraa altaaseen. En ole havainnut niissä pienintäkää outoa käyttäytymistä! Tämä vain vahvistaa aikaisemman kokemani, että haju on hajua eikä siitä näytä aiheutuvan mitään kalojen hyvinvointiin vaikuttavaa.
quote:Timppa, miksi sanot, että valitsit kasvien ja kalojen hyvinvoinnin
väliltä ja luovuit kasvien pitämisestä kiekkoaltaassa?
Jossakin välissä lämpötila tuli nostettua aivan hyvän kasvinkasvun jälkeen + 30c ja siinävaiheessa kasvit sanoivat työsopimuksensa irti. Syynä saattoi olla lämpöhoidon kokeilu kidusloisiin, tosin en tätä asiaa varmaksi muista. Kyllä minullakin hyvin kasvoi jopa + 30c vedessä jokin ruskomelalehden risteytysmuoto, kierteisvalisneria nämä ainakin mutta lopetin muiden kasvien "hyytyessä" ravinteiden lisäyksen sekä otin neliputkisesta valaisimesta kahden putken kuristimet irti, eli vähensin valaistusta. Kyllä tiedän että kasvien ja kiekkojen väliin veden lämmössä voi tehdä kompromissin mutta jostakin syystä sinä aikana kun viljelin kiekkokaloja "harrastaja pohjalta puoli ammatimaisesti" ei enää pakollisen tallivuoron jälkeen kiinnostanut kotialtaassa läträtä huvikseen. Päivittäinen minimiaika viljelypaikassa vei 2.5 h ja siitä ylöspäin. Kyllä minäkin jaksaisin kotona 5-10 allasta hoitaa, karsia kasveja, lannoittaa, pyyhkiä laseja jne mutta kun viljelypaikassa oli loppupelissä 25 kpl kiekkokala altaita ja suuria yli 10 cm + kutukaloja yli 100 kpl + poikaset siihen päälle ei paljon kotiallas ja sen kasvienkasvu jaksanut kiinnostaa. Tottakai kalat kotonakin hoidin mutta käsiäni kotialtaassa turhaan uittamatta, eli tein niinvähän kotialtaan hyväksi lopussa kuin mahdollista.
-------------------------
Koirat haukkuvat, mutta karavaani kulkee.
väliltä ja luovuit kasvien pitämisestä kiekkoaltaassa?
Jossakin välissä lämpötila tuli nostettua aivan hyvän kasvinkasvun jälkeen + 30c ja siinävaiheessa kasvit sanoivat työsopimuksensa irti. Syynä saattoi olla lämpöhoidon kokeilu kidusloisiin, tosin en tätä asiaa varmaksi muista. Kyllä minullakin hyvin kasvoi jopa + 30c vedessä jokin ruskomelalehden risteytysmuoto, kierteisvalisneria nämä ainakin mutta lopetin muiden kasvien "hyytyessä" ravinteiden lisäyksen sekä otin neliputkisesta valaisimesta kahden putken kuristimet irti, eli vähensin valaistusta. Kyllä tiedän että kasvien ja kiekkojen väliin veden lämmössä voi tehdä kompromissin mutta jostakin syystä sinä aikana kun viljelin kiekkokaloja "harrastaja pohjalta puoli ammatimaisesti" ei enää pakollisen tallivuoron jälkeen kiinnostanut kotialtaassa läträtä huvikseen. Päivittäinen minimiaika viljelypaikassa vei 2.5 h ja siitä ylöspäin. Kyllä minäkin jaksaisin kotona 5-10 allasta hoitaa, karsia kasveja, lannoittaa, pyyhkiä laseja jne mutta kun viljelypaikassa oli loppupelissä 25 kpl kiekkokala altaita ja suuria yli 10 cm + kutukaloja yli 100 kpl + poikaset siihen päälle ei paljon kotiallas ja sen kasvienkasvu jaksanut kiinnostaa. Tottakai kalat kotonakin hoidin mutta käsiäni kotialtaassa turhaan uittamatta, eli tein niinvähän kotialtaan hyväksi lopussa kuin mahdollista.
-------------------------
Koirat haukkuvat, mutta karavaani kulkee.
No eipä taida olla väliä. Itse aikanaan soralla aloitin ja vihdoin viimein sain päähäni että muutan akvaarion ilmettä vaihtamalla pohjamateriaalin. Ja mikäpä estää tekemästä akvaariosi pohjasta millaisen haluat, voihan sinne soveltaa vaikka molempia pohjamateriaaleja sekä soraa että hiekkaa, tekemällä vaikka penkereitä ja eristämällä materiaalit toisistaan jollain nerokkaalla patentilla.
Pohjamateriaalihan on olemassa akvaariossa estetiikan lisäksi oikeastaan ihan kasvien takia(?), ja on se äärimmäisen hyödyllinen lisä bakteerikannalle laajemman pinta-alansa vuoksi verrattuna lasiin.
![[}:)]](./images/smilies/icon_evil.gif "Evil or Very Mad")
nimimerkillä moisen vandalismin uhri), tarvitsee vain letkun, astian ja pienen imaisun. Lapossa letkun toinen pää on oltava alempana kuin toinen pää, jolloin päiden välisen korkeuseron aiheuttama potentiaali aiheuttaa sen että vesi alkaa virrata omalla painollaan. Niin hullua kuin se onkin, mutta perustuu ihan silkkaan fysiikkaan ja painovoimaan. Eli mitä isompi tuo päiden välinen matka pystysuunnassa on, sen isompi on potentiaali ja sen lujempaa vesi virtaa. Ja tottahan se vesi virtaa sitä rankemmin, mitä isompi letku on kyseessä!
Siis sovellettuna akvaarioon, voit imuroida sorapohjan (ei niinkään hiekkapohjaa samalla tavalla pöyhimällä, koska lappovesi imee hiekan mukanaan) kun tyrkkää toisen pään akvaarioon pinnan alle ja imaiset letkun toisesta päästä (joka on pintaa alempana) tarpeeksi niin vesi alkaa virrata esim lattialla olevaan sankkoon, tai jos on tarpeeksi pitkä letku niin suoraan kylppärin lattiakaivoon. En suosittele kuitenkaan ottamaan hörppyjä letkusta, mutta jos losottaa veden suoraan kylppäriin niin moista vaaraa ei pääse tulemaan. Mutta kannattaa silti pitää huoli siitä letkun muustakin hygieniasta ennenkuin menee imeksimään.
Anteeksi turhan perusteellinen selitykseni lapon periaatteesta, halusin vain itsekin pohtia asiaa nyt syvällisemmin (ja pitihän valaistumisasiasta raportoida jo toisaallekkin) Yleensä taidan muutenkin saada kaikki nerokkaimmat ajatukseni esiin vuorokauden pimeimpään aikaan, jolloin ne ylipäätään uskaltavat näyttää olemassaolonsa.
Itse aikanaan soralla aloitin ja vihdoin viimein sain päähäni että muutan akvaarion ilmettä vaihtamalla pohjamateriaalin. Ja mikäpä estää tekemästä akvaariosi pohjasta millaisen haluat, voihan sinne soveltaa vaikka molempia pohjamateriaaleja sekä soraa että hiekkaa, tekemällä vaikka penkereitä ja eristämällä materiaalit toisistaan jollain nerokkaalla patentilla. Pohjamateriaalihan on olemassa akvaariossa estetiikan lisäksi oikeastaan ihan kasvien takia(?), ja on se äärimmäisen hyödyllinen lisä bakteerikannalle laajemman pinta-alansa vuoksi verrattuna lasiin.
Lappoaminenhan on helppoa kuin mikä. Lappotyylillä voi imeksiä vaikka bensat tankista (en todellakaan yllytä tekemään moista!Entä mitä lappoaminen on?
nimimerkillä moisen vandalismin uhri), tarvitsee vain letkun, astian ja pienen imaisun. Lapossa letkun toinen pää on oltava alempana kuin toinen pää, jolloin päiden välisen korkeuseron aiheuttama potentiaali aiheuttaa sen että vesi alkaa virrata omalla painollaan. Niin hullua kuin se onkin, mutta perustuu ihan silkkaan fysiikkaan ja painovoimaan. Eli mitä isompi tuo päiden välinen matka pystysuunnassa on, sen isompi on potentiaali ja sen lujempaa vesi virtaa. Ja tottahan se vesi virtaa sitä rankemmin, mitä isompi letku on kyseessä!Siis sovellettuna akvaarioon, voit imuroida sorapohjan (ei niinkään hiekkapohjaa samalla tavalla pöyhimällä, koska lappovesi imee hiekan mukanaan) kun tyrkkää toisen pään akvaarioon pinnan alle ja imaiset letkun toisesta päästä (joka on pintaa alempana) tarpeeksi niin vesi alkaa virrata esim lattialla olevaan sankkoon, tai jos on tarpeeksi pitkä letku niin suoraan kylppärin lattiakaivoon. En suosittele kuitenkaan ottamaan hörppyjä letkusta, mutta jos losottaa veden suoraan kylppäriin niin moista vaaraa ei pääse tulemaan. Mutta kannattaa silti pitää huoli siitä letkun muustakin hygieniasta ennenkuin menee imeksimään.
Anteeksi turhan perusteellinen selitykseni lapon periaatteesta, halusin vain itsekin pohtia asiaa nyt syvällisemmin
(ja pitihän valaistumisasiasta raportoida jo toisaallekkin) Yleensä taidan muutenkin saada kaikki nerokkaimmat ajatukseni esiin vuorokauden pimeimpään aikaan, jolloin ne ylipäätään uskaltavat näyttää olemassaolonsa.Ex-kiekkoilija...
Eilen tuli vaihdettua akvaarioon pienirakeista soraa / isorakeista hiekkaa (vaikea sanoa kumpaa, mutta itse miellän sen soraksi), mutta nyt alkoi mietityttää, että mitenkäs puhdistus. Hiekanjyväset taitaa olla vähän liian pieniä lappoamiseen, enkä ole ennen ollut hiekan kanssa tekemisissä. Miten saan kakat pois pohjasta? Pitääkö ensin möyhiä ja imeä sitten liat, kun ne nousevat veden sekaan?
Ja lappoamisesta sen verran että kannattaa todellakin olla varovainen sen imaisun kanssa tai mikä parempaa, ostaa automaattisesti vedenkierron käynnistävä lappo. Nimm. allasta tyhjentäessä keuhkot täyteen ruskeaa vettä imaissut.
Ja lappoamisesta sen verran että kannattaa todellakin olla varovainen sen imaisun kanssa tai mikä parempaa, ostaa automaattisesti vedenkierron käynnistävä lappo. Nimm. allasta tyhjentäessä keuhkot täyteen ruskeaa vettä imaissut.