Sokeriliivatteen säilyvyys?

[Merirapu]

Minä kun en voi tai ainakaan kehtaa kutsua itseäni kondiittoriksi tai edes gastronomiksi, kyselisin teidän kokemuksianne sokeriliivatemössön säilymisestä.

Eikös kyseessä ole enemmän tai vähemmän sama aine jota levitellään kaiken maailman herkkuleivosten pinnalle? Eikös sekin säily suhteellisen pitkään, jos vaan huolehtii siitä ettei kosteus pääse haihtumaan ja lämpötila on sopivan viileä?

Ajatuksena siis olisi tehdä kerralla reilusti sokeriliivatestuffia jääkaappiin valmiiksi pulloihin pakattuna ja vaihdella sitten pönttöä "lennosta" kun edellisestä hiivatteesta alkaa aika jättämään. Katsos, luonteeltaan laiskan on osattava toimia tehokkaasti...

Onnistuisko ajatus ja kuinka kauan sokeriliivatetta uskaltaa seisottaa kaapin perukoilla?

Kokemuksia?

[mjalava]

Eiköhän se säily ihan älyttömän pitkään. Sen sokeripitoisuus on niin suuri ettei siinä kasva edes home. Säilyväthän hillotkin hyvin. Minulla ovat pari-kolme kuukautta kyllä säilyneet päällisin puolin ihan muuttumattomina ja hyvin toimineet. Saattaisivat säilyä jopa ilman jääkaappisäilytystä, taidan kokeilla joskus - eihän tuollainen pullollinen oikeastaan mitään maksa.

Mika

[Merirapu]

Kiitookset mjalava. Jotain tällaista vähän uumoilinkin... Nyt ei ku tukkuun ostoksille.

[Kati]

Eiköhän se säily ihan älyttömän pitkään. Sen sokeripitoisuus on niin suuri ettei siinä kasva edes home.

Ei pidä paikkaansa. Omani ovat joskus homehtuneet "kevyesti" 4-5 vkon jälkeen. Muutama läikkä ei tosin ole käymistoimintaa haitannut.


Kati

[Ville K.]

Eiköhän se säily ihan älyttömän pitkään. Sen sokeripitoisuus on niin suuri ettei siinä kasva edes home.

Ei pidä paikkaansa. Omani ovat joskus homehtuneet "kevyesti" 4-5 vkon jälkeen. Muutama läikkä ei tosin ole käymistoimintaa haitannut.

Toi säilyminen riippuu hyvin pitkälti siitä, minkä vihulaisten itiöitä sinne liivatepulloon pääsee, kun liivatesatsia ollaan valmistamassa. Liivate on erinomainen kasvualusta erilaisille baktereille ja fungeille (sienet, homeet), jos kasvualustasta löytyy sopivat ravinteet.

Korkea sopkeripitoisuuskaan ei aina takaa sitä, että homma toimisi ongelmitta. Entisen Suomen Sokerin varastoissakin on joskus havaittu ilmiötä, jossa fariinisokeripussit ovat alkaneet paisua jalkapalloiksi ja poksahdella hajalle omia aikojaan. Syynä jokin pusseihin päässyt home- tai hiiva ja niiden tuottama hiilidioksidi.

[Aves]

Eiköhän se säily ihan älyttömän pitkään. Sen sokeripitoisuus on niin suuri ettei siinä kasva edes home.

Miten ihmeessä hiiva sitten voi kasvaa siinä?!

[mjalava]

Kai se on hiiva eri sieni kuin home. Mutta joo, eiköhän sillä hiivateputelin "valmistusmenetelmällä" ole oma osansa säilyvyydessä. Ainakin systeemi "kuumana puhtaaseen pulloon ja korkki kiinni" on toiminut, säilyvät siis jokusen kuukaudenkin samoin kuin mummon hillot.

Mika

[Ville K.]

Eiköhän se säily ihan älyttömän pitkään. Sen sokeripitoisuus on niin suuri ettei siinä kasva edes home.

Miten ihmeessä hiiva sitten voi kasvaa siinä?!

Eri mikrobit sietävät erilaisia olosuhteita. On esimerkiksi tavattu bateereja, jotka voivat elää lämpötilaltaan öpaut 130 asteisessa vedessä.

[Aves]

Eri mikrobit sietävät erilaisia olosuhteita. On esimerkiksi tavattu bateereja, jotka voivat elää lämpötilaltaan öpaut 130 asteisessa vedessä.

Ja ihan kuin en tätä tietäisi... hiiva vaan ei mielestäni kuulu noihin kaikkein erikoisimpiin oloihin sopeutuneisiin.

Mitä on bateerit?

Parasta olisi laittaa valmiit sokeriliivatepullot autoklaaviin, niin pysyvät sitten käyttökelpoisina pitkään.

[Ville K.]

Ja ihan kuin en tätä tietäisi... hiiva vaan ei mielestäni kuulu noihin kaikkein erikoisimpiin oloihin sopeutuneisiin.

Hiivoille nimen omaan on tyypillistä, että niiden kasvuympäristössä on korkeita sokeripitoisuuksia (esim. hedelmien pinnat).

[Aves]

Hedelmien pinta ei mielestäni kuulu mitenkään erityisen vaativiin kasvupaikkoihin. Sitä paitsi hedelmien pinnalla kasvaa homeitakin - ainakin meillä

[Merirapu]

Parasta olisi laittaa valmiit sokeriliivatepullot autoklaaviin, niin pysyvät sitten käyttökelpoisina pitkään.

Ööö... Kertokaapas mikä on "autoklaavi"? Onko tää joku slankisana vai ihan oikea termi jollekin, jonka olemassaolosta allekirjoittaneella ei ole hajuakaan?

Edit: Lainaus korjattu.

[mjalava]

Uuni jota käytetään sterilointiin.

Mika

[Merirapu]

Uuni jota käytetään sterilointiin.

Ahaa... ilmankos en sellaista tuntenut. Meidän kämpästä ei kannata hakea mitään hakusanalla "steriili"

Mikä mahtaisi olla se kotikonsti näille pullojen puhdistamiselle? Piisaako keittäminen vai tarviiko pullot ostaa ja täyttääkin jossain vakuumityhjiössä? Hiivatteesta en edellisten kirjoitusten jälkeen ole niin huolissani, mutta olis mukava saada turveliemikin säilymään edes hieman pidempään. Ei tarttis joka viikko läträtä sen kanssa. Jollakinhan ne kauppiaiden iloksi kehitetyt litkutkin saadaan säilymään!

Menipä vähän sivuraiteelle mutta ei voi enää mitään.

[mjalava]

En minä ole niiden pesuun tarvinnut mitään ihmekonsteja. Joka kerta uusi liemi uuteen pulloon, eipä jää hiivaa hyytelön ja pullon väliin. Siis "uusi" pullo on käytetty limupullo, edellinen menee huuhdeltuna pullopalautukseen. Sen uuden pullon käsittelyksi minulla on riittänyt kuumalla hanavedellä huuhtelu ja kun liivateliemen kaataa pulloon kuumana, se kyllä tarpeellisessa määrin desinfioi loput. Tähän mennessä ei ole yhtään mennyt pilalle ja jos joskus menee, ei tappio ole iso - tehdään sitten vaan uusi. Hyytelön kustannukset per pullo kun ovat luokkaa "ei jaksa edes laskea".

Mika

[Ville K.]

Hedelmien pinta ei mielestäni kuulu mitenkään erityisen vaativiin kasvupaikkoihin. Sitä paitsi hedelmien pinnalla kasvaa homeitakin - ainakin meillä

Hedelmät ovat melko sokeripitoisia ja hedelmien pinta on varsin vaativa kasvupaikka. Hedelmien pinnalla saattaa kasvaa myös punkkeja ja bakteereja, mutta nyt taisi olla puhe lähinnä tuosta hiivasta.

[Ville K.]

Parasta olisi laittaa valmiit sokeriliivatepullot autoklaaviin, niin pysyvät sitten käyttökelpoisina pitkään.

Ööö... Kertokaapas mikä on "autoklaavi"? Onko tää joku slankisana vai ihan oikea termi jollekin, jonka olemassaolosta allekirjoittaneella ei ole hajuakaan?

Tuo ei ollut minun kirjoittamaani - lainaukset kuntoon .

Joka tapauksessa autoklavoinnin merkitys selvisi, mutta taitaa toimenpiteenä olla hätävarjelun liioittelua. Ovat kalliita vempeleitä.

[Merirapu]

Ookay. Jatkan pesemistä siis samaan malliin, eli kuumalla vedellä.

Välillä tulee sellainen olo, että kaiken akvaarion hoitoon liittyvien toimenpiteiden tulisi tapahtua kliinisesti valvotuissa, ylipaineistetuissa laboratorio-olosuhteissa. Toki on vallan hyvä asia tietää jos jonkinlaisista sienistä ja bakteereista, mutta alkaa menemään hieman hienotieteellisyyden puolelle nää kaikki bakteerihässäkät. Ainakin allekirjoittaneella.

En silti sano, etteikö jokainen kommentti ollut kullan arvoinen. Tulipahan opittua enemmän kuin alun pitäen lähdin täältä hakemaan, joten kiitos kaikille kommenteista. Tietoiset valistakoon jatkossakin tietämättömiä, tehköön he sitten tiedolla sen mihin kykenevät.

Ugh. Olen puhunut. Minun puolestani keskustelun voi päättää tähän. Ja nyt takaisin studioon. Pasila, olkaa hyvä...

[Merirapu]

Tuo ei ollut minun kirjoittamaani - lainaukset kuntoon .

Kattos mokomaa! Mitenkähän mä tuon sain aikaan? No, älä Ville huoli. Ihan oli viisaita sanoja nekin jotka sinun piikkiisi menivät...

UGH! (taas...)