Käärmekalojen kanssa muita?

[Salamurhaaja]

Hei!

Meille on tulossa 3 iäkästä käärmekalaa. Asuvat nykyisessä kodissaan 100-litraisessa akvassa, mutta meillä sijoitettaisiin 400-litraiseen.

Mitä siihen sopisi kärmesten kanssa? Vai pelkilläkö madoilla mentäisiin?

[Ryusuzaku]

Ei liian pieniä kaloja ettei mee suupaloina. Oikeastaan muuten mulla on kärmekset tullu kaiken kanssa toimeen

[Fisutar10]

Asian vierestä osin, mutta taitavat hyppiä helposti pois akvasta, jos ei tiukat kannet. Joten huomioitava se ainakin.

http://www.seriouslyfish.com/species/er ... labaricus/
Eli suht kiltti, mutta jos suuhun mahtuu, voi käydä kaverille huonosti.

Synodontis -ripsarit (toki suuremmat kalimberit, ettei suuhun mahdu), lehtikala, isommat muut kirjoahvenet.

[Ryusuzaku]

Joo tuo hyppiminen on ilmeisen vaihtelevaa mulla ei oo ollu yhessäkään altaassa kansia kun on ollut niilinhaukia tai kärmeskaloja mutta ei oo pomppinu Mut better safe then sorry jos sikseen tulee. Taino ei ne ihan hypi enemmän ryömivät pois jos tulevat ulos altaasta

[Fisutar10]

Ehkä altaassa on riittävän viihtyisää, ettei tule tarvetta lähteä etsimään muita paikkoja:). Mutta altaiden yläreunatkin ovat hyvin erilaisia ja joskus kala voi kammeta suodatinta pitkin yms....

Uudessa akvassa riski on suurempi kun uteliaasti tutkii paikkoja. Noita kuivumisia on täältä melko monta lukenut ja Akvakeskuksen sivuillakin varoitetaan ongelmasta.

[partanen]

Puolikasvuset monniset kaikki menee kitusiin, täyskasvuiset ei. Erittäin kilttejä paitsi meillä Juniori vaaniessaan nykyään nappailee kiinni summamutikassa vaikka täyskasvuista lehtikalaa, sillon lähtee suun muotonen pala evää irti. Eli ilmeisesti kuitenkin 1,5x päänlevyden kokosia otuksia nielevät. Itsellä on kokolasiakva eivätkä ne enään pääse pois koska olen akvaarion kulmiin laittanut läpinäkyvän pleksin. Ne kerrat mitä olen nähnyt että tulevat pois on kun ne kiilaa lasien liitoskulmaan ja saavat tuen sitten ja hyppäävät. Kuulostaa surulliselta jos ovat 100l joutuneet elämään. Meillä nämä kaverukset (5kpl) ovat erittäin aktiivisia ja rullailevat ympäri akvaariota päivät pitkät ja tuo 720l ei näytä niille siltikään tilavalta... Mutta hyvä että pääsevät tilavampaan akvaan

[partanen]

Ja tosiaan, kärmekset itsellä reipastuivat vasta kunnolla kun niillä oli reippaasti koloja, korkeita kasveja ja tiheikköjä. Näyttää olevan perusvaatimus näillekkin että suojapaikkoja pitää olla runsaasti

[Fisutar10]

Minusta noiden "petojen" kanssa ja yleensäkin, olisi huomioitava pienet kalalajit, poikaset ja arat yksilöt myös. Uskomattoman paljon vaikuttaa fisun käytökseen ja hyvinvointiin, jos ei tarvitse pelätä toista lajitoveria, eri lajia tai joutua suupalaksi.

Esim. plekon poikaset voivat välttyä suupalaksi joutumiselta kun on suojapaikkoja, mutta stressi varmasti plekolle. Myös akvaristille on harvemmin iloa fisusta, joka piileskelee 99 % ajasta kannon kolossa piilossa pedoilta. Ruokakin mahdollisesti niukkaa....ja jää isompien "jalkoihin".

Se, ettei jää suupalaksi, ei vielä kerro kalan hyvinvoinnista muuta kuin ehkä jää henkiin mahdollisesti:). Tasavertainen ja harmoninen jengi siksi paras minusta, vaikka siihen en joka kipossa vielä pysty, vaikka niitä 10 onkin ja välillä tulee kiireellisiä pakkosiirtoja toisiin kippoihin:).

[partanen]

Unohtui mainita tosiaan kun plekoista oli puhe ettei näiden kanssa tarvitse harmitella partamonnien sikiämistä. Kutu lähtee seuraavana yönä viimeistään parempiin suihin. Partamonni uroksen uhkailut ja puolustusyritykset eivät tippaakaan häiritse näitä. Poikasten kasvattamisen tosin saat unohtaa vaikka olisi kyse kirjoahvenista. Omat kärmekset jäävät esim. jaavansaniaispuskaan paikalleen väijymään. Sopivat kokoinen poikanen kun ui ohi niin se lähtee silmänräpäyksessä. Esim lehtikalojen hyökkäykset (täysiä päin) ei tunnu näillä missään... Onneksi sentäs syövät jo nykyään kudun pois suoraan, ei tarvitse "elävää" ruokaa syöttää.

[Salamurhaaja]

Kiitos vastauksista!

Olen kahlaillut eri kalalajeja läpi ja tuntuu vaikealta löytää sopivan isoja, mutta sopivan pieniä kaloja tuon kokoiseen. :/

Moni laji kai tarvitsisi reilusti isomman.

Kannattaako lähteä nimenomaan kirjoahventen suuntaan?

Olisiko vinkata jotain selkeästi parvikalaa, joka kasvaisi tarpeeksi isoksi pärjätäkseen?

[Fisutar10]

Minulla ei ole käärmekaloista kokemusta ja harvasta kirjoahvenestakaan, ainakaan noista isoista näyttävistä.

450 litran kippoja monta ja sen kokoiseen uskaltaisin ainakin laittaa lehtikalaparin. Rengasripsimonni minulla 300 litran kipossa ja menisi varmasti noiden kanssa. Sen tapana on vallata kannon alunen riviiriksi ja enempi kuikuilla sen alta ja vaania ruokaa sieltä. Harmiton muille sinäänsä, mutta enempi erakko käsittääkseni.

Sokkeloripsarit taas ovat kuin porsaslauma. Tuon kokoiseen hyvin mahtuu. Minulla on 4 kpl. 450 litran Juwel riossa. Ovat niin lihavia, että pitää olla suuri suu, että mahtuu.

Synodontis -sukua molemmat ripsarit.

Isot haarniskamonnit tuskin kanssa jäävät suupalaksi. Niitä voi tuon kokoiseen akvaan ottaa pienen jengin. Käyttävät koko akvaarion syvyyttä.

Viisaammat voivat sanoa, miten käärmekala voisi styylata noiden kanssa:). Toisaalta pitää myös huomioida, etteivät pelkää käärmekalaa ja kärsi yhteiselosta....

[Ryusuzaku]

Mulla oli tuossa pitkään käärmekaloja 4, 2 niilinhaukea, 2 oskaria, saumakirjoahvenia, synodontiksia ja plekoja. Yhdessä uivat eivät tapelleet. Se on jotenkin jännää noiden pitkulaisten kalojen kanssa eivät ahvenet pahemmin niihin reagoi ellei ole tarpeeksi kaponen suuhun. Esimerkiksi oskarista tulee niin iso että ei ihan pieni käärmekala ole hyvää seuraa.

Haarniskamonnit ova oivat valinta kavereiksi. Kirjoahvenista 10-25cm kokoiset sitten vaan veden laadun ja omien värimieltymyksien mukaan. Plekoissa mennään sitten 10+ cm kaavalla. Ja tietysti sulkaripsimonnit on loistavia tapauksia. Oudointahan käärmekaloissa ja niilinhauissa on se että muut kalat eivät kauheasti välitä niiden löhöilystä tai ne muiden. Mulla menee yhteen läjään kaikki välillä sitten siinä on semmonen läjä naamoja.

[Salamurhaaja]

En oikein innostu lehtikaloista. Niitä ilmeisesti muutenkin voisi laittaa vain yhden pariskunnan nelisataseen?

Muutoin ehdotellaan pohjakaloja?
Oskarit taasen vaatisivat huimasti paljon isomman kipon.

Kirjoahvenista vielä - voiko niitä mitään pitää parvena vai ovatko aina eittämättä parikaloja? Joo, menen googlaamaan.

Olisi niin mukava saada jotain pinta- tai keskivedenkalaakin purkkiin. =)

[partanen]

Esim isompia ja näyttävämpiä keskiveden kaloja on esim safiiritetrat. Oskareita ei ainakaan monsterfish foorumin mukaan kannata IKINÄ ottaa käärmekalojen kanssa. Ennemmin tai myöhemmin käärmekala löytyy puoliksi nieltynä niin että pyrstö vain retkottaa. Rauhallisempia tovereita pintaan vois olla esim sinirihmakala ja sen muunnokset, helmirihmakala jne. Isommista tetroista esim safiiritetra joka on näyttävä parvikala. Toki, nyt mennään jo niin makuasioiden puolesta mutta itsellä on ollut kyseisiä kaloja jotka on ollut omaan mieleen.

[Fisutar10]

Jos nuo rihmikset menevät, niin nehän on rauhallisia fisuja. Mietin juuri itsekin sitä, menevätkö käärmeen kanssa.

Itselläni myös sinirihmoja, helmirihmoja ja kuutamorihmoja.

Kuutamorihmikset ovat hiven harvinaisempia ja selvästi skrodempia kuin em. muut rihmikset yleensä. Minusta hieno fisu - tyylikäs ja sinivihreän hohtoinen. Nyt minulla 2 urosta ja muutama tytteli. Vielä menee elo mukavasti, hiven kärhämää. Suosittelen ehkä yhtä urosta ja tyttöjoukkoa eli haaremia. Minulla kuutamot ja helmirihmat ovat keskenään ihan mukavasti. Paljon on kasveja. Mutta sinirihmaherra joutui kuutamorihman kanssa samalle tulilinjalle ja siirsin sinirihmaparin pois. Ovat ehkä liian samassa ekolokerossa ja sinirihmää pitää kuutamoherra uhkana - enempi omaa kokoluokkaa.

[Ryusuzaku]

Rihmiksissä on yks vika. Rihmat. Voi olla että käärmekala kattoo niitä ateriana

Kirjoahvenista tosiaan vannekirjoahven on rauhallinen severus tai efasciatus, sp. rotkeil jne. Jotkut tonkijalajit.

Laitan pari semmosta mitkä menee ihan hyvin ja ei oo aggressiivisia kirjoahvenia.

http://www.cichlid-forum.com/profiles/s ... php?id=159

http://www.cichlid-forum.com/profiles/s ... php?id=194 esim. mulla on krobia sp. xingu

http://www.cichlid-forum.com/profiles/species.php?id=91

http://www.cichlid-forum.com/profiles/s ... php?id=141 Tätä olin itse hommaamassa pienimpään altaaseen

[partanen]

Rihmakalat ei itsellä ole kertaakaan joutuneet kärmesten pureskelemaksi 2v aikana. Käärmekaloilla on ilmeisen huono näkö joten epäilen etteivät näitä rihmoja edes kykene erottamaan, elelevätkin eri kerroksissa. Nämä eivät edes näe jauhomatoa/survaria vaikka se olisi 5cm päässä.. haistavat kylläkin ja osaavat sen mukaan torpedon lailla syöksyä paikalle.

[Ryusuzaku]

Okei. Hyvää infoa itellekin. Joo eihän nuo kieltämättä kovin hyvin näe. Sama niilinhauilla tietysti

[Fisutar10]

Katselin Youtubesta käärmekalavideoita ja samalla kokoonpanoa. Näytti olevan monnisia ja kardinaalitetrojakin samassa mestassa. Lienee vähän tuuristakin kiinni kun käärmis pääsee esim. pikkukalan makuun, jatkaa toimia samaan rataan. Muistelen lukeneeni, että näistä petokaloista yksi yö keksii napsia suupalan ja homma jatkuukin sitten ....

http://www.youtube.com/watch?v=2Vm_D7RdBjU
Onkos muuten pentukäärmiksiä?

http://www.youtube.com/watch?v=q6FzfOANLX8
Melko pienessä seurassa. Mm. kardinaalitetraparvi....rihmiksiä...

http://www.youtube.com/watch?v=XfipdFnE4Ss
Hieno infopläjäys perusasioista. Jaksoi katsoa 5 minsan sikermän herkeämättä.

Osaako joku viisaampi sanoa, onko tuo käärmis adh ja koko ajan liikenteessä vai makoilee enempi pohjalla? Uuteen akvaan kun laittaa yleensä fisut, niin enempi ensin häärii koko akvassa etsien sopivia reviireijä ja paikkoja.

[partanen]

Osaako joku viisaampi sanoa, onko tuo käärmis adh ja koko ajan liikenteessä vai makoilee enempi pohjalla? Uuteen akvaan kun laittaa yleensä fisut, niin enempi ensin häärii koko akvassa etsien sopivia reviireijä ja paikkoja.

Kyllä noi omat 5 luikeria vetää rinkiä 24/7, välillä hitaasti ja välillä vauhdilla. Lepäilevät vasta kun on masut pullollaan. Pohjalla ei varsinaisesti sitten levätä vaan kasvien lomassa esim jaavansaniaspuskassa jne.

[Skandali]

Käärmekalojen saavuttua sai piikkisilmät kyytiä, nyt toisessa altaassa, mutta muihin ei ole koskenut. Kylläkin vielä pikkuruisia eikä vielä täysikasvuisia. Mielenkiinnolla odotan mitä aika tuo tullessaan.

[7330]

Käärmekala on hieno valinta!

Kirjoittelin kesällä AW:n etusivun julkaisuun tämän artikkelin, josta on ehkä apua: http://aqua-web.fi/2014/07/11/muinaiskalojen-sukua/

Käärmekalan seuralaisten valinta on sentään sikäli helpompaa kuin muiden niilinhaukikalojen, että kärmeksellä on kohtuullisen pieni suu. Isommat tetratkin menevät kivasti, esimerkiksi kongontetra, joka on käärmekalan kanssa samoista maisemista kotoisinkin. Parvena voi pitää myös vaikkapa pantterikiipijäkaloja. Niillä on muuten kirjoahvenmainen olemus, mutta eivät ole reviiri- vaan ryhmäkaloja.

Omassa altaassani (520 l) olen joutunut viherniilinhaukien vuoksi jättämään pienet otukset pois. Käärmekalojen seurana on viiden porukka pantterikiipijöitä, rusotimanttiahven ja sitten kokoelma erilaista pohjakalaa: ripsimonneja, okamonneja, ankeriasmonni, teräkala.

[Salamurhaaja]

Kiitos kaikille vastauksista!

Ja 7330.. tai sinne päin - tuo artikkelisi luettiin oikein moneenkin kertaan ennen kärmesten saapumista. Oli hyödyllinen! =)

Kalat saapuivat viikko sitten. Ja luikertelivat heti sydämiimme. Mukana tuli jokin iiso vanha monninen, jollaisia näin juuri Akvaario Kurjessa 55€ kpl. Saa nyt elellä ilman lajitovereita, ei taida just olla varaa ostaa hälle parvea, ja kaverinsa ovat siis kuolleet jo vanhuuteen.

Kävimme Kurjessa kyselemässä ja muutama kala kiinnitti huomion.

Suunnitelmana jatkossa hankkia kärmeksille niilinhaukiseuraa. En tiedä, pystyykö sen kanssa sitten taas ottamaan juuri mitään muuta, mutta ovathan kiintoisia seurattavia nekin varmaan. =)

[Ryusuzaku]

Niilinhauki ja kohtuu isot kalat toimii ilman ongelmaa. Mulla on 45 ja 40 ja 20 senttiset niilinhauet. Niiden seurassa ollut käärmekalaa, puikkoa, isompia kirjoahvenia, ripsimonneja, partis jne.

[7330]

Hyvä homma, että artikkelistani on ollut iloa.

Suunnitelmana jatkossa hankkia kärmeksille niilinhaukiseuraa. En tiedä, pystyykö sen kanssa sitten taas ottamaan juuri mitään muuta, mutta ovathan kiintoisia seurattavia nekin varmaan. =)

Viherniilinhauet eivät ole kovin petomaisia - toki niiden seuran kanssa on oltava tarkkana, kun suu on niillä aika paljon isompi kuin käärmekalalla, mutta monenlaista kalaa sopii vielä kaveriksi.

Tuo käärmekalojen yhteydessä mainittu 1,5 kertaa kalan pään leveys tuntuu toimivan aika hyvin turvarajana viherniilinhauellekin. Meillä on tosiaan tuo edellä mainitsemani kokoonpano, joka toimii hienosti. Väkivaltaisia kohtauksia tulee ainoastaan joskus ruoka-aikana, kun kalat tungeksivat samoilla apajilla ja joku puolisokea niilinhauki taikka käärmekala louskauttaa leukansa ruoan ohella ripsimonnin viikseen. Sitten kuuluukin hurja vaakkuminen ja kurina sen pari sekuntia, ennen kuin hidasälyinen hauki älyää, ettei tämä tainnutkaan olla hyvä idea. Ilmeisesti eivät kuitenkaan kovin lujasti pure, sillä vahingoittuneita viiksiä näkyy hyvin harvoin.

Mitään aikuista partamonnia tai rusotimanttiahventa pienempää en kyllä laittaisi. Kokeilin täysikasvuisia juovaimubarbeja, joilla oli pituutta reilusti, mutta olivat sen verran kapoisia, että niilinhauki ilmeisesti katsoi niiden nielemisen yrityksen arvoiseksi. Ja onnistuihan se. Sen jälkeen en ole rajatapauksia kokeillut. Kaikenlaiset isommat monnit (okamonnit, ripsimonnit, plekot yms.) käyvät, kunhan sitä massaa tosiaan on tarpeeksi, samoin kirjoahvenet ja labyrinttikalat.

Jos haaveilet isommista niilinhaukilajeista, kasvaa kalatovereiden kokokin sitten samaan tahtiin.