Apua taudin tunnistamisessa

[7330]

Voitolla aletaan olla: pääaltaaseen jääneet kalat ovat yhä pilkuttomia, joten otaksun, että tauti on siellä voitettu. Jatkan silti lääkitystä, kunnes olen täysin varma asiasta. Kongontetroilla oli tänään niin vilkkaat kutupuuhat, että tuskin ne ainakaan kovin huonosti voivat. Pantterikiipijävekara nielee ahnaasti päänsä kokoisia paloja katkarapua, ja kääpiöripsimonneillakin alkaa ilmeisesti olla riittävän nälkä, että viiksekkäitä naamatauluja ilmestyy ruoka-aikaan esiin lumpeenlehtien alta.

Steriiliin muovilootaan siirretyissä pilkukkaista kaloista on kuollut vielä kaksi. Jäljelle jääneet kolme näyttävät paremmalta, vaikka eilen ammetta keittäessäni huomasin, että harlekiininuoliaisella on yhä pilkkuja ja paksu limakerros, joka kertoo ärtyneestä ihosta. Mutta ainakin se sinkoili jo pakoon haavia vanhaan tuttuun tapaansa.

Ehkä nyt uskaltaa jo laskea alustavan loppusaldon. Kuolleita on 16, eloon jääneitä 15. Luonnollisesti kuolleita ovat kaikki harvinaisimmat, herkimmät, arvokkaimmat ja ne, joihin olin eniten kiintynyt. Rahallisia tappioita en uskalla edes laskea (arviolta puolentoista kuukauden ruokarahojen verran), mutta niitä enemmän harmittaa hienojen eläinten kaikkea muuta kuin tuskaton kuolema.

Muoks.
Se piti vielä lisäämäni, että kolmea viimeistä lukuunottamatta koko sakki kuoli yhden pilkkusukupolven aikana (ja näistä yksi illmeisesti kolhi itsensä hengiltä, siinä ei ollut pilkun pilkkua). Ja se oli ensimmäinen sukupolvi, jonka aikana pilkkuja oli muilla kuin ankeriasmonneilla, joilta se lähti. Siinä vaiheessa kun pilkut ilmestyivät muille kaloille, oli ilmeisesti jo myöhäistä tehdä yhtään mitään, jos ihossa oleviin loisiin ei voi mitenkään vaikuttaa, kuten kaikki löytämäni lähteet yksimielisesti toteavat.

Tarinan opetus? Silmien ja järjen käyttö on sallittua. Mieluummin ennemmin kuin myöhemmin.

[lafe]

Lainaan omaa tekstiäni tuolta hyönteisketjusta:

Siis kys. allas johon olen lampivettä tuonut, on ollut pystyssä maaliskuusta. Ja tänä keväänä myöskin ekat lampivedet sinne hulauttanut. Ja lammessa on kaloja. Viimeisen kahden viikon aikana parilla kardinaalitetralla on alkanut pyrstössä pari suomua törröttää, altaaseen on tullut viimeksi korumonnisia toiselta harrastajalta, ja ilman karanteenia, myönnän.
Kai tässä jotenkin luottaa omaan tuuriin kun ei ole koskaan ollut kalatauteja. Täytynee aloittaa kunnolla perehtyminen noihin karanteenijuttuihin.

Mutta olisin kiitollinen jos jollain olisi idea, pitääkö aloittaa hullunviisii vettä vaihtelemaa... Ja tietysti nuo pari kardinaalia on nyt tutkivan silmän alla. Vai tulisiko ne eristää muista tässä vaiheessa? Tämä taitaisi kyllä jo kuulua tuonne ongelmat-osastolle.

Eli apuva kaipailisin. Kahdella kardinaalitetralla näkyy nyt pienenpieni valkea pilkku selkäevän tyvessä. Pohjalla olevilla korumonnisilla en ole vielä mitään erikoista havainnut. Viidellä tetralla viidestätoista on suomut jokseenkin avonaisia/töröllään ja yksi hankailee itseään kasveihin. Pystyykö näistä tekemään diagnoosin valkopilkkutaudiksi? En haluaisi turhaan lääkitä väärällä lääkkeellä. Mainittakoon myös että en ole tosiaan ikinä ennen joutunut kaloja lääkitsemään. Altaassa on myös parisenkymmentä sakurasukarapua.

Päääaltaassa (126l) on mattosuodatin, tämä pitäisi käsittääkseni poistaa altaasta ennen lääkitystä?
Minulla on myös tyhjillään pieni 40-litrainen vara-allas, onko parempi onkia kalat sinne ja lääkitä siellä? Siihen löytyy myös lämmitin.

Vesiarvot ovat tällä hetkellä:
lämpö 26
pH 6,5
kovuus: pehmeä
nitraatti: nipinnapin yli 0 (allas on runsaskasvinen eikä tämä nouse juuri ollenkaan)
nitriitti: 0

Kaikki apu on erittäin tervetullutta! Lähinnä sitä mietiskelen onko järkevämpää ottaa kalat pieneen altaaseen jossa voisi paremmin seurata niiden sairautta ja pääsisi helpommalla pienemmän vesimäärän kanssa.

[Fisutar10]

Lainaan omaa tekstiäni tuolta hyönteisketjusta:

Siis kys. allas johon olen lampivettä tuonut, on ollut pystyssä maaliskuusta. Ja tänä keväänä myöskin ekat lampivedet sinne hulauttanut. Ja lammessa on kaloja. Viimeisen kahden viikon aikana parilla kardinaalitetralla on alkanut pyrstössä pari suomua törröttää, altaaseen on tullut viimeksi korumonnisia toiselta harrastajalta, ja ilman karanteenia, myönnän.
Kai tässä jotenkin luottaa omaan tuuriin kun ei ole koskaan ollut kalatauteja. Täytynee aloittaa kunnolla perehtyminen noihin karanteenijuttuihin.

Mutta olisin kiitollinen jos jollain olisi idea, pitääkö aloittaa hullunviisii vettä vaihtelemaa... Ja tietysti nuo pari kardinaalia on nyt tutkivan silmän alla. Vai tulisiko ne eristää muista tässä vaiheessa? Tämä taitaisi kyllä jo kuulua tuonne ongelmat-osastolle.

Eli apuva kaipailisin. Kahdella kardinaalitetralla näkyy nyt pienenpieni valkea pilkku selkäevän tyvessä. Pohjalla olevilla korumonnisilla en ole vielä mitään erikoista havainnut. Viidellä tetralla viidestätoista on suomut jokseenkin avonaisia/töröllään ja yksi hankailee itseään kasveihin. Pystyykö näistä tekemään diagnoosin valkopilkkutaudiksi? En haluaisi turhaan lääkitä väärällä lääkkeellä. Mainittakoon myös että en ole tosiaan ikinä ennen joutunut kaloja lääkitsemään. Altaassa on myös parisenkymmentä sakurasukarapua.

Päääaltaassa (126l) on mattosuodatin, tämä pitäisi käsittääkseni poistaa altaasta ennen lääkitystä?
Minulla on myös tyhjillään pieni 40-litrainen vara-allas, onko parempi onkia kalat sinne ja lääkitä siellä? Siihen löytyy myös lämmitin.

Vesiarvot ovat tällä hetkellä:
lämpö 26
pH 6,5
kovuus: pehmeä
nitraatti: nipinnapin yli 0 (allas on runsaskasvinen eikä tämä nouse juuri ollenkaan)
nitriitti: 0

Kaikki apu on erittäin tervetullutta! Lähinnä sitä mietiskelen onko järkevämpää ottaa kalat pieneen altaaseen jossa voisi paremmin seurata niiden sairautta ja pääsisi helpommalla pienemmän vesimäärän kanssa.

Ymmärsinkö oikein, että tuot trooppiseen akvaasi lampivettä, jossa on kaloja? Sieltähän tulee kalataudit helposti akvaasi, koska ihan eri bakukanta ja viruksia sun muita....Enpä tuota valkopilkkutautina heti pitäisi. Mutta jotain pahasti vinksallaan, jos suomut törröttävät....

[lafe]

No näin olen tyhmyyksissäni tehnyt. Siis en tietenkään kaloja tuonut mutta sitä vettä sieltä kyllä. Ajattelin sen olevan hyvää kaloille kun siinä on niin paljon humusta ja tetrathan ovat humuspitoisista vesistä kotoisin. No, enpä ajatellut asian varjopuolta, ei käynyt mielessäkään että pelkässä vedessä jotain olisi. Ja mie kun en ole koskaan pitänyt itseäni blondina, vaan nyt kyllä tuntuu siltä.

Olisiko paras vaihtoehto vaihtaa vettä nyt monena päivänä esim. 80%?

[Fisutar10]

No näin olen tyhmyyksissäni tehnyt. Siis en tietenkään kaloja tuonut mutta sitä vettä sieltä kyllä. Ajattelin sen olevan hyvää kaloille kun siinä on niin paljon humusta ja tetrathan ovat humuspitoisista vesistä kotoisin. No, enpä ajatellut asian varjopuolta, ei käynyt mielessäkään että pelkässä vedessä jotain olisi. Ja mie kun en ole koskaan pitänyt itseäni blondina, vaan nyt kyllä tuntuu siltä.

Olisiko paras vaihtoehto vaihtaa vettä nyt monena päivänä esim. 80%?

Nyt melkoisen tiukka paikka...saatan puhua omiani, mutta tulisi kyllä mieleen, että vedessä tosiaan on ihan eri bakukanta, joihin kalat eivät tottuneet ja lampikalat resistenttejä, sinun fisut eivät. Bakut kiinnittyvät kaloihin ja pinnoille - koko akvaan...

Nyt varottava kaloja stressaamasta liikaa enää, mutta koko allashan on saastunut...näin ajattelisin. Hiekastra lähtien.


Eli fisut 126 litran altaassa ja sinulla on vara-allas 40 litraa...Itse ehkä laittaisin sinne puhtaan veden, puhtaan suodattimen, jos mahdollista, ettei mikään tauti pääse jylläämään edellisestä akvasta. Nyt sinulla ei kypsytettyä puljua, joten nitriittiä voi kertyä, joten pistäisin kalat paastolle. Lääkettä, jotain yleislääkettä esim. Multicura kehiin uuteen akvaan. Eli laittaisin uuteen puhtaaseen (desinfioitu, jos tuota em. vettä siellä, jos ei, niin ok) altaaseen niin sopivanlämpöistä vettä kun mahdollista, kunnon suodatus, puhdas suodatin. Jos edellisestä altaasta, pitäisi desinfioita (huomaa nitrifikaatiot bakut kuolee:( samalla suodattimesta). Jos puhdas varasuodatin, ehkä parempi. jne. Vedenparannusaine Aquasafe ja lääke. Kunnon suodatus, kalojen paasto ja lääke (Esim. Multicura).

Itse desinfioisin koko 126 litran akvan, jossa on fisusi nyt sairaana. Ja kaikki uutta, kasvit jne, joita ei voi desinfioida....

Mutta ennen kuin teet edes alkua tuosta, odota muiden mielipidettä myös. Operaatio on suuri ja voi joutua ojasta allikkoon...Itse tekisin noin ja riippuu vielä kalastostakin...
http://www.akvaarioon.fi/epages/TP.sf/f ... 5837040083 tai jokin vastaava...

Vanha akvasi pitäsi siis desinfioida ja samalla kuolee bakukanta, myös hyvä. Sitten kypsyttää. Jos kaloja paljon, varovaisuus tarpeen erityisesti. Biodigestin start-ampulleja ostaisin reilusti, bakukanta nopeasti sillä saadaan kuntoon ja hyvä ensiapu. Akvaarioon.fi:stä voi sitäkin katsoa. http://www.akvaarioon.fi/epages/TP.sf/f ... 133%5B1%5D

[Kalaa kalaa]

Itse epäilisin lampiveden mukana tulleen ulkoloisia, jos kalat hankailee ja suomut törröttää.

Nuo pilkutkin kielisivät loisista.

Niin on pilkkutautikin loisten aiheuttama, mutta pilkkuina erottuvat monet muutkin loiset.

[Fisutar10]

Nyt ensin varmaankin uuteen ei-lampiveden kanssa tekemisissä olevaan tai desinfioituun akvaan hyvät vedet. Kalat sinne. Puhdas suodatin tai desinfioitu, uusi patruuna. Vedenparannusaineet, lääkkeet tuotapikaa. Multicura yleisvaikutteinen, kun luultavasti vaikea määrittää tarkkoja loisia.

Sitten vanhan altaan täydellinen desinfiointi. Uudet kamat, kypsytys...Tätä ehdit pohtia ja tehdä tovin myöhemmin. Hiekatkin vaihtaisin, kasvit jne...puhdas pöytä...suodattimien täys desinfiointi. Ja biodigestit ja muut hankittava ajoissa...

[lafe]

Huh huijaa. Näinkö olen mennyt pahasti sössimään.

Nyt pitää kyllä vähän funtsia mitä ihmettä sitä tässä nyt tekisi. Voihan perskutarallaa. 40-litraiseen on kyllä olemassa myös pieni pillisuodatin ja sille jatko-osa. Molemmat käyttämättömiä.

Olen ollut tauolla kolmisen vuotta koko harrastuksesta ja vasta talvella aloitin uudestaan. Hyvinpä alkoi tämä vanhan harrastuksen elvytys.

[Fisutar10]

Huh huijaa. Näinkö olen mennyt pahasti sössimään.

Nyt pitää kyllä vähän funtsia mitä ihmettä sitä tässä nyt tekisi. Voihan perskutarallaa. 40-litraiseen on kyllä olemassa myös pieni pillisuodatin ja sille jatko-osa. Molemmat käyttämättömiä.

Olen ollut tauolla kolmisen vuotta koko harrastuksesta ja vasta talvella aloitin uudestaan. Hyvinpä alkoi tämä vanhan harrastuksen elvytys.

Onneksi kohtu iso vara-allas. Sen pistäisin pystyyn nopeasti ja fisut sinne. Pillisuodatin kehiin. Millainen vanhan altaan suodatin? Sen desinfioisin varmuudeksi. Kiehuvaa vettä jos kestää, hyvä (kaikki mikä koskettaa uuden akvan vettä, hiven johtoakin). Tovin aikaa siinä. Uusi suodatinpatruuna sitten. Mattosuodatuslevyäkin voi leikata jne. Mutta pillisuodatin pyörittää tovin. Sitten densinfioit vanhan suodattimen ja se kehiin. Lääkettä hakemaan ja mahdollista suodatuspatruunaa. VirgonS hyvä desinfioimisaine tätä varten. Saa monista apteekeista ja jyväjemmariliikkeistä (desinfioidaan yleisesti vaikka sikalaa).

[lafe]

Vanhassa altaassa on pisaran muotoinen mattosuodatin. Näinköhän se kestää kiehuvaa vettä? Taidan lähteä käymään agrimarketissa tuota VirgonS:ää hakemassa, tuleekohan siinä jotain käyttöohjeita mukana...?
40l allas on nyt täytetty vedellä, ilmapumppu etsinnässä, vanha allas on tyhjenemässä. Sitten kasvit roskiin ja oksat kiehumaan, kalojen pyydystys. Voi kalaparkoja.

No, olen aina sanonut että kantapään kautta opittu jää parhaiten muistiin. Mutta kyllä tämä nyt meni jo vähän yli.

Suuret kiitokset hyvistä neuvoista, tästä lähden eteenpäin. Päivittelen tilannetta ja varmaan kyselen taas apuja.

[Fisutar10]

Vanhassa altaassa on pisaran muotoinen mattosuodatin. Näinköhän se kestää kiehuvaa vettä? Taidan lähteä käymään agrimarketissa tuota VirgonS:ää hakemassa, tuleekohan siinä jotain käyttöohjeita mukana...?
40l allas on nyt täytetty vedellä, ilmapumppu etsinnässä, vanha allas on tyhjenemässä. Sitten kasvit roskiin ja oksat kiehumaan, kalojen pyydystys. Voi kalaparkoja.

No, olen aina sanonut että kantapään kautta opittu jää parhaiten muistiin. Mutta kyllä tämä nyt meni jo vähän yli.

Suuret kiitokset hyvistä neuvoista, tästä lähden eteenpäin. Päivittelen tilannetta ja varmaan kyselen taas apuja.

Toki tulee Virgonin mukana käyttis. Se on kalliihkoa ainetta, joten iso pakkaus halvempi, joita siellä varmaan onkin:). Menee varmaan jossain...hyvä aine ja käyttis mukana. Voit käyttää sitä monessa paikassa. Koirankupin desinfioinnista lähtien... Helppo huuhdella ja turvallinen.

Kalaparat, mutta ensiapu tärkeä ja kun allas pieni, ei projekti järjettömän suuri. Eiköhän tämä tästä, kun pää kylmänä toimii kalojen parhaaksi nyt:).

[lafe]

Yllätävän iso homma haavia kaikki fisut vaikka olikin suht pieni allas. Yksi kardinaalitetra löytyi kuolleena, eilen kaikki olivat vielä elossa. Eli oli kupsahtanut tämän päivän aikana. Monnisia ei löytynyt kuin 7 eli 1 niistäkin on mennyt manan majoille, tosin ovat vielä poikasia, n. 2-3 senttisiä vasta. Sukarapuja on pohjalla varmaan satoja, en saanut millään niitä kaikkia pois. Nyt on pillisuodatin ja lämmitin pöhisemässä ja kalat keitettyjen kookoskuorien ja kiviröykkiön kanssa puhtaassa altaassa.

Nyt lähden metsästämään virgonia ja multicuraa.

Kaiken kukkuraksi kun tämmöinen blondi blondiina olen niin tottakai sitä lampivettä olen vähän hulauttanut tuonne kypsyvään 240-litraiseenkin. Siellä siis ei mitään elävää ole. Sielläkin mattosuodatin pöhisemässä, hirvensarvensuolalla olen kypsytellyt sitä toista viikkoa. Nyt kysyisinkin, voiko sellaisen altaan, jossa ei ole eläviä asukkeja, desinfioida jotenkin kätevästi pelkästään lisäämällä veteen jotain ainetta?

[Fisutar10]

Yllätävän iso homma haavia kaikki fisut vaikka olikin suht pieni allas. Yksi kardinaalitetra löytyi kuolleena, eilen kaikki olivat vielä elossa. Eli oli kupsahtanut tämän päivän aikana. Monnisia ei löytynyt kuin 7 eli 1 niistäkin on mennyt manan majoille, tosin ovat vielä poikasia, n. 2-3 senttisiä vasta. Sukarapuja on pohjalla varmaan satoja, en saanut millään niitä kaikkia pois. Nyt on pillisuodatin ja lämmitin pöhisemässä ja kalat keitettyjen kookoskuorien ja kiviröykkiön kanssa puhtaassa altaassa.

Nyt lähden metsästämään virgonia ja multicuraa.

Kaiken kukkuraksi kun tämmöinen blondi blondiina olen niin tottakai sitä lampivettä olen vähän hulauttanut tuonne kypsyvään 240-litraiseenkin. Siellä siis ei mitään elävää ole. Sielläkin mattosuodatin pöhisemässä, hirvensarvensuolalla olen kypsytellyt sitä toista viikkoa. Nyt kysyisinkin, voiko sellaisen altaan, jossa ei ole eläviä asukkeja, desinfioida jotenkin kätevästi pelkästään lisäämällä veteen jotain ainetta?

Juu, onneksi kalat sitten osin virkeitä, kun pakenevat haavia. Ravut eivät joskus kestä lääkitystä, mutta ovat kuitenkin taudinkantajia, joten kaikki pistäisin lääkitykseen. Jos niille on oma lääke, niin ok.

Onneksi kypsyvä altaasi ei ole vielä toiminnassa kaloille ja kasveille.....Tuohon kysymykseen, saako sen desinfioitua esim. jollain lääkkeellä, en tiedä vastausta, mutta epäilen. Selkeintä sekin desinfioida. Vaihtaa hiekka uuteen (onneksi halpaa), pesuvaiva hiekalla ainoastaan...Ja suodattimet sun muut desinfioitava ja aloitettava kypsytys.

Tilaisin sinuna akvaarioon.fi 30 ampullin startterilaatikon ainakin....siinä on stopammo+ bakut. Vertaansa vailla. Älä luota oikeastaan muihin valmisteisiin, korkeintaan Tetran startteriin. Muut enempi plasebobakuja:).

Huomioi myös vesiletkut sun muut (haavit jne desinfiointi....).

[lafe]

Ei löytynyt kuin tuommoista Tetran Medica+Lifeguard -valmistetta. Annostelu tabletteina, laajakirjoinen lääke kaikennäköisiin sairauksiin (pakkauksessa iso lista). 1 tabletti per 30 litraa, laitan 1 ja 1/4, yhteensä 5 vuorokauden ajan kerran päivässä. Toivottavasti tuo nyt toimii. Kalat on yllättävän vireitä vaikka ovat lähes tyhjässä pienessä pöntössä nyt. Ravut menivät heti syömään lääketabletteja, öh...

Siis tuollainen lääke se oli jonka ostin http://www.akvaariopuoti.fi/tuotteet/Ve ... rd-10tabl- ja tosiaan näyttäisi tuossa tekstissä lukevan että ei ravuille eikä selkärangattomille. No, saahan niitä uusia sitten.

Lisäksi ostin Tetran safestarttia jota lurautin 30ml pieneen altaaseen. Josko tuo jotain auttaisi pillisuodattimen kypsymistä.

Kuinka usein nitriittiä pitäisi mittailla, riittääkö kerran päivässä? Mites nyt vesien vaihdon kanssa, tietysti jos nitriittiä tulee, täytyy vettä vaihtaa, mutta täytyykö sitten lääkkeen määrää lisätä jos osa lääkkeestä huuhtoutuu viemäriin?

Niin ja, ei löytynyt VirgonS:ää. Täytyy huomenna jatkaa etsiskelyjä. Ja sillä sitten huljauttaa vesiletku ja haavit ja ämpärit jajaja... uuh.

[Fisutar10]

Ei löytynyt kuin tuommoista Tetran Medica+Lifeguard -valmistetta. Annostelu tabletteina, laajakirjoinen lääke kaikennäköisiin sairauksiin (pakkauksessa iso lista). 1 tabletti per 30 litraa, laitan 1 ja 1/4, yhteensä 5 vuorokauden ajan kerran päivässä. Toivottavasti tuo nyt toimii. Kalat on yllättävän vireitä vaikka ovat lähes tyhjässä pienessä pöntössä nyt. Ravut menivät heti syömään lääketabletteja, öh...

Siis tuollainen lääke se oli jonka ostin http://www.akvaariopuoti.fi/tuotteet/Ve ... rd-10tabl- ja tosiaan näyttäisi tuossa tekstissä lukevan että ei ravuille eikä selkärangattomille. No, saahan niitä uusia sitten.

Lisäksi ostin Tetran safestarttia jota lurautin 30ml pieneen altaaseen. Josko tuo jotain auttaisi pillisuodattimen kypsymistä.

Kuinka usein nitriittiä pitäisi mittailla, riittääkö kerran päivässä? Mites nyt vesien vaihdon kanssa, tietysti jos nitriittiä tulee, täytyy vettä vaihtaa, mutta täytyykö sitten lääkkeen määrää lisätä jos osa lääkkeestä huuhtoutuu viemäriin?

Niin ja, ei löytynyt VirgonS:ää. Täytyy huomenna jatkaa etsiskelyjä. Ja sillä sitten huljauttaa vesiletku ja haavit ja ämpärit jajaja... uuh.

Multicura oli vain esimerkki. Tuohan vaikuttaa oikein pätevälle tähän tarkoitukseen:).

Nyt en ehkä tuhlaisi bakuvalmistetta karanteenialtaaseen. Lue ohje tarkasti. Se saattaa tappaa biobakteerit myös eli suodatinbakut jne...eli tuo lisäys voi olla turha. Mittaisin pari kertaa päivässä nitriitin ja en ruokkisi fisuja muutamaan päivään. Ruokinta nostaa nopeasti nitriittiä. Pienetkin kalat selviävät hyvin jopa viikon paaston hyvin. Itse joskus lankean ruokkimaan, putsaan heti suodattimen ja usein vaihdoin vettäkin ja korvasin osa lääkkeestä eli laskin mitä meni hukkaan.

Mutta älä ruoki ja mittaa nitriitti. Jos ei ole, niin et vaihtele vettä. Avuksi toinen suodatin ja ilmastin, jos vain saat. Varo, ettei lämmöt nouse, ettei iske happikato.

Safestarttia (tetra) tarvitset altaan desinfioimisen jälkeen kun kypsytät sitä.

Hiekassa myös pesii patogeeniset eliöt, eli vanhasta altaasta sekin pois. Kannattaa lukea huolella tuon lääkkeen ohjeet.

VirkonS voi löytyä apteekista. Pistä tilaamaan, jos ei muuten irtoa. Soittaisin heti apteekkiin, jos auki. Jos ei ole, pyydä heti tilaamaan, voi kestää päivän.

[lafe]

Soittelin apteekkeihin ja ei ole varastossa, perjantaille asti menee ennen kuin saavat myyntiin. Pöh. Käyn huomenna vielä paikallisessa paimenpoika-liikkeessä jossa on kaikennäköistä maataloustuotetta, josko sieltä löytyisi. Jos ei niin täytyy odotella perjantaihin.

Luin Virkon S -esitteestä jotta voi käyttää myös kaivon desinfiointiin. Ohjeessa luki että 1kg virkonia 1000 vesilitraa kohti, annetaan olla tunnin kaivossa jonka jälkeen pumpataan kaivoa tyhjäksi kunnes vesi on kirkasta (aine on käsittääkseni pinkkiä). Tämän jälkeen kaivo on puhdistunut. Joten ainakin teoriassa mattosuodattimen voisi samalla tavoin desinfioida, allas virkon-liuosta täyteen, tunnin liotus, jonka jälkeen tyhjäksi ja pari kertaa uutta vettä kunnes jäljelle ei jää enää pinkkiä. Eli jos täyttää altaan vain 200l niin virkonia menisi 200g ja koko allas karahkoineen suodattimineen tulisi desinfioitua? Hiekat pitäisi varmaan vaihtaa kuitenkin, tuskin sieltä kaikki bakut kuolee pohjalta kuitenkaan. Voiko näin toimia?

[Fisutar10]

Soittelin apteekkeihin ja ei ole varastossa, perjantaille asti menee ennen kuin saavat myyntiin. Pöh. Käyn huomenna vielä paikallisessa paimenpoika-liikkeessä jossa on kaikennäköistä maataloustuotetta, josko sieltä löytyisi. Jos ei niin täytyy odotella perjantaihin.

Luin Virkon S -esitteestä jotta voi käyttää myös kaivon desinfiointiin. Ohjeessa luki että 1kg virkonia 1000 vesilitraa kohti, annetaan olla tunnin kaivossa jonka jälkeen pumpataan kaivoa tyhjäksi kunnes vesi on kirkasta (aine on käsittääkseni pinkkiä). Tämän jälkeen kaivo on puhdistunut. Joten ainakin teoriassa mattosuodattimen voisi samalla tavoin desinfioida, allas virkon-liuosta täyteen, tunnin liotus, jonka jälkeen tyhjäksi ja pari kertaa uutta vettä kunnes jäljelle ei jää enää pinkkiä. Eli jos täyttää altaan vain 200l niin virkonia menisi 200g ja koko allas karahkoineen suodattimineen tulisi desinfioitua? Hiekat pitäisi varmaan vaihtaa kuitenkin, tuskin sieltä kaikki bakut kuolee pohjalta kuitenkaan. Voiko näin toimia?

Juu, monipuolista ainetta. Luulin, että kävin paimenpoika-Agrissa. Siellä voi hyvinkin olla. S-liikkeellä usein jopa varastosaldot liikkeen tuotteista ja minusta agrissa sitä oli netissä. Katso...

Luulen, että mattosuodattimenkin voi desinfioida hyvin, kunhan huuhtelee sen. Tuo aine helposti huuhdeltavissa. Pinkkiä on. Kun teet liuoksen esim. sumutinpulloonkin, niin viikon voi olla ja sitten pinkki katoa kuten myös teho. Pinkki liuos kertoo tehosta. Tosin annosteluohje tärkeä.

Itse tyhjäisin altaan kokonaan. Ämpäriin virkonliuos ja puhdas riepu kehiin ja joka paikka sillä. Sitten huuhtelu. Hiekat ja kasvit roskiin. Mitä voit virkonilla käsitellä, hyvä. Puut keittäisin. Ruukut sähköuuniin ym. joka kestää pari sataa astetta uunissa. Mattosuodatin vaikka saaviin ja sen läpi virkon ja huuhtelu. Puhdasta vettä läpi ja ehkä suihkuhuuhtelu.

Joka tapauksessa helpointa tyhjätä allas ja tehdä homma perusteellisesti ja heittää hiekat sun muut pois.

[lafe]

Täytyy siis yksi iso muovipalju ostaa jossa rupean huljuttelemaan mattosuodattimia.
Vaikka projekti on totaalinen niin eihän tämä nyt niin vaikeaa olekaan. Jotenkin ajattelin että desinfiointi olisi sellaista että naamari päähän ja hanskat kädessä suojalasit silmillä jossain pihalla pitäisi kuurata. Mutta tuo oikeavahvuuksinen liuoshan ei olekaan iholle edes myrkkyä, jos sillä eläimiäkin pestään.

Suuret kiitokset vinkeistä, tästä lähdenkin Prismaan ostamaan paljua huomista varten.

Eihän tässä yöunia tarvitsekaan menettää. Toivottavasti ei tarvitse enempää kalojakaan menettää.

[Sisso]

Mitähän tässä nyt sitten ollaan lääkitsemässä?? Puhutaan bakteereista ja puhutaan ulkoloisista, ei ole olemassakaan yhtä lääkettä joka tehoaisi niihin kaikkiin. Miksi desinfioida akva koska jos/kun oikea lääke löytyy, sen ohjeen mukainen käyttö tuohaa akvasta kaikki patogeenit, joihin sen on tarkoituskin tehota. Nykyään ei edes tubiin suositella desinfiointia. Loislääkkeet ei yleensä tuhoa akvan bakukantaa, bakulääkkeet usein miten, mutta esim Junglen Binox ei. Noi "tappaa talossa ja puutarhassa"-yleislääkkeet ei välttämättä ole kovin järkevä valinta koska eivät ole erityisen tehokkaita, joskus niistäkin on apua. Yleensä paljon tehokkaampia ovat kuitenkin täsmälääkkeet, mutta silloin pitää olla jokin ajatus siitä, mitä ollaan lääkitsemässä.

Monet patogeenit ei elä kovin kauaa ilman isäntäeläintä eli tässä tapauksessa kalaa. Riippuu patogeenista ja tässäkin auttaisi jos tiedettäisiin edes suurinpiirtein mitä ollaan häätämässä baktteria, loista vai mitä. Jos pääakva on vielä kypsymässä eikä siellä ole vielä mitään elollista bakujen lisäksi, todennäköisesti viimeistään parin viikon kulutta mikään patogeeni ei siellä enää elä mutta jos tahtoo olla megavarovainen, voi sieltä toki tappaa kaiken elollisen ja kypsyttää sen uudestaan. Jos tiedossa olisi häädettävä öttiäinen, olisi ehkä mahdollista käsitellä pääakva samaisella lääkkeellä mutta monet lääkkeet toimivat vain patogeenin tietyssä elinkaaren vaiheessa, mikä edellyttänee isäntäeläimen läsnäoloa, joten näin toimittaessa ei ehkä voida olla 100% varma, toimiko lääke niin kuin se on tarkoitettu.

Mitä siis itse tekisin? Yrittäisin nyt ihan ekaksi selvittää mikä kaloja riivaa ja lääkitys sen mukaan, ei arpomalla jotain. Sen jälkeen yrittäisin selvittää miten toimia kypymässä olevan pääakavan kanssa, tarvitseeko sen suhteen edes tehdä mitään. Auttaa paljon jos kaloille käytetty lääke todellakin tehosi, siitä voidaan päätellä jo paljon miten toimia pääakavan kanssa. Desinfiointiin en lähtisi missään tapauksessa. Koska meillä on eri hopeakylkiä, mm sateenkaarikaloja, joita pidetään tubiherkkänä kalana, olen lukenut tubista sivukaupalla tieteellistäkin tekstiä eikä vain harrastajien kokemuskia taudista, eikä edes niissä piireissä harrasteta desinfiointia vaikka nakki olisi napsahtanut kohdille.

[Fisutar10]

Itse taas olisin sitä mieltä, että trooppiset seura-akvaarion kalat eivät kestä lampiveden bakuja, edes normaaliflooraan kuuluvia, koska eivät ole sopeutuneet niihin. Oireet vaikuttivat yleistulehdukselle ja taudin määrittäminen kun yhdistetään mahdollinen järvi-/lampivetemme bakteeri/virus/alkueliö-kantamme, on mahdotonta määritellä.

Pitää olla jo superasiantuntija, joka määrittelee kaikki mahdolliset taudit, mitä voi tulla järvi-/lampivedestämme. Kun lähettää esim. Eviralle näytteen, oman akvan kalasto on jo sileänä, kun tulokset tulevat. Ainut tarkka määritelmähän on ihan asiantuntijan viljelynäytteet, mikroskopoinnit sun muut. Tuo yleislääke on monikirjolääke, ja tuskin kovin vaarallinen kalastollekaan. Ohjeet toki kannattaa lukea ja suomuttomat kalat usein vaaravyöhykkeessä ja selkärangattomat.

Enpä noista patogeeneistä ymmärrä paljon, jos ei varmaan moni muukaan täällä foorumissa superasiantuntija ole. Mutta pelaisin varman päälle kaikki akvat. Näin voisin itse nukkua rauhassa yli yön ja kun ei vielä ihan uusimmassa akvassa ole kalastoa, niin melko simppelisti sen desinfioiminen käy. Sitten voi olla varma.

Ja trooppiset kalat ovat herkkiä myös monille bakteereille, jotka ihan harmittomia terveille järvikaloillemme ja päinvastoin. Ja jos kalalla suomut törröttää, se lienee vesipöhössä ja tulehdus levinnyt jo sisäelimiin. Veikkaisinpa, että moni bakteerilajikin voi sen heikolle kalalle saada aikaan, joten ihan täsmäbakulääkekin voi olla hyvin vaikea löytää. Monilla loisilla on myös hyvin monimutkaisia elinkiertoja ja esim. munavaihe on hyvin kestävä lääkitykselle jne.

Itse pidän hyvänä, että kalat on siirretty steriiliin olosuhteeseen ja laitettu yleislääke. MUtta kuten sanoin enpä näistä asioista kovin paljoa tiedä ja yhtä ainoaa oikeaa menettelytapaa ei liene ole:).

Ja lääkityksen kannalta lienee haastavaa kun lampiveden bakteereja/viruksia/alkueliöitä on päässyt akvaarioon. Akvaliikkeen täsmälääke voi jäädä määrittämättä helposti.

[Fisutar10]

http://www.aquahoito.info/suomi/ohjeita/desinfio.php
Tuolla paljon asiantuntevaa neuvoa, myös desinfioinnista. Kasvit kyllä heittäisin pois, enkä desinfioisi...

Uudessa akvassakaan ei voine sanoa, ettei ole eliön eliötä. Jos otan ämpärillisen lampivettä ja heitän uuteen akvaan, se on täynnä planktonia ja paljon muitakin eliöitä.

[Sisso]

Jossain lienee asiantunteva taho (Eviran lisäksi), joka osaisi kertoa mitä mahdollisia öttiäisiä esiintyy kotimaisilla kaloilamme ja saada sitä kautta vihiä miten menetellä järkevimmin. Kypsymässä oleva akva ei ehkä edes ole ongelma koska isäntäeläimen puutteessa patogeeni menehtynee suht nopeasti eikä desinfiointi sen kanssa ole kummoinen operaatio vaikka uudelleen kypsyttämisessä hiukan onkin, mutta miten "desinfioida" kalat, se on tässä ydinkysymys. Kuinka monta lääkitystä arvotaan jos kyseessä todellakin on jokin antitropiikkinen patogeeni? Jos pääsisi hajulle kaloja riivaavasta öttiäisestä, se (ehkä) kuulunee johonkin isompaan ryhmään, jota vastaan saattaa kuitennin löytyä toimiva trooppinentroppi. Edelleen tekisin kaikkeni selvittääkseni mikä kaloja vaivaa ja toiminta sen mukaan. Jos ei mitään jää käteen netin ympäri kääntämisen ja mahdollisen asiantuntijan avun (viitaten kotimaisten kalojen tuntijaan) jälkeen, sitten arpomaan lääkkeitä, eipä siinä oikein muuta voi. Taivahan tosi on, ettei esim ulkoloislääkkeet, edes laajakirjoiset, auta kaikkiin ulkoloisiin, esimerkkinä tämä Awllakin keskustelua herättänyt kardinaalitetrojen "mato", siihenhän on kokeiltu jo "ihan kaikki" yleisesti myynnissä olevat loislääkkeet. Bakuissa saattaa riittää tieto, onko ko bakteeri gramnegatiivinen tai -postiivinen, sen avulla saattaa löytyä sopiva lääkitys. Tai sit ei.

[lafe]

No, mie nyt annan tuon kuurin loppuun ja katson häviääkö sairauden merkit kaloista. Tuolla karanteenissa ne kyllä näkyvät hyvin niin voisin yrittää ottaa niistä kuvia josko joku viisaampi erottaisi mikä tauti voisi olla kyseessä. On myös mahdollista että olisi joku tauti tullut monnisten tai kasvien mukana joltain toiselta harrastajalta. Että ei se kai välttämättä ole järvitauti?

Allas jossa kalat olivat, on nyt hiekkoja lukuunottamatta tyhjä. Isompi, kypsymässä oleva, allas on vielä paikoillaan samoilla vesillä ja sisuksilla. Energia ei riittänyt sen tyhjentämiseen. Kuitenkin ajatus siitä että siellä lymyilee mahdollisesti sama taudinaiheuttaja kuin mikä on kalat sairastuttanut, kauhistuttaa. Toisaalta jos siellä ei edes elä mikään ilman isäntäeläintä niin hmm.

Katson miten kalat reagoivat yleislääkkeeseen vai reagoivatko mitenkään.

[7330]

Itse asiaan en osaa auttaa: itsekin menin juuri sanonko mikä edellä puuhun ihan tavallisen valkopilkkutaudinkin kanssa, kuten ketjun aiemmista viesteistä näkyy. Tuli kuitenkin mieleen jotain, joka saattaisi auttaa.

Jossain lienee asiantunteva taho (Eviran lisäksi), joka osaisi kertoa mitä mahdollisia öttiäisiä esiintyy kotimaisilla kaloilamme ja saada sitä kautta vihiä miten menetellä järkevimmin.

Uunituore Suomen kalojen loiset -kirja saattaisi tietää. Löytyy jo ainakin täkäläisestä kirjastosta.

[lafe]

Jos löydän kirjastokorttini vielä jostain ( ) niin täytyy käydä katsomassa onko tuo kirja jo pääkirjastossa. Siitä voisi tosiaan olla apua, sikäli jos kyseessä on järvikalatauti/loinen/moinen. Kiitos vinkistä!