Juovanokkamonni

[JuuLia]

Minkä kokoisen altaan tarvitsee ja muutkin vaatimukset kiinnostaa.

[Tahmis]

500 litraa ei olisi tälle monnille liiottelua.Muuten kala on aika vaatimaton mutta päivällä sitä ei oikein nää.

[Adrianna]

Siis tämä, 15-20cm siimahäntä? Jos se on yhtä vilkas kuin muut siimahännät , niin varmasti mahtuu pikku porukkana 500l altaaseenkin .

[VesiEläin]

http://sv.aqua-web.org/nokkamonni.html
200-litraa on minimi, mutta mitä isompi, sitä parempi.
Itselläni on viisi 560-litraisessa.
Tarvitsevat pystyjä kantoja, miekkakasvin lehtiä ja niiden varsia joissa piilotella. Roikkuvat runsaasti laseilla, imuttavat levää.
Syövät valitettavasti myös miekkakasveja, mutta kurkulla, kesäkurpitsalla ja herneillä kasviensyönti voidaan saada kuriin.
Mielenkiintoisen muotoisia kavereita, virta ja tehokas suodatus ei varmasti olis pahitteeksi ja tasaiset vesiarvot hyväksi, sillä on melko herkkä kala, ainakin nuorempana.

[prboy]

Minkä kokoisen altaan tarvitsee ja muutkin vaatimukset kiinnostaa.

Maailman parhaat monniasiantuntijat Evers ja Seidel esittävät Monniatlas ykkösessä altaan minimikooksi 80 cm. Muina mittoina saisi minun mielestäni kernaasti olla 40 cm kanttiinsa eli vähintään n. 130 litraa.

Useimmiten tarjolla oleva Farlowella vittata on helppo hoidokki. Akvaariossa pitäisi olla runsaasti levää. Korvaavana kelpaa kyllä miltei mikä ruoka tahansa, mutta nokkamonnit ovat niin hitaita hissukoita, että ne häviävät ruokakilpailussa helposti vilkkaille kaloille ja nälkiintyvät.

Toisinaan tarjolla olevat muut nokkikset, etenkin "pitkänokkaiset" lajit yleensä huomattavasti vaateliaampia ja vaativat pysyvästi hyvät vesiolot.

[prboy]

Jokaisella heistä on tietenkin kaikista monneista, jotka kirjassaan esittelevät, omakohtaista kokemusta?

Jokaisella ?, molemmilla on Farlowella vittatan tapaisista taatusti. Silloinkun omia kokemuksia ei ole, he vertaavat hyvin tuntemiinsa lähilajeihin.

Kyllä Evers ja Seidel ovat kaikkiaankin pitäneet akvaarioissaan käsittämätöntä määrää erilaisia monneja. Evers esim. on kakkososan esittelyn perusteella viljellytkin yli sataa lajia (monneja, ei siis pelkkiä imumonneja)!, Seidel on ennen muuta imumonnispesialisti, mutta hänkin on viljellyt yli 40 muuta monnilajia. Evers esim. on kirjoittanut monneista yli 400 artikkelia ja julkaissut 10 kirjaa.

Molemmilla on ollut ainutlaatuinen mahdollisuus vierailla jatkuvasti Etelä-Amerikassa, tutustumassa maastossa mm. imumonnien elinolosuhteisiin. Kun viimeksi joulun alla olin Eversiin yhteydessä, hän oli taas juuri lähdössä matkalle. Kun näihin kokemuksiin lisätään ainutlaautinen monnikirjallisuuden tuntemus, ei ole väärin käyttää heistä titteliä "maailman parhaat monniasiantuntijat".

Ihan mielenkiinnosta, paljonko he suosittelevat Acanthicus adonikselle minimiallaskooksi?

200-300 cm, revi siitä.

BTW: Puutuin tähän nokkamonnikeskusteluun, kun tietoa kaipaava kysyjä ansaitsee mielestäni hatusta tempaistujen tolkuttomien heittojen (mallia 500 litraa) sijasta perustellun vastauksen. Juovanokkamonni on keskimäärin enintään 15 cm pitkä ja muodoltaan ohuen tikkumainen kala, joka liikkuu pääasiassa hitaasti pitkin pintoja. Eli sen massa (ja energian kulutus) on pituuteen nähden pieni. Se kykenee erinomaisesti hyödyntämään akvaarion koko tilavuuden, jos akvaariossa on runsaasti pystysuoria pintoja. Näillä perusteilla sen tilantarve pituuteen nähden on todella pieni toisin kuin esim. samanpituisen vilkaasti uivan parvikalan.

[Thompson]

Tämä kirjallisuus kiinnostaisi, mutta taitaa olla vain saksaksi? Eikä niitä täkäläisistä kaupoista taida saada, ehkä tilaamalla? Netistäkin voisin tilata, mutta kielivammaisena en osta kuin englanninkielisiä teoksia.

[Mika]

VesiEläin wrote:
Jokaisella heistä on tietenkin kaikista monneista, jotka kirjassaan esittelevät, omakohtaista kokemusta?

VesiEläin wrote:

Ihan mielenkiinnosta, paljonko he suosittelevat Acanthicus adonikselle minimiallaskooksi?

Pientä piikittelyä ja asiantuntemuksen kyseenalaistamista havaittavissa näissä kysymyksissä.Eniten huolestuttaa kun nykyään kirjallisuus ei tunnu olevan tärkeää tiedon hankkimisessa vaan kaikkea kyseenalaistetaan perusteetta.

Tämä kirjallisuus kiinnostaisi, mutta taitaa olla vain saksaksi? Eikä niitä täkäläisistä kaupoista taida saada, ehkä tilaamalla? Netistäkin voisin tilata, mutta kielivammaisena en osta kuin englanninkielisiä teoksia.

WELS ATLAS 1 on marraskuun lopulla ilmestynyt englanniksi.Amazon.de tai animalbook.de sivustot ovat turvallisia paikkoja tilata kirjallisuutta jos omistaa luottokortin.

[Thompson]

Animalbook.deessä näytti tosiaan olevan tuo Wels Atlas hieman yli 40e kun se Akateemissa on sen 65e. Postikulujen jälkeen tuskin paljon säästää? Aikani kuluksi selailin muutaman kirjakaupan hakukoneita, mutta muita kirjoja en Seidel Evers haulla löytänyt. Toki sen kääntämättömän kakkososan tuohon samaiseen atlakseen.

Melkoisen kiinnostunut pitää tosiaan olla jos lähtee hankkimaan kirjoja maailmalta aiheesta. Lisäksi sivistymättömät moukat, kuten minä, joutuu tyytymään lähinnä kuvien katseluun. Ei toki ole kirjan kirjoittajan vika jos aihe on niinkin kiinnostava että jopa muutama sata kirjaa vuosittain myytäisiin käännöksenä. En ole paikallisessa kirjastossa vuosiin poikennut, mutta epäilen ettei heidänkään hyllynsä juuri näistä kirjoista notku. Olisi ehkä kannattanut alkaa harrastaa postimerkkejä, kirjallisuutta ainakin olisi helposti saatavilla, eikä se vanhene käsiin ennenkuin tilaus ulkomailta on saapunut.

[Mika]

Postikulujen jälkeen tuskin paljon säästää?

Moi

Tilasin juuri eilen päivitetyn wels atlas 1:n ja muuta niin postitus kuluja tulee 4.10€

[VesiEläin]

Pientä piikittelyä ja asiantuntemuksen kyseenalaistamista havaittavissa näissä kysymyksissä.

Joo, siksi ne itse poistinkin hetken mietinnän jälkeen.
Kerkesitte nappasta kommenttini kuitenkin.
Ja kyseenalaistaminen siksi että varmasti saisimme oikeaa tietoa, arvelinkin että joku vetää siitä herneen nenään kuitenkin.

Postikulujen jälkeen tuskin paljon säästää?

Tilasin juuri eilen päivitetyn wels atlas 1:n ja muuta niin postitus kuluja tulee 4.10€

Niin, mistä tilasit?
Kiinnostaa kovasti tuo kirja, ihan siltä pohjalta kun netissä ja vanhoissa teoksissa jaetaan ristiriitaista tietoa monneista. Päivitetty tieto on paras.

[prboy]

Ja kyseenalaistaminen siksi että varmasti saisimme oikeaa tietoa

Kertoisitko, mistä sen varmasti oikean tiedon erottaa? Oikeastaan voidakseen kyseenalaistaa jotakin, pitäisi tietää enemmän kuin kyseenalaistetun tiedon esittäjä. Tässä tapauksessa muuten oli kyse hatusta tempaistuista allaskokovaatimuksista, joille ei esitetty ensimmäistäkään perustelua.

Kiinnostaa kovasti tuo kirja, ihan siltä pohjalta kun netissä ja vanhoissa teoksissa jaetaan ristiriitaista tietoa monneista. Päivitetty tieto on paras.

Tässä tapauksessa kyllä, mutta aina ei niin ole. Tieteellisesti kuvatun lajin voi määrittää suurella todennäköisyydellä oikein vain vertaamalla sitä alkuperäiseen kuvaukseen. Vanhojen kuvausten suhteen sekään ei yleensä riitä, vaan pitää verrata alkuperäiseen tyyppiyksilöön. Eversin ja Seidelin tekevät päteviksi juuri se, että he ovat kymmenissä tapauksissa menetelleet juuri näin.

L- ja C-numeroitahan ei ole tieteellisessä mielessä kuvattu. Ne on vain esitelty enemmän tai vähemmän hyvän kuvan sekä sanallisen tekstin kera DATZissa. C-numeroista yli puolet on Eversin antamia eli hän tavallaan niiden kuvaaja. Monniatlasten tekijät ovat myös selvittäneet yksityiskohtaisesti, mistä paikasta kukin numero on kotoisin ja käyneet usein paikalla pyydystämässä lisää ja jos mahdollista eri-ikäisiä yksilöitä.

[VesiEläin]

Tahmiksen ehdottama minimi 500-litraa oli kyllä perusteeton ja tuulestatemmattu.
En keskustele enää letkauttamistani aiheista, sillä poistin ne alkujaankin.

Tälläkertaa, kyseenalaistamatta ketään, mitenhän nuo minimallaskoot määritellään?
Onko kyse seura-akvaariosta vaiko lajialtaasta?
Onko minimialtaaseen laskettu mahdollinen muu kalasto vai pelkästään parvi, haaremi tai pariskunta kyseisiä kaloja?
Kun maalaisjärjellä ajateltunna lajiallas voisi olla hiukan pienempi kuin seura-akvaario, jos lajialtaassa täytetään kalan vaatimat olosuhteet?

[prboy]

Tälläkertaa, kyseenalaistamatta ketään, mitenhän nuo minimallaskoot määritellään?
Onko kyse seura-akvaariosta vaiko lajialtaasta?
Onko minimialtaaseen laskettu mahdollinen muu kalasto vai pelkästään parvi, haaremi tai pariskunta kyseisiä kaloja?
Kun maalaisjärjellä ajateltunna lajiallas voisi olla hiukan pienempi kuin seura-akvaario, jos lajialtaassa täytetään kalan vaatimat olosuhteet?

Vastauksen voi löytää yksinkertaisesti päättelemällä. Kuinka kukaan voisi antaa suosisituksen jonkin lajin vaatimasta tilasta seura-akvaariossa tuntematta akvaariossa olevia muita kaloja? Ne kun voivat vaikuttaa suuresti tai olla vaikuttamatta lajin tarvitsemaan tilaan. Esimerkiksi sopivat vaikkapa plekojen reviirikiistat. Minimitilantarve on kunkin lajin pienimmän akvaariossa pidettävän sopivan yksikön (yksinäisen kalan, parin, minimiryhmän tai -parven) mukainen.

Seura-akvaarion kalaston vaatima tilantarve onkin jo paljon vaikeammin määriteltävissä. Siinä tarvitaan faktoja erilaisten kalojen ekologisista vaatimuksista (esim. pohja- ja pintakalat jne) ja suhtautumisesta sekä laji- että muihin akvaariokumppaneihin.

Jos kyse on monneista seura-akvaariossa, niin yleensä niiden minimitilantarpeeseen eivät pinnalla tai keskikerroksessa viihtyvät kalat välttämättä vaikuta mitään. Kun taas pohjakalat voivat helpostikin lisätä ainakin pohjapinta-alan tarvetta.

Jos palataan nokkamonneihin, niin ne ovat aika pitkälle erikoistuneita omaan lokeroonsa. Harvat imumonnitkaan (toki ainakin osittain mm. partamonnit, otot ym.) ovat niiden suoranaisia elintilakilpailijoita. Ravintokilpailu onkin sitten toinen asia eikä suoraan ole riippuvainen tilasta.

Mielestäni näiden tilavaatimusten heitteleminen ei ole ollenkaan niin yksinkertainen asia kuin useimmat luulevat.

[VesiEläin]

Vastauksen voi löytää yksinkertaisesti päättelemällä. Kuinka kukaan voisi antaa suosisituksen jonkin lajin vaatimasta tilasta seura-akvaariossa tuntematta akvaariossa olevia muita kaloja?..

Minimitilantarve on kunkin lajin pienimmän akvaariossa pidettävän sopivan yksikön (yksinäisen kalan, parin, minimiryhmän tai -parven) mukainen...

..Mielestäni näiden tilavaatimusten heitteleminen ei ole ollenkaan niin yksinkertainen asia kuin useimmat luulevat.

Oli hyödyllistä kuulla tämä asijantuntijan "suusta".
Varmastikkin suurinosa kysyjistä on haluamassa sitä tiettyä kalaa seura-akvaarioon, eikä muuta kalastoa välttämättä tiedetä.
Olen huomioinut että harrastajat valittavat että minimiallaskoot ovat vuosienvarrella kasveneet, eikös se toisaalta ole ihan hyvä asia, kalojen kannalta? Harva kun lajiallasta on kuitenkaan perustamassa.
Vaikkakin tuollainen "liioittelu" menee ylitse.

[MrBrett]

Jatketaas tätä ketjua, mutta ilman kinastelua pliis.

Olen kiinnostunut hankkimaan 1-2 nokkamonnia, lähinnä siis juovanokkamonnia joka lienee se yleisin ja helppohoitoisin näistä lajeista, mutta kaipaan vähän täsmennystä tuohon nimeen. Onko tuo yleisin juovanokkamonnina myytävä kala siis Farlowella Vittata vai Farlowella Acus, vai onko tämä sama laji eri nimillä? Jos ovat eri laji, niin onko molemmilla samat vaatimukset olosuhteiden suhteen, vai löytyykö jotain eroja jotka pitäisi ottaa huomioon näitä hankkiessa?

Muutenkin kuulisin mielelläni ihmisten kokemuksia tästä mielenkiintoisesta kalasta, dänx!

Ostoilmoitus, josta löytyy altaan speksit: http://www.aqua-web.fi/forum/viewtopic.php?f=9&t=192925

[Sisso]

Meiltä löytyy tikku-ukko ja -akka. Ovat oikein harmittomia ja sillä tavalla huomaamattomia etteivät aiheuta koskaan mitään hämminkiä tai pidä meteliä olemisestaan. Ovat esillä "aina" riippuen siitä, missä milloinkin sattuvat olemaan. En ole huomannut eroa päivä- tai yöaktiivisuudessa. Tykkäävät kannoista, niitä siis saa niille olla. Meitin fisusten lajeja en osaa sen tarkemmin kertoilla, tulivat vain Farlowella sp. nimikeellä nimittäin. Heti kun tulee vastaan, ostan pari lisää, ovat sen verran persoonallisia ulkonäkönsä puolesta ja luonteeltaan mukavia. Maailmalla näitä pidetään hyvinä levänsyöjinä, mutta siitä en osaa sanoa mitään, kun ei levää juurikaan ole. Tämä kaksikko on oppinut tulemaan hiekalle syömään ruoka-aikana ja yrittää siellä pitää puolensa ahmatti-ahvenia vastaan.

Muoks. Asustavat meillä 450-litrasessa

[Pullahiiri]

Onkos nuo yhtä "tönkköjä" kuin esim. sampimonnit? Ainakin Planet Catfish kertoo sen kasvavan 22,5 sentin mittaan, eikös 180-litrainen ole näinollen liian pieni..? Varsinkin jos on sellanen tönkkö tikku.

[MrBrett]

Onkos nuo yhtä "tönkköjä" kuin esim. sampimonnit? Ainakin Planet Catfish kertoo sen kasvavan 22,5 sentin mittaan, eikös 180-litrainen ole näinollen liian pieni..? Varsinkin jos on sellanen tönkkö tikku.

Tässä samassa ketjussa prboy sanoo seuraavaa:

Minkä kokoisen altaan tarvitsee ja muutkin vaatimukset kiinnostaa.

Maailman parhaat monniasiantuntijat Evers ja Seidel esittävät Monniatlas ykkösessä altaan minimikooksi 80 cm. Muina mittoina saisi minun mielestäni kernaasti olla 40 cm kanttiinsa eli vähintään n. 130 litraa.

Tampereen Akvaariokalan sivuilla tarjotaan 150l

"Aikuiskoko: 20cm, altaan minimokoko ~150l.
Vesiarvot: Lämpötila 24-27C, pH 6-7, GH 1-6, KH 1-4."

http://www.akvaariokala.fi/index.php?pa ... t&Itemid=1

Uskallan kyllä ottaa pari tikkua 180 litraiseen, koska olosihteet ovat näille hyvät, vaikka allas ei mikään kovin iso olekkaan.

[Pullahiiri]

No kappas, mä vaan selasin ton ekan sivun kun oli niin paljon epäolennaista.

[Sisso]

Allaskoko voi kuulostaa aika pieneltä kalan kokoon nähden (vaikka onhan nuo pieniä toiseen suuntaan....), mutta asiaan vaikuttanee se, että nuohan ei uiskentele mihinkään eikä mitenkään. Lähinnä raahautuvat tai lennähtelevät epämääräisesti paikasta toiseen ja siksi tilavaatimus on vastaavan kokoisiin vähäisempi. Ne eivät ole myöskään pätkääkään vilkkaita, nukkuvat tai nypyttelevät levää laseilla tai mieluiten kannoissa eikä siinäkään vauhti päätä huimaa.

[bj]

Mulla pariskunta 310 litraisessa, allas on pitkä, 150, ja vain 45 korkea, mut mahtuis ne altaaseen kenties mainiosti. Korkeutta saisi olla kuitenkin koiraalle vieläkin enempi mun mielestä. Mutta mulla paljon sisustusta, kasveja, kiviäkin ja juurakoita aika paljon, tuntuu että varsinkin pitkän koiraan on hankala kääntyillä, aina kroppa tai pyrstö on kaarella ottaen johonkin kiinni. Ne on myös aika kömpelöitä uimareita ja koiraan tarvii oikein pyristellä päästäkseen taas näistä liikkeelle. Mut eivät tosiaan juurikaan harrastele uimista, sen vaan mitä ruokaa etsivät, että ei sen puolesta tarvitse olla suurta allasta. On tullut kyllä ahtauden takia olo, että jospa joskus saisi taasen isomman pytyn noille, semmoisen 60 korkean ja parimetrisen . Siihen jäisi varmaan aukeaakin tilaa. Mut, mahtuuhan ne tietty pienempäänkin. Tikkumaisia kepakkoja pidän altaassani jo pikkulehtisten takia, mut ne on myös nokkisten lempi- päiväsajan paikkoja. Ne käyttää mitä ilmeisemmin ohuita kepakoita maastoutumiseen ja se toimii hyvin.

[MrBrett]

Minkälaisissa altaissa ja minkälaisessa seurassa ihmiset täällä näitä tikkuja pitävät?

[prboy]

Jatketaas tätä ketjua, mutta ilman kinastelua pliis.

Olen kiinnostunut hankkimaan 1-2 nokkamonnia, lähinnä siis juovanokkamonnia joka lienee se yleisin ja helppohoitoisin näistä lajeista, mutta kaipaan vähän täsmennystä tuohon nimeen. Onko tuo yleisin juovanokkamonnina myytävä kala siis Farlowella Vittata vai Farlowella Acus, vai onko tämä sama laji eri nimillä? Jos ovat eri laji, niin onko molemmilla samat vaatimukset olosuhteiden suhteen, vai löytyykö jotain eroja jotka pitäisi ottaa huomioon näitä hankkiessa?

Muutenkin kuulisin mielelläni ihmisten kokemuksia tästä mielenkiintoisesta kalasta, dänx!

Ostoilmoitus, josta löytyy altaan speksit: http://www.aqua-web.fi/forum/viewtopic.php?f=9&t=192925

Käytännössä miltei kaikki Suomessa kaupan olevat nokkamonnit ovat juovanokkamonneja. Aniharvoin tuodaan mitään muita lajeja. Mikään niistä ei kuitenkaan olle koskaan ollut Farlowella acus. Asia on varmasti kerrottu pariinkin kertaan myös Aquawebisssä ja löytyy esim. Planet Catfishin teksteistäkin ko lajin kohdalla. Kerrataan nyt vielä yhden kerran. Syy on yksinkertainen. Nimeä on käytetty väärin. Oikea acus elää hyvin suppealla alueella Venezuelassa. Se on itse asiassa suuressa vaarassa hävitä kokonaan sukupuuttoon, kun sen elinalue on pahoin pilaantunut. Muutama vuosi sitten lajista acus-tunnettiin vain muutama tyyppiyksilö museon hyllyllä. Muistelen hämärasti, että sitä on myöhemmin kuitenkin löydetty lisää ja kuviakin on saatu. En tullut tarkemmin katsoneeksi, olivatko Planetin sivulla olevat kuvat varmasti oikeita.

Syy nimen Farlowella acus käyttöön oli tyypillinen. Kukaan ei osannut määrittää nokkamonneja, mutta pitähän niille löytää tieteellinen nimi, jotta myytävät kalat näyttäisivat paremmilta. Mistäpä nimi löytyisi paremmin kuin nokkamonnien luettelon ensimmäiseltä sijalta ja se sattui olemaan Farlowella acus. Jos joku tumpelo kauppias edelleen nimittää nokkamonnejaan Farlowella acukseksi, niin sitä voisi jo kutsua rikolliseksi harhaanjohtamiseksi ja tuollainen kauppa olisi syytä kiertää kaukaa.

No, vielä pari sanaa nokkamonnien tilantarpeesta. Kyllä se edellä oleva sitä käsittelevä tekstikin kannattaisi kaikesta huolimatta lukea. Se on edelleen täysin valiidi. On totta, että jostakin päin juovanokkamonnin laajaa levinneisyysaluetta on löytynyt naaras, jonka pituus on ollut tuo Planetissa mainittu 22,5 cm ja kun perässä on vielä SL, pitää pituuteen lisätä pyrstöevän pituus, ehkä 3-4 cm tällaisella lajilla, jolla on pyrstöevän kärjet ovat venyneet. Kuten edellä kirjoitin, Evers ja Seidel sanovat mitaksi käytännössä 15 cm. Se vastaa täysin myös omaa mielikuvaani. Olen nähnyt muutaman tuhat juovanokkamonnia ja vuosikymmenten varrella kasvattanutkin muutamaa kymmentä, mutten varmaankaan viittäkymmentä. Niistä mikään ei ole ollut kyllä edes kovin lähellä 20 cm:iä (ja vielä ilman SL:ää). Eli tilantarve on tuolla edellä omassa tekstissäni esitetty oikein. PISTE

[MrBrett]

Kiitoksia paljon! Juovanokkamonneja tulee varmasti altaaseeni kuhan pari kappaletta tulee sopivasti vastaan, maltan tuskin odottaa, mielenkiintoinen kala.