Ison pihalammen rakentaminen

[pgronb]

Viime viikolla pihallemme kaivettiin ja täytettiin vedellä tuli n. 200-300 kuution pihalampi. Lampi on sen muotoinen (epämääräinen hevosen kenkä), että tarkkoja litroja ei pysty laskemaan. Syvyyttä on syvimmillään 2-3m ja vähimmillään ehkä 1,5m.
Lammessa on savipohja, reunoille tulee kiviä ja kasveja. Muoveja tms ei ole tarkoitus missään kohtaa laittaa, mutta yhdelle reunalle tulee harso ja hiekkaa, jotta lapset pääsevät uimaan.
Lammen vesi tulee osittain salaojaputkesta ja poistuu ylivuotoputkesta, mutta luonnollinen vaihtuvuus tuskin täysin toteutuu. Vettä tullaan käyttämään myös kasteluun jonkin verran ja uutta vettä korvataan kaivosta ja viereisestä lähde pohjaisesta ojasta pumppaamalla.
Suodatinta vielä suunnitellaan, mutta luultavasti suodattimen virkaa tulee tekemään maahan pääosin kaivettu tynnyri, joka on täytetty jollain helposti putsattavalla suodatin materialla , ja johon vesi johdetaan pumpulla. Tynnyrista "ylivuotona" valuva vesi on tarkoitus johtaa takaisin lampeen, rinteeseen rakennetun kivipuron kautta.
Haluaisin lammen eliöstöstä mahdollisimman toimivan. Sellaisen, joka pystyy elämään lammessa ja huolehtii osaltaan myös puhtaanapidosta. Eläimet laitetaan lampeen ehkä vasta ensi kesänä tai ainakin myöhemmin, kun lammen elämä ensin hiukan käynnistyy.
Pohjalle ajattelimme suomalaisia rapuja. Mutta kalasto, mitä suosittelette? Ruutanat eivät käy, koska syövät ravun poikaset.

[tillukka]

Hei!

Projektisi kuulostaa todella mielenkiintoiselta, jaatko kuvia?

[Pakke]

Kuvia ois hieno saada. Tuon kokoinen lammikko on jo jees Itse pumppaisin veden puroon UV:n kautta. Poistaa hyvin samennusta ja vähän hillitsee leväkasvua, varmaa joku tehokkaampi, yli 100w ois hyvä. Luulenpa, että jos rapuja laitat, niin muutkin kalat kuin ruutana hoitavat ravunpoikaset. Savipohja tietysti varmaan pitää veden aika sameana vaikka UV olisikin?

[rg500]

Älä turhaan laita mitään tynnyrisuodatinta tuonne lampeesi. Vesimäärä on niin suuri että se ei pysty putsaamaan millääntasolla tuota lampeasi. Et tietysti puhunut tynnyrin kooasta. Luulisi että vasta noin muutama tuhat litrainen suodatin tuommoisen pystyisi hoitamaan. Jos saisit vedenvaihtuvuuden edes kohtalaiseksi luulisi luonnon hoitavan loput.

[pgronb]

Joo, otan kuvia viikonloppuna:)
Näyttää vielä paljolti isolta "kuralätäköltä". Kaivettiin lampi vanhalle pellolle ja tehtiin reunalle ylijäämämaasta kumpare. Kummulle tulee puro ja paljon kasvillisuutta. Lammen toiselle reunalle pergola ja kesäkeittiö. Hevosenkengän keskiosaan ehkä paikka ottaa aurinkoa, silta yli yms. Siitä vois tosin ottaa ehdotuksiakin vastaan, kun laitan kuvia. Lammen reunat on hiukan jyrkät, joten joku pieni ponttoonilaituri laitetaan uimisen helpottamiseksi, vaikka pieni "hiekkaranta" tuleekin. Edessä on monen vuoden projekti, jossa n.1 ha pellosta rakennetaan hyötypuutarha, lampi, jalkapallo/pelikenttä ja perhosniitty.
Suodatin on tosiaan mietinnässä. Valmiita suodattimia ei ole olemassakaan noin isolle, mutta haluaisin, että vesi pysyy niin hyvänä, että pystyy uimaan. Ongelmana on myös aurinko, joka paistaa lammelle lähes koko päivän. Siksi ajattelin jonkin viritelmän laittaa, aluksi edes vettä kierrättämään.
Kalat taitaa jäädä haaveeksi, jos laitan rapuja.

[iktys]

hei vaan

Kyllä ravut ja kalat pärjäävät samassa vedessä. Niinhän ne tekevät luonnossakin. Isoille ja pienille ravuille pitää vaan järjestää tarpeeksi paljon suoja/piilopaikkoja niin kyllä ne siellä elävät. Mikäli haluat käyttää allastasi ravun viljelyyn ja maksimoida rapujen tuotannon niin silloin kalat eivät kuulu lampeen.

[Pakke]

Jos haluat samennuksesta eroon niin sitten helkkarin iso hiekkasuodatin ja jämäkkä UV. Suodatin biologiseen putsaukseen pitäisi olla tosi iso, mutta jos lammessa on paljon kasveja ja hiekkaa/soraa pohjalla niin kyllähän se toimii biologisena putsarina. Ja kasveja paljon niin happeakin tulee. Tietysti oikein lämpiminä kesäöinä voisi harkita ilman lisäämistä altaaseen jos kalaa on paljon. Mutta kunnollinen puro toimii kyllä ilmastimena, ts. veden happipitoisuus saadaan nostettua 100%:iin. Tietysti veden lämpötilan ollessa 23-25-astetta, maksimi O2-pitoisuus taitaa olla jossain 7 mg/l paikkeilla. Tietysti purossa pitää virrata aika reippaasti vettä, mielellään 6-10 m3/h, vaikka enemmänkin, niin silloin koko vesimassa ehtii kulkea puron läpi vuorokaudessa.

[Mika Putki]

Aloittelen itsekin kelien pakastuessa ja maan sopivasti jäätyessä noin tuhatneliöisen ja keskeltä noin pari metriä syvän pihalammen kaivamista. Viime kesänä tehtiin koemontut
ja vettä tuntuisi piisaavan. Kalasto on vielä vähän hakusessa. Ruutanan ja suutarin tiedän takuuvarmaksi selviytyjäksi ton kokoisessa, mutta koristekarppi kiinnostaisi kovasti.
Osaako karppiharrastajat sanoa, selviäisikö koristekarppi talven yli tuon kokoisessa ilman mitään hapettimia? Entä olisko nämä normikarpit, mitä saa ostaa kasvattajilta,
jotenkin sitkeempiä ja selviäisivät lammessani koristekarppia paremmin.

[Nishikoi]

Toiset on onnistuneet pitämään niitä hengissä useita vuosia mutta joillakin on saattanu tulla ongelmia ja kaloja kuollut.
itse en ole halunnut riskeerata vaan vien talveksi sisäaltaaseen. Se on vaan murheellista kun 60-70cm kalat kuolee kun niitä on vuosia ruokkinut ja oppinut niiden metkut. Ilman ilamstusta ei onnistu vaan kaasut pitää saad poistumaan ,jotkut tekevät styroksiviritelmiä ja ilmapumppuja mut sekään ei välttänmäti takaa etteikö keväällä jään alta ei löydy kuolleita. Kannatta tehdä kuitenkin niin iso kuin suinkin ja syvä 2m-3 menee jo sopivasti syvälle että kaloille jää riittävästi sitä +4 asteista vettä jossa sitten on sitä happea jos on... Tarkoitan isolla yli 100 kuutiota.

[Mika Putki]

Toiset on onnistuneet pitämään niitä hengissä useita vuosia mutta joillakin on saattanu tulla ongelmia ja kaloja kuollut.
itse en ole halunnut riskeerata vaan vien talveksi sisäaltaaseen. Se on vaan murheellista kun 60-70cm kalat kuolee kun niitä on vuosia ruokkinut ja oppinut niiden metkut. Ilman ilamstusta ei onnistu vaan kaasut pitää saad poistumaan ,jotkut tekevät styroksiviritelmiä ja ilmapumppuja mut sekään ei välttänmäti takaa etteikö keväällä jään alta ei löydy kuolleita. Kannatta tehdä kuitenkin niin iso kuin suinkin ja syvä 2m-3 menee jo sopivasti syvälle että kaloille jää riittävästi sitä +4 asteista vettä jossa sitten on sitä happea jos on... Tarkoitan isolla yli 100 kuutiota.

Kuutioita lampeeni on tulossa noin 1500, joten sen luulisi riittävän. Jostain muistan lukeneeni, että jonkun koi- karpit selviävät jään alla ilman mitään kommervenkkejä, mutta täytyy
nyt katsoa, tyydynkö suutariin ja ruutanaan ja mahdollisesti käyn onkimassa Tampereen Iidesjärvestä jonkun jättikarpin lampeni asukiksi. Jos sulan avannon pitäminen on tosiaankin
aivan välttämätöntä, niin ehkäpä se on sitten siihenkin venyttävä.

[lapaniina]

Miten aloittajan lampiprojekti on edennyt? Suunnitelma kuulosti niin samanlaiselta kuin omamme, että sillä kiinnostaa

[KangasVuokko]

Kiinnostaisi kovasti tällainen pihalampi. Uima- altaasta siis haaveilemme, mutta jotenkin vanhanaikaiseen pihapiiriimme tuntuisi parhaiten istuvan luonnonmuotoinen allas. Paljonko tulee maksamaan. Meillä ei ole mitään virtaavaa vettä lähellä, mutta mereen on n. 200 m. Olisi kiva kulla tästä hankkesta, on kyllä mahtava projekti.

[Nishikoi]

Tämä ei maksanut aikoinaa kuin pullakahveet kaivurimiehelle joka kuopasi montun,



Tämä taas maksoi työtunteja 8v ajalta kesät ja vähän syksyäkin. Muutama kuutio betonia ja erinäkösiä suodatin rojekteja ja koko 120m2 kiviä pohja.



Kyseessä siis sama kuoppa.

Niin asiaa siis.. Pohja allaskumi n 9€ m2, siitä voi sitten lähteä laskemaan. Muut tarvikkeet onkin sitten rahapussin/altaan koon mukaan.
Jos ei ole pellepelottoman kykyjä kehitellä itse suodattimia(mikä on aika yleistä alalla) niin silloin joutuu tähyämään suomen rajojen ulkopuolelle englanti,saksa,hollanti lampitekniikka hakiessa. Täällä sivustolla on asiaa käsitelty useammassakin jutussa mistä saa edullisimmin. .

Itävalta on omalla kohdallani tullut tutuksi.

Joten kyllä siihen saa uppoamaan 10k€ helposti.

Tähän ollaan tultu ..
http://www.youtube.com/watch?v=wQ3fX22P0FA&feature=plcp

[lafe]

Wow O_o Upea!!

[Asko]

Mistä olette hankkineet lammikoihinne UV-valot? Missä hinnoissa on valmiit vai kannattaako rakentaa itse? Oma lampareeni on 10-12 kuutiota ja meinaa viherlevä sumentaa vettä vaikka alalammikosta ylälammikkoon on 10000l/h pumppaava pumppu. Ylhäältä vesi valuu puroa pitkin takaisin alas. Pitää varmaan harkita lisäksi jotain suodatusta kun tällä hetkellä ei ole minkäänlaista.

[Nishikoi]

UV-valoa täytys olla noin 1-3 w/kuutio riippuen kuin valoisa paikka on. Itselläni on 250w joka pitää suht kirkkaana. Vettä menee läpi 17 kuutiota/h .
Olen itse viritellyt tälläisen Sieve verkkosuodaatimeen kelluvan UV-yksikön joka toimii hyvn eikä vaikuta virtaukseen yhtään. Tuo UV-laatikko on tiivis ja siihen ei mene vesi mistään. Ballastit ovat toisaaalla , tuossa laatikossa on pelkät putket. Kvartsiputket irroitin aikaisemmista ostamistani uv-suodattimista. Noita putkia saa kyllä erikeen. UV- PL-putket (55W)maksaa n 40€ kpl.
Kuristimet(ballasti) 50€ ja kristalliputket 30€ eli 150€ +postikulut maksaa jos tekee itse. Eli n 200€ saa 55W uv-suodattimen. Sen sitten oma ratkaisu kumpaa haluaa. Itse ostin aikoinaan tehdastekoset josta virittelin tuon koska halusin tehokkaaman virtauksen. Hintaa niillä oli silloin 245€/ kpl.
hakemalla voi löytää jo alle 200€ 55W putkella. Eli sulla riittää varmaan 36-55W hyvin.

[Asko]

http://www.ebay.com/itm/JEBO-55W-UV-STE ... 852wt_1054

Tuossa jäisi kohtuu hintaiseksi postikuluineen. Ei kannata ruveta rakentelemaan tuolla hinnalla.

[Asko]

http://www.ebay.co.uk/itm/UV-Filter-Pon ... 189wt_1002

Tuossa vielä himpun halvempi. Tuon lisäksi tynnyrisuodatin ennen valoa.

[Nishikoi]

juu ei tohon hintaa enää kannata rakennella.. . aikas paljon tullut hinnat alas 5 vuodessa.
Ainoo mikä noissa minua harmitti oli tuo max virtaus 5000l/h . Sen vuoksi vähän roplasin toisenlaisen systeemin.

[Nishikoi]

Yksi mikä tolllses isossa pihaaltaassa on harmina. Ostin tusina verran 12cm karppeja lisää niin ne katosi ku pieru saharaan. Ei o ku vilaukselta näkyny, menee 2-3vkoa ennen kuin alkavat uskaltaa uida muiden mukana. Alkavat sit vasta näkymään kun tuplaavat mittansa.

[Killikisu]

Hei kaikki!

Meillä kaivettiin viikonloppuna iso allas, sen piti olla vain tyyliin 3x2m mutta projekti laajeni kun tajuttiin että tilaa on enemmän Pohjat rakennettiin savimaahan seuraavasti:
Kaivettiin lammen muoto ja syvin kohta reilusti yli valmiin pinnan. Pohja salaojitettiin ja kerrostettiin ensin salaojasepelillä, sitten yksi kangas koko monttuun ja sen jälkeen hienompaa hiekkaa ja toinen kangaskerros. Muovia vasten leikkihiekka. Muovi laskettiin vapaasti pohjalle ja täytettiin vedellä ( 6000-7000l ) sen jälkeen reunustettiin luonnonkivillä porrastukset, itse veteen emme kiviä laittaneet koska ne levättyvät todella nopeasti. Kivet saimme hommattua erään verkkokaupan kautta, säkkikamana, ja ei edes ollut kallista. Kaikenkaikkiaan menee nyt sitten 2 säkkiä kun homma laajeni altaan matala osa on noin 30-40 cm ja siitä portaittain syvenee ensin 80 sitten 100 ja lopun syvin osa on noin 150->
Laitoin matalikkoon Zeoliittia paikoitellen noin 15kg ja substraattia pusseina ja istutuskoreihin saman verran. Suihkulähdesuodatin on mitoitettu reippaasti yli ja siinä on sisäänrakennettu UV, ja optio vesiputouskäytölle, mietin sitä vielä kuinka toteutan. Tarvittaessa tehostetaan lisäsuodattimella joka odottelee varastossa. Iso Ilmapumppu tulee tällä viikolla postissa. Kaikinpuolin näyttäisi toimivan loistavasti! Ukkoskuurot tosin vetivät kivistä kaiken hiekan lampeen ja vesi sameutui. Mutta tästäkin opimme-huuhdellaan seuraava säkki ennen asennusta Lammen Ph on nyt 7-7,5 eli kaiketi optimaalinen (?). Mittailen sitä aika usein.
Kaloina lampeen pääsi nyt alustavasti 3 kultasuutaria ja kaksi kultsua jotka ovat aivan onnessaan! Kalat ovat pieniä, todennäköisesti talvehtivat sisällä. Ensi viikolla haemme karppilapset!! 5 erikirjavaa karppia kokoa 15-35cm pääsevät uiskentelemaan ja kokeilemaan luontoeloa.
Talveksi ajattelimme laskea veden vain syvänteisiin niin ettei matalikolla ole vettä lainkaan. Talvipumppu pyörittelee vettä ja päälle lampi saa Finnfoamit ja läpi tulevan ilmareiän.

Miltä tämä kuulostaa tyypit? Meneekö joku vikaan? Ohessa kuvatuksia projektista. Ideoita kasvillisuuteen otetaan vastaan!
Kiitos kun jaksoitte lukea ja laittakaa ajatuksia. Kaikkea ei aina ota itse huomioon innostuksissaan!

[rg500]

Kannattaa mitata nitriittiä ettei kaloille käy huonosti jos et kypsyttänyt "suodattimia".

[Killikisu]

No kertoisitko kuinka se tapahtuu, tämmöiset viestit ovat suhteellisen ärsyttäviä jossa todetaan jotain eikä neuvota

[Nishikoi]

No kertoisitko kuinka se tapahtuu, tämmöiset viestit ovat suhteellisen ärsyttäviä jossa todetaan jotain eikä neuvota

Nitriitin mittaminen. feat by GOOGLE
http://akvaario-tietopankki.blogspot.fi ... iitti.html

http://www.akvaarioon.fi/epages/TP.sf/f ... 4162253705

NO2 - Nitriitti
Nitriitti on NO2- ioni ja yksi veden sisältämistä typen muodoista. Sillä on tärkeä osa typen kierrossa ja akvaarioveden tasapainossa, koska veden ammoniakista syntyy nitriittiä, kun nitrosomonasbakteerit hajottavat ammoniakin nitriitiksi. Nitriitti puolestaan muuttuu nitraatiksi, kun nitro- ja nitrospiabakteerit hajottavat nitriitin lähes täysin vaarattomaksi nitraatiksi, jota sitten kasvit käyttävät ravinteenaan.

Jotkut kasvit pystyvät käyttämään nitriittiä ravinteena ainakin pieniä määriä, mutta nitriitti on jo hyvin pieninä pitoisuuksina vaarallista kaloilla ja ohjesääntöjä voidaan pitää, että mitä vähemmän nitriittiä on, niin sitä parempi. Kaikille akvaarion otuksille täysin turvallinen nitriitin raja on ~ 0,05 mg/l ja hengenvaaralliseksi nitriitti alkaa muuttua joillekkin lajeille jo yli 0,2 mg / l pitoisuuksina, mutta monet lajit kestävät jopa kymmenkertaisenkin määrän nitriittiä hetkellisesti. Usein ensimmäisiä nitriittimyrkytykseen menehtyjiä ovat sukaravut.

Nitriitti arvon tulisi siis olla kypsyneessä ja hyvin toimivassa akvaariossa lähellä nollaa milligrammaa litraa kohden, mutta se ei ole koskaan täysin 0 mg/l, vaikka akvaario toimisi täydellisestikkin, mutta epätarkat mittauskeinot saattavat tosin näyttää nollaa.

Hemoglobiini on se mikä kuljettaa veressä happea ja pitää kaikki eläimet hengissä, nitriittimyrkytyksessä nitriittiä päätyy kalan kidusten kautta kalan verenkiertoon ja nitriitti korvaa happea kuljettavan hemoglobiinin hapettomalla hemoglobiinilla. Kun hapettoman hemoglobiinin osuus alkaa olla yli 50%, niin kalat kuolevat.
Nitriittimyrkytyksestä voi kertoa esim. pinnalla happea epätoivoisesti haukkovat kalat tai se, että kalojen kidukset ovat alkaneet muuttua terveen voimakkaan punaisesta -> ruskeiksi. Yleisintä on kuitenkin, että koholla oleva nitriitti havaitaan vasta ensimmäisten kalojen jo kuoltua.

Nitriitti tilanne kuntoon:

Mittaa nitraatti pitoisuus..
...jos nitraattia ei ole lainkaan, niin akvaario ei ole kypsynyt eli sinne ei ole muodostunut tervettä bakteerikantaa. Lisää nitriitin poistajaa esim. Sera Toxivec, sen jälkeen lisää jotain typpibakteerivalmistetta esim. Sera Bio Nitrivec. Näin saat nitriitin hetkellisesti pois ja uuden bakteerikannan hyvään alkuun eli akvaariosta tulee tavallaan välittömästi kypsynyt.
Toinen vaihtoehto on vaihtaa vettä 30% joka päivä kunnes nitriittipiikki on poissa, mutta tällöin hyvänlaatuisia bakteereita joutuu akvaariosta jatkuvasti pois, kalat stressaantuvat entisestäänkin ja nitriitti ei oikeastaan juurikaan vähene.
Kolmas vaihtoehto on siirtää kalat, ravut, kotilot ja kasvit jonnekkin muualle turvaan ja antaa akvaarion kypsyä itsestään, pidä kuitenkin suodatus akvaariossa koko ajan päällä.
...jos nitraattiakin akvaariossa selvästi on niin akvaariossa täytyy tällöin olla: valtava yliruokinta, aivan liikaa kaloja, kotiloita ja/tai rapuja, valtavasti kuolleita kasveja tai kasvin osia. Hoida edellä mainitut asiat kuntoon. Ensiapuna voi käyttää tällöinkin nitriitin poistajaa ja typpibakteerivalmistetta.
Hanki akvaarioon kasvupintaa typpibakteereille (harkitse biosuodatusta!) esim. laavakiveä suodattimeen pienenä rouheena tai isompia palasia koristeeksi. Laavakivi on todella huokoista ja siinä on tilavuuteensa nähden valtavasti pinta-alaa, jota vasten hyvänlaatuiset bakteerit voivat elää
Varmista, että akvaariossa on happea etteivät nitrifikaatio bakteerit pääse kuolemaan, jos pinta on peittynyt bakteerikalvosta niin hajota se esim. lisäämällä akvaarioon ilmastin. Tarkista myös ettei vesi ole jostain syystä pääsyt lämpenemään huomattavan korkealle.
Tarkista, että suodatin toimii ja ettei se ole tukosta. Varmista, että suodattimen suodatusteho on riitävä akvaarioosi.
Älä liioittele akvaarion puhtaana pidossa, mutta älä myöskään laiminlyö akvaarion huoltoa, kumpikin voi johtaa lopulta vaarallisiin nitriitti pitoisuuksiin.

[Killikisu]

Arvo oli 0.