Kiekon kohtaukset?

[Vesipeukalo]

Yksi kiekko on saanut tänään kolme kertaa jonkun älyttömän kohtauksen ilman mitään näkyvää syytä. Pelästymisestäkään ei voi olla kysymys, koska se saa kohtauksensa täysin varoittamatta. Muutkaan kiekot eivät ahdistele sitä, ainakaan kohtauksen sattuessa.
Se ampaisee yhtäkkiä pintaan, ja loiskii altaan ympäri pari kertaa niin että seinät kastuu. Ryhdyin jo allasta peittelemään, kun pelästyin että se hyppää kohta ulos. Muutoin kiekko voi aivan hyvin. Kyseessä pigeon blood, joten värimuutoksia ei ole havaittavissa.
Mistä voi olla kysymys?

[Tuukkis]

Laitoit vissiin vähänaikaa sitten uusia kiekkosia vanhojen sekaan ilman karanteenia. Sinne on sitten tullut uutta ja erilaista bakteeri tai jotain muuta vahingollista öttiäistä mukana josta tämä kiekko nyt kärsii olettaen tietysti että se sätkyilevä on sinun vanhoja kiekkosia. Laittaisin nyt sinne altaaseen jotain laajavaikutteista hoitoainetta (multicura, general tonic yms.) keventämään altaan haitallista bakteerikantaa. Vaikka kiekko olisikin näitä uusia niin sama käsittely myös.

[Mörrikkä]

Jonkinlainen apu saattaisi löytyä myös välineurheilusta, eli uv-sterilisaattorin käytöstä.

[Vesipeukalo]

Tuota hieman epäilinkin. Kyseessä on uusi kiekko. Se ei noita kohtauksia ole enää saanut, mutta lääkettä menee kumminkin varmuuden vuoksi.
Kiitos linkistä, käyn "opiskelemassa" .

[TiHe]

Tuota hieman epäilinkin. Kyseessä on uusi kiekko. Se ei noita kohtauksia ole enää saanut, mutta lääkettä menee kumminkin varmuuden vuoksi.
Kiitos linkistä, käyn "opiskelemassa" .

Lääkettä ei koskaan laiteta varmuuden vuoksi. Näin aiheutetaan turhia resistenssejä. Et sinäkään syö antibiottikuuria, sen vuoksi että kurkku tuntuu kipeältä. Kiekkokala-akvaristin pitää ilmeisesti opetella kaikki kantapään kautta, vielä näinä helpon tiedonsaannin päivinäkin (internet.) Kiekkokala-akvaristin ensimmäinen hankinta, kiekkokaloihin ihastuttuaan, on oma kunnollinen karanteeni + siihen kaikki omat hoitovälineet.

[Morpho]

Kiekkokala-akvaristin ensimmäinen hankinta, kiekkokaloihin ihastuttuaan, on oma kunnollinen karanteeni + siihen kaikki omat hoitovälineet.

Tuntuu että 80 % tämänkään saitin kiekkoilijoista ei ole valmis karanteenaamaan kiekkojaan, vaan ne heitetään suoraan vanhojen joukkoon.
Edes ensimmäisiä kiekkohankintoja ei saa heittaa suoraan akvaarioon, vaan aina karanteenin kautta, sillä lääkitseminen on paljon helpompaa ja tehokkaampaa kuin sisustetussa purkissa. Lisäksi taudit ja loiset pitäisi hoitaa etukäteen pois, etteivät ne pääse edes pesiytymään sinne olohuoneen akvaarion pohjahiekkaan ja kantoihin, mistä niitä ei saa ikinä kokonaan pois.

[Carmila]

Tästä kiekkojen karanteenauksestakin on aika monenlaista mielipidettä. Jonkun mukaan se voi olla jopa enemmän haitaksi kuin hyödyksi, joku taas laskee haitat ja hyödyt 50/50.
Omia villejä ostaessamme saimme tefejen kohdalla suosituksen laittaa kalat suoraan tulevaan altaaseen. Onhan karanteenissa kuitenkin taas yksi eri vesi, siirto ja eri porukka lopulliseen "laumajärjestykseen" nähden, joihin kalan pitää sopeutua. Kun yleisesti väitetään kiekkojen olevan niin herkkiä, silloin ehkä voi ollakin syytä välttää karanteenia mielummin kuin "rokottaa". Sairauksien varalta kalat kuitenkin karanteenataan usein jo liikkeissä/tukussa.

Itse olen karanteenilla ja ilman laitellut kalojani uuteen seuraan - kummallakin tavalla ilman katastrofaalisia seurauksia. Hullun tuuria ehkä. Tietysti jos alkaa laskemaan rahassa, kannattaa karanteenata, sillä turha mennä nurisemaan kauppiaalle kalan "viasta" jos ei ole karanteenannut.

Kukin tehköön tavallaan. Aihe on varmaan yhtä mielipiteitä jakava kuin joku suolakylpykin.

[Vesipeukalo]

Olen ollut koko ajan tietoinen riskeistä, jota liittyy kiekkojen kotiuttamiseen ilman karanteenia. Se ei ole tiedon puutetta, eikä tiedonhaun puutetta, vaan tietoinen päätös, jonka seuraukset ovat omaa syytäni. Ei minulla siinä mitään epäselvää ole.
Ja internetin aikakautena on helppoa kysyä, mikä mättää kun joku mättää. Ei se sitä tarkoita, että olisin jotenkin tietämätön toimintani mahdollisista seurauksista.
Jos ja kun kiekko saa näitä kohtauksia, on silloin joku vialla. Ilman mikroskooppia lienee mahdoton selvittää tarkalleen ottaen mikä se vika on, ja omassa tapauksessani on viisainta lääkitä kaikki kiekot, koska se vika lilluu kuitenkin koko altaassa. Sanan "viisainta" perustan prosentuaaliselle juupas-eipäs-vastausten määrälle, joita olen saanut eri maiden eri foorumeilta.

Yksi kysymys on näiden lääkitsemisien tiimoilta kuitenkin noussut esiin. Kun lääkitsin pikkukiekot tullessaan metronidazolella, altaassa nousi nitriitti. Oletan, että kyseinen lääke on siten tappanut myöskin nitrifikaatiobakteerit, eli melko tehokkaasti altaasta on kuollut kaikki silmälle näkymätön, niinsanotusti. Joten miten on mahdollista, että pohjaan ja kantoihin jää tauti pesimään? En sano, etteikö se olisi mahdollista, en suinkaan. Asia kiinnostaa ihan muutenkin.

On tietysti hyvä, että näistä asioista keskustellaan, jotta muillekin selviää, mitä riskejä tällaisessa toiminnassa on. Mutta ei se sitä tarkoita, että olisin niin paksupäinen, etten olisi ymmärtänyt aiempia keskusteluja. Valinta oli yksi omani, ja seurakset siitä kannan myös minä.

[plenty]

Muutoin kiekko voi aivan hyvin.

Tässä oli minun mielestäni se olennaisin juttu eli miksi lääkitä, jos kala syö ja voi muuten hyvin? Vähän aikaa voi hyvin seurata ensin tilannetta ja lääkitä vasta sitten. Tehty on aina tietysti tehty, ei siinä mitään, mutta tämä kommentti noin vaikka jatkoa ajatellen .

[veksi]

Kiekkojen pakosäntäily on ominaisuus ei vika. Sillä pysytään amatsonissa hengissä.
Uusi ympäristö herkistää, mutta välistä vanhatkin kiekot säikkyy.

[Morpho]

Yksi kysymys on näiden lääkitsemisien tiimoilta kuitenkin noussut esiin. Kun lääkitsin pikkukiekot tullessaan metronidazolella, altaassa nousi nitriitti. Oletan, että kyseinen lääke on siten tappanut myöskin nitrifikaatiobakteerit, eli melko tehokkaasti altaasta on kuollut kaikki silmälle näkymätön, niinsanotusti. Joten miten on mahdollista, että pohjaan ja kantoihin jää tauti pesimään? En sano, etteikö se olisi mahdollista, en suinkaan. Asia kiinnostaa ihan muutenkin.

Kaikkia loisia ei saa tapettua lääkkeilla, varsinkaan sisustetussa akvaariossa, jossa niitä on hiekan sisässä ja kannoissa, osa selviää aina.
Lievemmätkin lääkkeet tappavat akvaarion hyödyllisiä bakteereita, sen tekee jo tuore vesijohtovesikin.

Kiekkojen pakosäntäily on ominaisuus ei vika. Sillä pysytään amatsonissa hengissä.
Uusi ympäristö herkistää, mutta välistä vanhatkin kiekot säikkyy.

Pigeonit eivät tiedä mitään Amazonistaja hyvin vähän villien kiekkojen käyttäytymisestä
Luulen ettei ole kyse mistään pakoreaktiosta vaan sairaudesta.

[ph6kh3]

En ole asiantuntija, mutta jos pari sanaa omista kokemuksiata.

Kiekot ovat ainakin meillä olleet aina yksilöitä ja herkkiksiä, joiden sielunelämästä on usein vaikea pysyä kärryillä.

Sen sijaan on helppoa todeta kategorisesti, että muutoksista elinympäristössä eivä pidä, vaikka kyse ei olisikaan taudista.

Varma tapa ainakin meillä on saada kaverit kolistelemaan lasia ja juurakoita on unohtaa vaikkapa lämmtin päältä päiväksi. Tai vaihtaa valaisimen polttimo uuteen kirkkaampaan. Tai avata sälekaihtimia hieman enemmän raolleen viikon työmatkan jälkeen kevätauringossa.

Meillä laumassa on tällä hetkellä oikeastaan vain se yksi yliherkkä yksilö, jonka säntäilyä muut sitten vaistonvaraisesti peesaavat, ellei tilanne ole hanskassa.

Onneksi porukalla on kova pää ja paksu nahka.

[plenty]

En ole asiantuntija, mutta jos pari sanaa omista kokemuksiata.

Kiekot ovat ainakin meillä olleet aina yksilöitä ja herkkiksiä, joiden sielunelämästä on usein vaikea pysyä kärryillä.

Sen sijaan on helppoa todeta kategorisesti, että muutoksista elinympäristössä eivä pidä, vaikka kyse ei olisikaan taudista.

Varma tapa ainakin meillä on saada kaverit kolistelemaan lasia ja juurakoita on unohtaa vaikkapa lämmtin päältä päiväksi. Tai vaihtaa valaisimen polttimo uuteen kirkkaampaan. Tai avata sälekaihtimia hieman enemmän raolleen viikon työmatkan jälkeen kevätauringossa.

Meillä laumassa on tällä hetkellä oikeastaan vain se yksi yliherkkä yksilö, jonka säntäilyä muut sitten vaistonvaraisesti peesaavat, ellei tilanne ole hanskassa.

Onneksi porukalla on kova pää ja paksu nahka.

Nimenomaan. Eli aina ei ole kyse sairaudesta. Ei vaikka kyseessä olisivatkin viljellyt kalat, jotka eivät "oikeiden" kiekkojen elämästä mitään tiedäkään.

[Morpho]

Aina ei ole tietenkään kyse sairaudesta, mutta monissa sairauksissa kiekon elämän lopun lähestyessä se ottaa joitakin mielettömiä spurtteja pitkin akvaarion laseja ja liukuu sitten kuolleena pojalle.

Jos vesiarvot, lämpötilä ovat pahasti pielessä kaikki kiekot ovat säikkyjä ja ryntäilevät.
Ryntäily loppuu kun, olosuhteet saadaan kuntoon.