Huonoja uutisia Brasiliasta

[prboy]

Vetää hiljaiseksi - kädessä on uunituore Amazonas-lehti, jossa on ystäväni Hans-Georg Eversin artikkeli Brasilian kalanvientikiellosta. H-G haastatteli sitä varten itsensä IBAMAn (Brasilian ympäristö- ja luonnonvaravirasto) edustajaa Henrique Anatolea. Tulos oli lyhykäisesti seuraava:

Brasiliassa on voimassa akvaariokalojen viennin suhteen postitiivilista eli kalat, joita saa viedä, löytyvät luettelosta. Esimerkiksi ainoatakaan Hypancistrus, Panaque tai Pseudacanthicus- lajia ei saa viedä maasta. Aiemmin erilaisten kieltojen suhteen oltiin melko leväperäisiä. Kaloja (Esimerkiksi Corydoras sterbai) lähetettiin maasta väärillä nimillä. Nyt vientisatamissa on kuvalliset tunnistusoppaat ja mikään suurista tukuista ei vaaranna lisenssiään yrittämällä viedä kaloja väärillä nimillä. H-G:n kysely suuriin eurooppalaisiin tukkuihin vahvisti tämän. Esim. edellä mainittuja imumonneja ei Brasiliasta saa. Piste. Sallittujen listalla on suku Peckoltia (kaikki lajit). Kiitos Armbrusterin töiden tuohon sukuun luetaan tällä hetkellä vielä suuri joukko lajeja, jotka eivät siihen itse asiassa kuulu (mm. Ancistomukset eli appelsiinipleko kumppaneineen) ja saamme sentää vielä Brasiliasta joitakin näyttäviä plekoja.

Edellä olevassa olisi jo ollut yhdelle päivälle kylliksi. Pahempaa kuitenkin seuraa. Altamiraan tulevan Belo Monten padon rakentaminen alkaa vuonna 2009. Se on luonnossa Hypancistrus zebran ja kymmenien muiden endeemisten kalalajien loppu. Mitä halvatun järkeä on suojella joitakin kalalajeja, jotta ne voidaan hävittää luonnosta voimalaitoksella? Tuollaisen typeryyden edessä menee täysin sanattomaksi.

Pitäkää hyvää huolta zebroistanne ja muistakin Zingun Hypancistruksista et cetera. Niiden arvo nousee kohta kymmenenteen potenssin.

[Fisuliina]

No nytkö se on sitten virallista... Onhan tästä jo vähän hälisty ainakin ulkomaisilla foorumeilla.
Minulla tulee aina mieleen Rio de Janeiron ankealla lentokentällä näkemäni joka puolelle liimatut metrin kokoiset varoituskyltit jossa kielletään kaiken elävän vienti maasta, kun kuulen puhuttavan tuosta patoprojektista. Jotenkin vaan niin järjetöntä, että maa tuhoaa itse oman suojeluprojektinsa.

[allablaze]

Voi ei.. Ja mitä muuta siellä tuhoutuukaan kun noita kalalajeja... Surullista. Mitä asialle voisi täältä käsin tehdä?

[bj]

Mä kun en ole millään lailla hajulla noista tapahtumista, ni kiinnostaisi kuulla, miksi vientikielto? Pyydetäänkö noita niin paljon, että ovat uhanalaisia, vai mikä on syynä? Helmimonninenkin siis on listalla? Lieneekö muita monnisia?

[JJVi]

itä halvatun järkeä on suojella joitakin kalalajeja, jotta ne voidaan hävittää luonnosta voimalaitoksella? Tuollaisen typeryyden edessä menee täysin sanattomaksi.

Kyllähän tuo suojeleminen tarkoitushakuista on. He jotka aiemmin ovat saaneet elantonsa kalojen pyynnistä saadaan häädettyä elonnon mentyä kaupunkeihin ja patoaminenkin on helpompi perustella kun joki ei muuten "tuota mitään". Mutta on sitä osattu suomessakin, parhaillaankin kollajaa ajetaan kepulaisten toimesta kuin käärmettä pyssyn piippuun. Ja vielä puhutaan kuinka täällä eletään sivistysvaltiossa...

[Thompson]

Jos Google ei pysy käsissä positiivilistan löytää täältä.

[JJVi]

Mitä enemmän noita Amazonille suunniteltuja patoja googletti...sitä pahempi mieli

[nannukka9]

Eli ei vissiin kannata kuuklettaa.
On kyllä aika huono homma, vaikka itse en paljoa asiasta tiedä, se vähä jonka tiedän, tuntuu pahalta.

Nyt vaan kaikki jotka omistaa näitä "menetettyjä" lajeja pitäköön hyvä huoli ja jos vaikka lisääntymään sais.

Ei ole ihmisen ahneudella loppua...

[bj]

Ku vaan löytäisi ne lajit. Pitikö tuossa Thompsonin linkissä olla ne? Se se vasta sivusto oli, olikohan espanjaa, mä en löytänyt sieltä mitään kiinnostavaa tai ymmärrettävää...

[nannukka9]

En kyllä minäkään ymmärtänyt tuosta Thompsonin linkistä, tää kielitaito... Lyhyt suomennos joltain olis kiva.
Lähinnänyt ainakin mitä prboy tuossa ensimmäisessä viestissä mainitsi nuo plekot yms...

[Wyrda]

^Selaa alaspäin, siinä on listan alku ja siitä vaan aina next page.

Ei kyllä tosiaan hyvältä näytä oikein kenenkään eikä varsinkaan kalojen kannalta. Mikähän on muuten menettely kuvaamattomien lajien suhteen?

[bj]

Kiitoksia, on se mukavaa, että aina joku jaksaa avittaa tällaista peräkylän tampiota. Huomenna pitää perehtyä asiaan.

[Tuukkis]

No, onneksi brasilian vieressä on tuo Peru mistä ilmeisesti edelleenkin tuodaan ainakin joitain panaque lajeja ja muita kaloja mitkä ovat kieletyllä listalla.
Kokonaisuudessa koko homma on aika erikoista politiikkaa Brasilialta. Mutta sehän on ns.työväen presidentin(sosialisti) johtama maa ja jälkeä alkaa näköjänsä syntyä.

[Mika]

Mitä halvatun järkeä on suojella joitakin kalalajeja, jotta ne voidaan hävittää luonnosta voimalaitoksella?

Tässä ei järkeä ole, mutta muutenhan valtiot saavat itse päättää luonnonvarojensa käytöstä miten haluavat. Akvaristit ovatkin saaneet tottua liian hyvälle ja kaloista on tullut melkein kertakäyttötavaraa. Nyt luulisi ainakin viljelytoiminnan aktivoituvan kunnolla ja arvostus nousee "peruslajienkin" osalta. Ainahan on olemassa muitakin akvaariokaloja kuin Brasilialaiset lajit.

[Inia]

Onkos tuo noiden lajien loppu (sukupuutto) nyt aivan taattu? Ovat kuitenkin sopeutuvaisia otuksia, nämä makeavetiset. Tuleeko padon yhteyteen laaja "tekoallas?" Kuinkahan paljon veden virtauma joessa vähenee padon takia?

-------------------------

Belo Monten patoallas 440 km2
Altamiran patoallas (Xingu) 6140 km2!

[JJVi]

Kunpa kyse olisi pelkästään Altamiran ja Belo Monten padoista.


Xinguhan on suunnitelmissa valjastaa kokonaan, eli homma ei tyssää noihin kolmeen patoon. Tulossa on siis yksi maailman massiivisimmista vesivoimakokonaisuuksista, mutta samalla myös yksi tehottomimmista. Koska vettä on pelkästään sadekaudella, sitä joudutaan varastoimaan järkyttävän isolle pinta-alalle sademetsää jotta sähköntuotanto saadaan edes jollain tasolla järkeväksi ja jatkuvaksi.

En jaksa uskoa että virtaaviin vesiin sopeutuneet lajit selviävät noin radikaalisti muuttuneissa olosuhteissa, varsinkin kun padot keräävät kaiken irtoaineksen lietteeksi patoaltaiden pohjalle. Ei hyvältä näytä ja kyseessä on yksi suurimmista rikoksista ympäristöä kohtaan mitä ihminen on aikaan saanut...eikä siis pelkästään muutaman plekolajin kohdalta.

[Inia]

Näin on. Patoaltaan pohja taitaa olla hapetonta aluetta. Hapekkaasta Xingu-joesta tulee iso, mätä, haiseva lätäkkö.

Tästä patohankkeesta on näemmä taisteltu jo vuosikymmeniä, mutta nyt sitten toteutetaan.

Mikähän tuon kyseisen kalavientikiellon tarkoitus on? Eihän tuossa ole mitään tolkkua.

[7330]

Mikähän tuon kyseisen kalavientikiellon tarkoitus on? Eihän tuossa ole mitään tolkkua.

Veikkaisin silmänlumetta. Jos Xingun kalalajisto kuolee sukupuuttoon, akvaristit nostavat siitä metelin. Jos kaloja ei muutenkaan viedä maasta, kukaan ei huomaa mitään. Tai ainakaan suuri yleisö.
Ja asiaan perehtymättömille näyttää siltä, että Brasilia tosiaan yrittää suojella luontoaan.

Toivotaan nyt vielä, että varat tai into loppuvat kesken tuon patohankkeen osalta tai joku taho saa Brasilian hallituksen kuitenkin vielä perumaan aikeensa. Muuten kyseessä on kyllä yksi suurimpia ympäristörikoksista ikinä.

[Miss_Molton]

Tavallinen tallaaja lienee niin helpsti sumutettava, että noin jättimäinen, radikaali ja epäekologinen (ja -taloudellinen) hanke näyttäisi silti luonnonsuojelulta... Ihan tulee paha mieli tuosta, vielä kun tuli katsottua Operaatio Maata. Erittäin surullista. Pitäkää huolta Amazonin lajeistanne, ja toivottavasti saatte ne lisääntymään, ettei tuon takia lajit kuole sukupuuttoon. Elinympäristöjen tuhoutuminen lienee suurempi sukupuuttoon tappaja ja sen partaalle ajaja kuin pyynti ja kauppa, eliöt yleisesti ottaen.

[Inia]

Mikähän tuon kyseisen kalavientikiellon tarkoitus on? Eihän tuossa ole mitään tolkkua.

Veikkaisin silmänlumetta. Jos Xingun kalalajisto kuolee sukupuuttoon, akvaristit nostavat siitä metelin. Jos kaloja ei muutenkaan viedä maasta, kukaan ei huomaa mitään. Tai ainakaan suuri yleisö.
Ja asiaan perehtymättömille näyttää siltä, että Brasilia tosiaan yrittää suojella luontoaan.

Tuli mieleen myös se, että akvaariokalojen pyytäjät lähtevät alueelta pois hyvissä ajoin eivätkä nosta meteliä kotiensa/elinkeinonsa tuhoamisesta. Toisaalta voi olla että hallitus koittaa tukea (merkitsemättömiä) suojeluhankkeita, näyttäähän se hyvältä paperilla jonkin aikaa.

[bj]

Mites sen on, eikös tuossa tuhoudu kalojen lisäksi muutakin luontoa? Jonkun verran menee sademetsää? Tuo Amazonhan on hirmu tärkeä koko maailman ilmaston ja hiilidioksidi päästöjen takia, eikö? Maan otto viljelyksillehän on hävittänyt jo sitä. Kyllä se saisi pysyä ihan koskemattomana kaikkine kasvistoineen ja eläinlajeineen ja alkuperäisten asukkaiden kotina ja elinkeinon antajana ihan kaikin tavoin. Siellähän on kalojen lisäksi ihan mieletön määrä muitakin eläimiä, mm. puolet maailman lintulajeista on Amazonilla.

[Tuukkis]

Meno alkaa näköjään olemaan kuin vanhassa neuvostoliitossa, siellä kuivatettiin merenkokoinen järvi ja brasiliassa tehdään ilmeisesti toisinpäin. Toivottavasti tämä rahamarkkinoiden kriisi lamaannuttaa menoa siellä vielä muutaman vuoden ajan että ehtivät järkiintyä.

[Vesipeukalo]

Surullistahan tuo on.
Täytyy kuitenkin muistaa, että myös ihmiset tarvitsevat sähköä. Eihän lajien sukupuuttoon tappaminen ole silti puolusteltua, mutta kun itse asun seudulla, jossa sähkö todellakin on kortilla, ja pato rakenteilla (tekojärvestä tulee 8 km pitkä ja 150 m syvä, haudaten alleen monia kyliä ja ties kuinka monta eläinlajia), mietin myös asian kääntöpuolta. Ei sitä osaa asennoitua sähköttömään elämään ellei sitä koe. Eihän sitä silti saisi tuottaa epäeettisesti, mutta joka paikassa ei aina ole muita vaihtoehtoja
Perimmäinen kysymyshän tässäkin kai on se, kumman elämä onkaan arvokkaampi; ihmisen vai eläimen.
Eihän näihin asioihin koskaan ole yhtä oikeaa kantaa olemassakaan, mutta ihmiselämää on myös vaalittava.

[Amos]

Joskushan pidettiin Rion ilmastokokous.Vai onko siellä ollut useampiakin? Tietääkö joku yksityiskohtia muuten kuin syntipukikisi tehdyn USA:n maininnan osalta. Muutenkin energiapoliittinen maailmantilanne taitaa olla aika pienen ihmisjoukon näppituntumassa. Eikös perussääntö 20 suhde 80 pidä tältäkin osin vähintäänkin paikkansa. Eli suuri vähemmistö käyttää enemmän energiaa kuin enemmistö yhteensä. Samalla tavalla jakaantuu omistus, palkkaerot jopa liikennekäyttäytyminenkin perustuu samaan periaatteeseen. Tiedetään että bussikaistoja käyttää n 20% liikenteestä, jolle se ei ole sallittu. Kuitenkin luodaan säännöstö, jotka em huomioiden edesauttaa toimintaa bussien kannalta...

Onhan vahva veto uhata rikkaita maita ekojärjestelmän lisätuhoilla: Jospa joku suurvalta asettuu neuvottelupöytään enemmän maksuvalmiina ja tuo mukanaan myös poliittisia liittolaisia. Taitaa olla Venäjän ja Venezuelan yhteistyöneuvottelut olla vähän populistista vetoa tässä yhteydessä, mutta kyllä ilmastopolitiikka on ainakin suomalaiset virkamiehet saanut karistelemaan pölyjä työpöydiltään. Tai jos ei Brasilian taholta ko asia ole enää mitään poliittista peliä, vaan padot rakennetaan suunnitelman mukaan loppuun saakka, niin ainakin he toimivat ihmisluonteelle ominaisesti oikeuttaen väärät tekonsa vertailemalla niitä siihen, mitä muut mielestään ovat väärin tehneet.

Voivathan brassit viljellä akvaariokalojansa itse ja varmasti he niin osana suunnitelmaa ajattelevatkin. Pyrimmehän mekin lisäämään luonnonvarojemme käytön kotimaisuusastetta, vai pyrimmekö?

Kyllähän teknologian kehitysennusteilla voi myös puolustella aikamoisia ekoterroritekoja. Mutta eiväthän parhaatkaan korjaustoimet palauta asioita (Helsingin kotikatukuvaa) ennalleen. Pitäisikö?

Jollakin tavalla on kunnioitettava Linkolaa, (toivottavasti tätä ei pidetä häntä loukkaavana) ei omalta kannaltani hänen ajattelunsa osalta, vaan hänen valintansa kannalta. Toivottavasti hän on tyytyväinen elämäänsä.

Ihmiskunnan tulevaisuutta koskevat ennusteet pitävät sisällään tämänkin vaiheen . Tulollaan on uudenlaiset valtioliitot, sitten mahdottomalta näyttävä tilanne, tähän ratkaisijaksi tarvittava toivoa luova kansakuntien yhdistäjä astuu kuvioihin jne. Valitettavasti ennusteiden mukaan ihminen kuitenkin epäonnistuu. Elämä kuitenkin jatkuu. Myös maan päällä, niin kuin vedessä.
Ja sehän on yksilöakvaristin kannalta tärkeintä

[7330]

Surullistahan tuo on.
Täytyy kuitenkin muistaa, että myös ihmiset tarvitsevat sähköä. Eihän lajien sukupuuttoon tappaminen ole silti puolusteltua, mutta kun itse asun seudulla, jossa sähkö todellakin on kortilla, ja pato rakenteilla (tekojärvestä tulee 8 km pitkä ja 150 m syvä, haudaten alleen monia kyliä ja ties kuinka monta eläinlajia), mietin myös asian kääntöpuolta. Ei sitä osaa asennoitua sähköttömään elämään ellei sitä koe. Eihän sitä silti saisi tuottaa epäeettisesti, mutta joka paikassa ei aina ole muita vaihtoehtoja
Perimmäinen kysymyshän tässäkin kai on se, kumman elämä onkaan arvokkaampi; ihmisen vai eläimen.
Eihän näihin asioihin koskaan ole yhtä oikeaa kantaa olemassakaan, mutta ihmiselämää on myös vaalittava.

Eiköhän vaihtoehtoja tässä tapauksessa olisi hyvinkin.

Ja tuskinpa Suomeen (tai muuallekaan lauhkealle vyöhykkeelle) rakennettava tekojärvi hautaa alleen yhdenkään eläinlajin ainokaista asuinaluetta. Harvassa niitä lajeja näillä seuduilla on, joiden elinalue oikeasti on niin pieni. Brasilian oloissa tilanne on toinen, kun tekojärvi voi tosiaan tappaa lopullisesti sukupuuttoon lukuisia, korvaamattomia lajeja.