Kyselisin mitä kaloja kannattaisi hankkia suureen n. 5 000 000l ulkolampeen joka ei jäädy pohjaan asti talvisin? Pari ahventa siellä on tällä hetkellä ja ainakin kuteneet ovat tänä kesänä joten vesi todennäköisesti on hyvälaatuista.
Lammessa ei ole suodatusjärjestelmää mutta vesi tulee pohjavesilähteestä betonipohjaan tehdyistä aukoista aika suurella vaihtuvuudella (uusi vesi/haihtuva). Pohjalla on suuremmaksi osaksi muutaman sentin liejukerros tai jotain sellaista. Kesällä matalassa päässä vesi on noin 20C (1.5m vettä) mutta syvässä päässä todennäköisesti viileämpää n.5m syvyydessä.
Muitakin ideoita otetaan vastaan. Ainakin jos on ideoita miten tarjota kaloille suojapaikkaa koska lammen reunatkin ovat betonia joten kasveja on vähän. Tänä kesänä ahvenet kutivat vanhaan kyljelleen kääntyneeseen lumpeenlehti ruukkuun.
Mitä kaloja ulkolampeen?
Valvoja: Moderaattorit
-
hannu
- Senior Member
- Viestit: 508
- Liittynyt: 18:00, 18.02.2002
- Akvaarioseurat: Oulun Akvaarioseura, CorydoradinaeFinland
- Sukupuoli: Mies
- Paikkakunta: Oulu
Laita ruutanoita, selviävät lähes missä oloissa vaan ja ovat lisäksi komeita. http://www.aqua-web.org/forum/viewtopic.php?t=108894 tuossa on muutama kuva erään foorumilaisen ruutanoista.
Kyllä minäkin suosittelisin kotimaisia kaloja. Tuollaiset sammet tai sterletit tai suutarit olisivat varmasti upeita!
" Silikonirinnat ovat kuin jalopuuratti Ladassa: Kiva hivellä mutta kyyti ei parane"
http://koiruuksiajakissankujeita.kotisivukone.com/" onclick="window.open(this.href);return false;
http://koiruuksiajakissankujeita.kotisivukone.com/" onclick="window.open(this.href);return false;
Re: Mitä kaloja ulkolampeen?
Kateus iski ja uteliaisuus heräsi, itsekin olen pähkäillyt lammen rakentamista betonista mutta tietoa toteutuksesta puuttuu. Voisitko minahanse kertoa miten teitte pohjatyöt?minahanse kirjoitti:...Lammessa ei ole suodatusjärjestelmää mutta vesi tulee pohjavesilähteestä betonipohjaan tehdyistä aukoista aika suurella vaihtuvuudella (uusi vesi/haihtuva). Pohjalla on suuremmaksi osaksi muutaman sentin liejukerros tai jotain sellaista. Kesällä matalassa päässä vesi on noin 20C (1.5m vettä) mutta syvässä päässä todennäköisesti viileämpää n.5m syvyydessä....lammen reunatkin ovat betonia joten kasveja on vähän.
Mulla tällähetkellä savipohjainen lampi n. 20m x 20m, syvimmältä kohdalta n.1,5 m, jonka mm. osmankäämit ja kurjenmiekat tuppaa kasvattamaan lähes umpeen, lisäksi vesi on sameaa. Kiinnostaisi todella tuo betonipohja ja kaloja sinne!
tytsi
Tämä meidän lampi projekti on ollut aika ikuisuus projekti jos totta puhutaan. Koitan parhaani mukaan kertoa miten lopulta saimme betonipohjan.
Muutimme taloon n.24 vuotta sitten ja paikalla oli hieman nykyistä pienempi luonnon lampi joka oli aikasta umpeen kasvanut. Lampi pumpattiin tyhjäksi ja kaivin kone tasoitti reunoja. Reunoille asensimme talon rakennuksista tuttuja betoni"seipäitä" (niitä joita juntataan perustukseksi), syvyydestä riippuen niitä on poikittain noin 4-10kpl päällekkäin, ei kuitenkaan pintaan asti. Loppumatka reunasta on päälystetty betoniin valetuin noin nyrkin kokoisin kalkkikivin.
Pohjaan asennettiin paperikoneista tuttua viiraa (en aivan varma kirjoitetaanko noin) joka läpäisee veden muttei päästä mitään muuta läpi, erittäin vahvaa tavaraa. Viiran päälle asennettiin noin 10cm normaalia uimarannoilta tuttua hiekkaa.
No pari vuotta lampi oli erinomaisessa kunnossa kunnes alkoi kasvaa täyteen leveä lehtistä pohjassa kasvavaa kasvia. Muutama vuosi sitä sitten jaksettiin katsoa kunnes yhdessä silloisen naapurin kanssa päätimme tyhjentää lammen ja katsoa voisiko pohjalle tehdä jotain. Taas kutsuttiin muutamaksi vuorokaudeksi paikallinen VPK pumppaamaan lampea tyhjäksi.
Kun lampi lopulta oli tyhjä kaavittiin kaikki hiekka pois viiraan asti. Uusi noin 5cm hiekkakerros ja sen päälle juurimatto + viira. Viira pysyy pohjassa saumakohtiin asennetuin tiiliskivin jotka on laitettu lammen leveyssuuntaisesti pitkiin riveihin n.10m välein. Viiran päälle tehtiin ohuehko betoni valu jättäen kriittisimmät pohjavesilähde paikat melkein kokonaan paljaaksi. Aikaisemmasta viisastuneena lammen syväänpäähän asennetiin pohjaan betoninen kaivonrengas helpottamaan mahdollista tyhjentämistä tulevaisuudessa.
Tällä hetkellä tämä meidän lammen vesi on suurinpiirtein yhtä puhdasta kuin kraanasta tuleva (tutkittu alku keväästä) ja täysin kirkasta. Tosin pohjaan muodostuu humusta niinkuin luonnonlampiin on tapana. Sen pois pitäminen onkin meidän seuraava projekti.
Toivottavasti vastasi edes osittain kysymykseesi, jos ei niin kysy ihmeessä lisää.
Muutimme taloon n.24 vuotta sitten ja paikalla oli hieman nykyistä pienempi luonnon lampi joka oli aikasta umpeen kasvanut. Lampi pumpattiin tyhjäksi ja kaivin kone tasoitti reunoja. Reunoille asensimme talon rakennuksista tuttuja betoni"seipäitä" (niitä joita juntataan perustukseksi), syvyydestä riippuen niitä on poikittain noin 4-10kpl päällekkäin, ei kuitenkaan pintaan asti. Loppumatka reunasta on päälystetty betoniin valetuin noin nyrkin kokoisin kalkkikivin.
Pohjaan asennettiin paperikoneista tuttua viiraa (en aivan varma kirjoitetaanko noin) joka läpäisee veden muttei päästä mitään muuta läpi, erittäin vahvaa tavaraa. Viiran päälle asennettiin noin 10cm normaalia uimarannoilta tuttua hiekkaa.
No pari vuotta lampi oli erinomaisessa kunnossa kunnes alkoi kasvaa täyteen leveä lehtistä pohjassa kasvavaa kasvia. Muutama vuosi sitä sitten jaksettiin katsoa kunnes yhdessä silloisen naapurin kanssa päätimme tyhjentää lammen ja katsoa voisiko pohjalle tehdä jotain. Taas kutsuttiin muutamaksi vuorokaudeksi paikallinen VPK pumppaamaan lampea tyhjäksi.
Kun lampi lopulta oli tyhjä kaavittiin kaikki hiekka pois viiraan asti. Uusi noin 5cm hiekkakerros ja sen päälle juurimatto + viira. Viira pysyy pohjassa saumakohtiin asennetuin tiiliskivin jotka on laitettu lammen leveyssuuntaisesti pitkiin riveihin n.10m välein. Viiran päälle tehtiin ohuehko betoni valu jättäen kriittisimmät pohjavesilähde paikat melkein kokonaan paljaaksi. Aikaisemmasta viisastuneena lammen syväänpäähän asennetiin pohjaan betoninen kaivonrengas helpottamaan mahdollista tyhjentämistä tulevaisuudessa.
Tällä hetkellä tämä meidän lammen vesi on suurinpiirtein yhtä puhdasta kuin kraanasta tuleva (tutkittu alku keväästä) ja täysin kirkasta. Tosin pohjaan muodostuu humusta niinkuin luonnonlampiin on tapana. Sen pois pitäminen onkin meidän seuraava projekti.
Toivottavasti vastasi edes osittain kysymykseesi, jos ei niin kysy ihmeessä lisää.
Olispa mukava nähdä tuosta lammesta kuvia ![[;)]](./images/smilies/icon_wink.gif "Wink")
" Silikonirinnat ovat kuin jalopuuratti Ladassa: Kiva hivellä mutta kyyti ei parane"
http://koiruuksiajakissankujeita.kotisivukone.com/" onclick="window.open(this.href);return false;
http://koiruuksiajakissankujeita.kotisivukone.com/" onclick="window.open(this.href);return false;
Tuonnehan mahtuisi parvi valaita 
Järvi-osio ehdottomasti 
..Ei vaan, todella hieno!
Järvi-osio ehdottomasti ..Ei vaan, todella hieno!" Silikonirinnat ovat kuin jalopuuratti Ladassa: Kiva hivellä mutta kyyti ei parane"
http://koiruuksiajakissankujeita.kotisivukone.com/" onclick="window.open(this.href);return false;
http://koiruuksiajakissankujeita.kotisivukone.com/" onclick="window.open(this.href);return false;
-
memma
- Advanced Member
- Viestit: 2151
- Liittynyt: 21:11, 25.03.2004
- Akvaarioseurat: HAS
- Paikkakunta: Helsinki
Aloittajan kysymys kuitenkin oli että "Mitä kaloja ulkolampeen?". Muutenhan tuonne tosiaan voisi laittaa vaikka Silja Europanjartzu65 kirjoitti:Tuonnehan mahtuisi parvi valaita
Upea on! Kotimaisiin kaloihin itse kallistuisin. Esimerkiksi tuo mainittu suutari olisi mielestäni varsin hieno ja näyttävä.
528 l: Corydoras sterbai, L-134, Liosomadoras oncinus, Platydoras costatus, Megalechis thoracata, Moenkhausia pittieri
125 l: Corydoras pygmaeus, Neocaridina davidi var. red, Poecilia wingei
120l: L. oncinus, P. wingei
125 l: Corydoras pygmaeus, Neocaridina davidi var. red, Poecilia wingei
120l: L. oncinus, P. wingei
Tuon kokoinen lampi tietysti antaa tietyn haasteen siinä mielessä jos tosiaan haluaa sinne kaloja jotka myös ihmissilmäkin bongaisi Ei paljon hymyilytä jos sinne laittaa 100kpl ruutanoita, Voi vain kavereille sanoa että "kyllä siellä kaloja on..jossakin" 
...parikymmentä kappaletta isoja 50-70senttisiä värikkäitä koi-karppeja sensijaan jo "tarttuu silmään" 
Ei paljon hymyilytä jos sinne laittaa 100kpl ruutanoita, Voi vain kavereille sanoa että "kyllä siellä kaloja on..jossakin" ...parikymmentä kappaletta isoja 50-70senttisiä värikkäitä koi-karppeja sensijaan jo "tarttuu silmään" " Silikonirinnat ovat kuin jalopuuratti Ladassa: Kiva hivellä mutta kyyti ei parane"
http://koiruuksiajakissankujeita.kotisivukone.com/" onclick="window.open(this.href);return false;
http://koiruuksiajakissankujeita.kotisivukone.com/" onclick="window.open(this.href);return false;
-
memma
- Advanced Member
- Viestit: 2151
- Liittynyt: 21:11, 25.03.2004
- Akvaarioseurat: HAS
- Paikkakunta: Helsinki
Totta. Suutari kuitenkin kasvaa varsin suureksi myös, säyne taitaa jäädä vähän pienemmäksi. Eikös näistä molemmista ole saatavana myös värillistä lammikkoversiota, siis jalostettua värimuotoa, jos siis haluaa altaaseensa "neonvärisempiä" kaloja?jartzu65 kirjoitti:Tuon kokoinen lampi tietysti antaa tietyn haasteen siinä mielessä jos tosiaan haluaa sinne kaloja jotka myös ihmissilmäkin bongaisi
528 l: Corydoras sterbai, L-134, Liosomadoras oncinus, Platydoras costatus, Megalechis thoracata, Moenkhausia pittieri
125 l: Corydoras pygmaeus, Neocaridina davidi var. red, Poecilia wingei
120l: L. oncinus, P. wingei
125 l: Corydoras pygmaeus, Neocaridina davidi var. red, Poecilia wingei
120l: L. oncinus, P. wingei
" Silikonirinnat ovat kuin jalopuuratti Ladassa: Kiva hivellä mutta kyyti ei parane"
http://koiruuksiajakissankujeita.kotisivukone.com/" onclick="window.open(this.href);return false;
http://koiruuksiajakissankujeita.kotisivukone.com/" onclick="window.open(this.href);return false;
Koikarppeja ovat jotkut pitäneet talven yli "normaali"-lammikoissa vaihtelevalla menestyksellä. Tärkeintä on huolehtia että lammikkoon jää sula kohta,josta kaasut pääsevät vaihtumaan, mutta tuossa sinun Xl-lammikossa mietin sitä tarvitseeko noin isossa vesimassassa huolehtia siitä, riippuu tietysti varmaan kalaston määrästäkin, miten pitkään vedessä happi riittää jne. Mutta jos varman päälle haluaisi pelata, niin laittaisi jonkinlaisen pumpun pitämään jonkin kohdan sulana. Tosin eihän näistä Suomen talvista enää ota selvää, taitaa kasvihuoneilmiö huolehtia siitä, että kohta on sulat vedet läpi vuoden 
" Silikonirinnat ovat kuin jalopuuratti Ladassa: Kiva hivellä mutta kyyti ei parane"
http://koiruuksiajakissankujeita.kotisivukone.com/" onclick="window.open(this.href);return false;
http://koiruuksiajakissankujeita.kotisivukone.com/" onclick="window.open(this.href);return false;
Mahtava lammikko!
Itse laittaisin koikarppeja ja muutamia sterlettejä tuohon lammikkoon. Sterletit käsittääkseni ovat helppoja kesyyntymään ja näyttävän näköisiä kokonsa ansiosta. Koikarpit ovat tietysti näyttäviä kokonsa ja värityksensä ansiosta.
En usko, että koikarpeilla tulee huonot oltavat vaikkei lammikkoa pitäisikään sulana, mutta tietysti ei se suuri vaiva ole pitää jotain kohtaa sulanakaan talven aikaa. Poikaset tuskin kestävät talven ylitse, joten niitä kannattanee poimia sisälle suojaan ensimmäiseksi talveksi.
Tietysti makunsa kullakin, ei kotimainen kalastokaan huonompi vaihtoehto ole jos tahtoo luonnollisuutta.
Itse laittaisin koikarppeja ja muutamia sterlettejä tuohon lammikkoon. Sterletit käsittääkseni ovat helppoja kesyyntymään ja näyttävän näköisiä kokonsa ansiosta. Koikarpit ovat tietysti näyttäviä kokonsa ja värityksensä ansiosta.
En usko, että koikarpeilla tulee huonot oltavat vaikkei lammikkoa pitäisikään sulana, mutta tietysti ei se suuri vaiva ole pitää jotain kohtaa sulanakaan talven aikaa. Poikaset tuskin kestävät talven ylitse, joten niitä kannattanee poimia sisälle suojaan ensimmäiseksi talveksi.
Tietysti makunsa kullakin, ei kotimainen kalastokaan huonompi vaihtoehto ole jos tahtoo luonnollisuutta.
Re: Mitä kaloja ulkolampeen?
Onkohan kenelläkään Suomalaisella harrastajalla sterlettejä altaassaan?