Kasveja vähällä valolla

[seia]

edit:
omg lol ja plz, enhän minä tätä tähän halunnut kun uudeksi aiheeksi! pystyykö ylläpito irrottamaan? (väsyttää jo selvästi)
edit end.

edit2: ja ylläpitohan auttoi, kiitos ja anteeksi

Löyhästi tähän aiempaan tekniikkapalstalla esittämääni kysymykseeni liittyen, ynnä menee pikkuisen
tämän tällä palstalla esitetyn kysymyksen kanssa päällekkäin, mutta ei vissiin kuitenkaan liian usein käsitelty asia.

Eli plarailin läpi kämpästäni tällä hetkellä löytyviä omia ja kirjaston akvaariokirjoja etsien vähempään (kuin enempään ) valoon tyytyviä kasveja. Saamani yhteenvedon ajattelin kirjailla tännekin sekä kommentoitavaksi ja korjattavaksi että mahdolliseksi muiden iloksi. Lähteinä tässä on nyt oleellisesti neljä kirjaa sisältäen Varjon 100 akvaariokasvia. (Tarkemmat tiedot voin toki kertoa jos joku kaipaa.) Lisäksi hain aihepiiristä viestejä tältä palstalta, mutta haun rajaaminen oli hankalanpuoleista.

Yhtä mieltä nämä kaikki lähteet ovat siitä, että

• jaavansaniainen (Microsorium pteropus)
  jaavansammal (Vesicularia dubyana)
  lähes kaikki Cryptocoryne-lajit eli melalehdet
  monet Aponogeton-lajit eli verkkolehdet ja
  "molemmat" Anubias- eli keihäslehdet

eivät tarvitse kovin suurta valomäärää, tai (cryptot) eivät edes viihdy liian kirkkaassa paisteessa.

Hajontaa valontarveväitteissä oli enemmän seuraavien osalla, mutta nämäkään eivät luultavasti tarvitse erityisen voimakasta valoa:

• Useimmat Echinodorus-lajit eli miekkakasvit (pl. esim. E. cordifolius, herttam.)
  Sagittariat eli keiholehdet
  Vallisneriat pl. V. asiatic tai biwaensis, kierteisv.
  Myriophyllum elatinoides ja hippuroides, rikko- ja tiuhaärviä

Sitten oli seuraavia joiden suhteen lähteissäni on suorastaan ristiriitaisiakin tietoja:

Hygrophila polysperma, intianvesitähdikki, jonka valontarpeeksi yhdet sanovat suuri, toiset kohtalainen-suuri ja kolmannet sanovat sen rehottavan myös vähällä valolla. Osittain sama pätee myös H. difformis-lajin eli liuskavesitähdikin kohdalla.

Cabomba caroliniana, karkeaviuhkalehti. Vaihtelun toisessa päässä on kohtalainen-suuri ja toisessa erittäin suuri. (Otin mukaan henk. koht. kiinnostuksesta, jos joku vaikka sanoisi että väärässä ovat, ei tarvi kovin paljon valoa, koska sellaisenkin väitteen muistan nähneeni)

Ceratopteris thalictroides, karvalehti tai vesisaniainen. Kohtalainen taikka sitten suuri, tai siltä väliltä.

Egeria densa, argentiinanvesirutto. Kohtalainen-suuri vai suuri-hyvin suuri?

Edelleen, Varjon kirjasta löytyneitä "kohtalaisia"

• Crinum natans ja thaianum, kurttu- ja isokriinumi
  Aglaonema simplex, keihäsvehka

Kohtalainen-suuria on sitten vielä monta, mutta jääköön nyt luettelematta.

Nyt saattaapi tulla mieleen että eikö tuossa ole suunnilleen kaikki kasvit tai ainakin minulle tuli. Esimerkkeinä ulkopuolelle jäävistä ainakin papukaijalehti, muutama vesitähdikki, vedensuosikit, kelluslehtiset kasvit ja kelluskasvit.

Eli jos joku jaksoi tämän kaiken lukea niin saa kommentoida Esim. "toi tarvii kyllä enemmän", "kyllä tääkin kasvaa mulla hämärässä" ja niin pois päin. Erityisesti noista "ristiriitaisiksi" jääneistä kaipaisin kokemuksia. Ja siis nimenomaan kokemuksia, lisää kirjallista kamaa ei tarvinne tuoda, ellei jossain sanota radikaalisti eri tavalla. Tietenkään valon määrä ei ole muista olosuhteista irrallinen tekijä, ja näitä penkoessani olen ummistanut silmäni tyystin vesiarvoilta ja mahdolliselta kiemuraiselta hoidolta (verkkolehdet?), mutta halusin tosiaan paneutua tähän valon määrä -asiaan.

Kiitokset mielenkiinnosta

[Rääkky]

Tää vähän räväilee.

Tämä ensimmäinen viesti on siis täältä threadista

Unohdin siirtää Marin vastauksen myös tänne joten se tulee nyt näin copypastena:

Lähetetty: 01:42, 26.07.2004

Cabomba- suvun tyyppejä en lähtisi kovin hämärään asettelemaan, samoin vesitähdikit hyvin viihtyäkseen vaativat vähintäänkin kohtuullisesti valoa. Samoin ärviät pitäisin vähintäänkin kohtuullisessa tai runsaassa valossa.
Melalehdet sen sijaan ovat lähes kaikki sellaisia, että pärjäilevät hyvinkin niukassa valossa, parhaana esimerkkinä vitamelalehti (C. pontederiifolia), joka suorastaan suuttuu jos valoa on vähänkin liikaa.
Kriinumit pärjäilevät vähäisessä tai kohtalaisessa valaistuksessakin ihan jees, samoin tuo keihäsvehka.

[Nanuska]

Mulla kriinumi ei tuntunut pärjäävän yhtä vähällä valolla kuin anubiaat (vain noin 0,15 w/l), nyt valon lisäyksen jälkeen (noin 0,30 w/l) ei ole vielä "materiaalia" vertailuun. Ne vaan ovat altaassa, eivät tunnu kasvavan. Samassa altaassa ollut noin kuukauden päivät vallisneriaa, pärjää mutta leviää aikas hitaasti (tähän varmaan osasyyllisiä kasveja harventavat kultakalat ja kunnollisen pohjalannoituksen puute). Onnettoman vähän tota valoa on tietysti edelleen, mutta kyseessä tarkoituksella hämäräksi rakeneltu tunnelmointipalju. Aikaa valon lisäyksestä on niin vähän, että en pysty kunnolla vielä sanomaan, miten ovat reagoineet.

[Nanuska]

Kuukautispäivitys

Anubiaat viihtyvät hyvin, kasvattelevat yksi kerrallaan lisää lehtiä.
Vallikset ovat alkaneet levittäytymään, samoin kriinumit alkavat kasvattamaan uusi lehtiä.

Uutena ongelmana on vallisten ja kriinumien pinnalla kelluviin osiin valon lisäyksen jälkeen kasvanut puna(?)levä, joka rihmoineen/tupsuineen valtaa alaa Valoa saavat yhteensä noin 11 tuntia, välillä kolmen tunnin valotauko.

[Adrianna]

Uu, löytyipäs vanha topikki aiheesta .

200 l "melkein E-A geotooppiin" pitäisi löytää hämärässä menestyviä kasveja. Erityisen kiinnostunut olisin hämärää kestävistä miekkakasveista. Altaan mitat ovat suunnilleen 125 x 45 x 45 cm ja kalastona pikkulehtikaloja, Ancistrus mikälie, punapäätetroja ja raitanuoliaisia.

Kasvistona on kituvia anubiaita, jaavansaniaisia ja ovaalimiekkakasvia. Lannoitteena Seachem Flourish ja Easy-Carbo. Valaistukena 2 x 50 W elohopeapurkauslamppua noin 40 cm korkeudessa vedenpinnasta. Lamppujen alla paistettelee cissus ja valtavan massiivinen kultaköynnös, jotka varjostavat allasta myös tehokkaasti.

Valoa en halua lisätä sillä se ei kaloja miellytä. Toisaalta niitä ei miellytä kalju ja kasviton allaskaan.

[Danny]

No eihän tuo nyt niin vähän taida olla! Mutta voitko laskea valoja yhtään?

Uskoisin, että suurin osa miekoista menee, poikkeuksena kenties 'Fantastic Color' -risteymä ja jotkut lajit jotka eivät ole varsinaisesti upoksiin sopivia (mm. E. floribundus). Muutoinkin saattavat punaiset olla vähemmän punaisia, mutta esim. punainen uruguayensis on kyllä aina melko mustanpunainen eikä koskaan ihan pelkästään vihreä. Samoin tuo 'Röd Radicans' -risteymä on kiitettävän värikäs vähemmässäkin valossa.

Helanthiumeista uskoisin muiden menevän mutta H. tenellum saattaa olla varsinkin syvässä altaassa ongelmallinen. Saattaapi mennä sinulla valon suoraan alla. Mulla on elossa (ei rehota) toisten miekkojen alla n. 0,32 W/l:ssa altaassa.

Edit: Hetkinen, geotooppi? Eihän nuoliaiset kuulu Etelä-Amerikkaan? Ok, se olikin "melkein".

[Höpötys]

Entäs mielipiteet valaistuksen wattimäärästä/L, mikä on heikko, mikä hyvin suuri, ja erityisesti ne välimaaston arvot (loisteputkilla).

Jos 0,25 on heikko/hämärä ja 0,5 on suuri? (yleensä kuulee että vähintään pitää olla 0,25w/L ja tuo 0,5w/L olisi tavoite). Niin mitäs ovat kohtalainen, suuri, hyvin suuri?

Itellä on 0,25w/L (120L ja 30w) ja siinä menestyy karttulehti, karkeaviuhkalehti, tiikerilumme, melalehdet, suippomiekka, jaavansaniainen ja leveäkeiholehti. Ei menestyvien lista onkin pidempi (yllättäen ) mm. punarotala, rusolehti...

[nukki2]

Vuodenvaihteessa perustetussa pikkualtaassa (98l) mulla on 18W:n Sylvanian aquastar loisteputki heijastimen kanssa. Valaisin on kiinnitetty n. 20 cm:n korkeudelle veden pinnasta. Valaistustehon voisi periaatteessa sanoa olevan 0,18 w/l. Kuinka paljon heijastin tuota valotehoa lisää ja kuinka paljon tuo etäisyys vähentää päätelköön kukin tykönään. Mutta jos 0,25 w/l määritellään heikoksi (vrt. Höpötys), niin mulla kai "välttävä" osuisi lähelle oikeaa haarukkaa.

Kasveina (uudempaa ja vanhempaa istutusta), jaavansaniaista "Windelöw", susswassertangia, hentojatulinsammalta, liekkisammalta, pallopartalevää, tuntematonta sammalta ja kääpiökeihäslehteä. Kaikki nämä näyttävät sopeutuneen hienosti ja uutta kasvua on havaittavissa sekä kääpiökeihäslehti kukkii.

Kierteisvallisneriaa sekä poimupatsulia istutin kokeeksi. Yllättävän hyvin tuo kierteisvallisneria sopeutuu, pukkaa uutta alkua muttei kasvata korkeutta, eikä ole kasvutavaltaan niin tiheä kuin valotehon ollessa suurempi. Kasvin kierteisyys on yllättäen hävinnyt. Silti ihan soma lisä hämärään akvaarioon.

Poimupatsuli yllättää myös iloisesti sopeutuvaisuudellaan. Pysyy tiheäna ja alle kymmensenttisenä. Plussana (toistuvan karsimisen kannalta) kasvuvauhdin hidastuminen.