Tai ainakin siltä tuntuu, että kaloillani kaikki taudit on. Paplareilla oli ainakin reikätauti, johon annoin lääkekuurin. Uusia reikiä ei ole tullut, eivätkä vanhatkaan ole jatkaneet syöpymistä. Mutta keltabarbeista yhdelle on tullut taas verisiä jälkiä, joiden pintaan muodostuu valkoista "hometta", ja toisellakin keltabarbilla on hometta pinnassaan, mutta ei verisiä jälkiä. Aikaisemminkin saman parven barbeilla on ollut näitä oireita, pari on pitänyt tämän takia lopettaakin.
Kalastoni tällä hetkellä:
2 papukaijakirjoahventa
2 lehtikalan poikasta
2 partamonnia
7 leväbarbia
3 keltabarbia
1 isopurjepleko (jäänyt pienikasvuiseksi)
Akvaariolla on kokoa 317-l, lämpötila 25-26 astetta, pH 6,5-7, suodattimina Eheimin 2212 ja 2252 sisäsuodattimet. Kummassakin on yksi ylimääräinen suodatuskammio massoineen. Vettä vaihdan joka torstai 1/3, välillä saatan vaihtaa puoletkin. Kalat saavat vedenvaihdon yhteydessä TetraVitalia sen mukaan paljonko olen vettä vaihtanut, ja ruokin ihan kunnon ruuilla monipuolisesti. Nitraatti on pysynyt aina alle 20. Vai oliko se nitriitti... Vesi on täällä tyypillisesti pehmeää.
Lisäksi kalat tuntuvat hengittävän vaivalloisesti, varsinkin keltabarbit, jotka myöskin pyrähtelevät vasten pohjahiekkaa, kiviä ja kasveja!
Voiko kyse olla kalatuberkuloosista, vai mikä ihme kalojani vaivaa, kun tuntuvat olevan niin sairauksien vaivaamia, vai onko minulla luulotauti?! Tilasin kuitenkin lääkettä kidusloisia vastaan, jos se hengittäminen edes helpottuisi. Jos kaloilla tubi onkin, tarkoittaako se, että minulla on kohta edessäni tyhjä akvaario, vai voivatko ne elää sen kanssa?
Apua!
Ps. Kaikki kalat syövät normaalisti ja uiskentelevat. Mutta haukkovat kovasti ilmaa (eivät kuitenkaan pinnalta) uidessaan ja varsinkin keltsit uivat hyvinkin nykivästi.
Minun kaloillani on KAIKKI taudit
Valvoja: Moderaattorit
Alueen säännöt
Ennen kuin esität kysymyksesi, huolehdi, että ainakin osa seuraavista tiedoista ovat viestissäsi:
Ilmoittamalla ainakin osan em. tiedoista heti ensimäisessä viestissä, varmistat että muilla on helppo työ vastata viestiin ja näin ratkaista mahdolliset ongelmat. Kiitos!
Ennen kuin esität kysymyksesi, huolehdi, että ainakin osa seuraavista tiedoista ovat viestissäsi:
- akvaarion tilavuus ja mitat
- Valaistus (millaiset putket, esim. 58W Philips 86)
- Suodatus (suodattimien merkit ja mallit)
- Akvaarion hoito (vedenvaihdot, ruokinta, kasvilannoiteet yms.)
- Akvaarion asukit (kalat + muut eliöt)
- Vesiarvot (pH, GH, KH, NO2-, NO3-, lämpötila)
- Mikä on ongelma ja miten se esiintyy? Täysi kertomus kalan/kasvien oireista
- Milloin huomasit ongelman, onko jatkunut jo kauan? Onko ollut jotain muita ongelmia?
Ilmoittamalla ainakin osan em. tiedoista heti ensimäisessä viestissä, varmistat että muilla on helppo työ vastata viestiin ja näin ratkaista mahdolliset ongelmat. Kiitos!
Minun kaloillani on KAIKKI taudit
Hurahatanut akvaarionhoitoon...
-
affenainen80
- Senior Member
- Viestit: 918
- Liittynyt: 20:47, 23.07.2005
- Sukupuoli: Nainen
- Paikkakunta: Raisio
- Viesti:
Sairauksia sen enempää kommentoimatta...
Mielestäni allas on vähän turhan ylikansoitettu. Lisäksi tuonkokoisessa altaassa eivät pelkät sisäsuodattimet riitä millään - varsinkaan kun asukkeina on todella suttaavia kakkakoneita (papuskoita). Iso ulkosuodatin olisi ihan ehdoton, ja sen lisäksi yksi tai kaksi sisäsuodatinta roskienkerääjiksi. Jos suodatusteho on huono, pääsee veteen kertymään mahdollisesti muutakin haitallista kuin vain nitriitti ja nitraatti.
Kalat saattavat kärsiä happikadosta, vaikkeivät pinnalla haukokaan. Hapetin olisi kova sana. Sisäsuodattimet voi myös nostaa pinnan tuntumaan niin, että rikkovat kunnolla pintavettä.
Tällä kokoonpanolla kannattaa vettä vaihtaa 50% viikoittain.
Mielestäni allas on vähän turhan ylikansoitettu. Lisäksi tuonkokoisessa altaassa eivät pelkät sisäsuodattimet riitä millään - varsinkaan kun asukkeina on todella suttaavia kakkakoneita (papuskoita). Iso ulkosuodatin olisi ihan ehdoton, ja sen lisäksi yksi tai kaksi sisäsuodatinta roskienkerääjiksi. Jos suodatusteho on huono, pääsee veteen kertymään mahdollisesti muutakin haitallista kuin vain nitriitti ja nitraatti.
Kalat saattavat kärsiä happikadosta, vaikkeivät pinnalla haukokaan. Hapetin olisi kova sana. Sisäsuodattimet voi myös nostaa pinnan tuntumaan niin, että rikkovat kunnolla pintavettä.
Tällä kokoonpanolla kannattaa vettä vaihtaa 50% viikoittain.
1000L tyhjillään, 400L aasiaa ja 350L afrikkaa + 9 viljakäärmettä
Molemmat suodattimet puhaltavat vettä ihan pinnassa, pieni liplatus kuuluu (eli tod. näk. hiilidioksidia karkaa). Isommasta suodattimesta veden ulostulo on ratkaistu puutarhaletkun pätkällä. Ja toinen suodattimista on todella iso, ja molemmissa on yksi ylimääräinen suodatinkammio lisää. Massat eivät missään vaiheessa ole päässeet liian tukkoisiksi. Ja ilmastimesta sen verran, että kyselin sen tarpeellisuutta taannoin, jolloin täältä sanottiin, että pelkkä veden pintaliike riittää. Mutta laitan tuon letkunpätkän varmuudeksi vielä kiepille toiseen päähän, olen havainnut sen pyörittävän silloin vettä enemmän. Katsotaan nyt auttaako se.affenainen80 kirjoitti:Sairauksia sen enempää kommentoimatta...
Mielestäni allas on vähän turhan ylikansoitettu. Lisäksi tuonkokoisessa altaassa eivät pelkät sisäsuodattimet riitä millään - varsinkaan kun asukkeina on todella suttaavia kakkakoneita (papuskoita). Iso ulkosuodatin olisi ihan ehdoton, ja sen lisäksi yksi tai kaksi sisäsuodatinta roskienkerääjiksi. Jos suodatusteho on huono, pääsee veteen kertymään mahdollisesti muutakin haitallista kuin vain nitriitti ja nitraatti.
Kalat saattavat kärsiä happikadosta, vaikkeivät pinnalla haukokaan. Hapetin olisi kova sana. Sisäsuodattimet voi myös nostaa pinnan tuntumaan niin, että rikkovat kunnolla pintavettä.
Tällä kokoonpanolla kannattaa vettä vaihtaa 50% viikoittain.
Keltabarbit pääsivät eilen paremmille vesille, kun yhdellä oli niitä verestäviä haavaumia ja valkoista kasvustoa ja toisella oli pelkkää valkoista kasvustoa, niin en sitten halunnut sitä kolmatta jättää yksin tuonne, kun melko varmasti sekin kuolemaansa odottelisi.
Tosiaan, välillä olen vaihtanutkin sen 50% vedestä viikoittain, taidan sitten palailla siihen käytäntöön. Eihän tuo ole sen suurempi homma kuin 1/3 vaihtokaan kun letkulla liruttelee. Illalla olisikin vedenvaihtopäivä.
Eli kaloja nyt:
2 paplaria
2 lehtikalaa
2 partista
7 levistä
1 isopurjepleko
Silmällä katsoen ei näyttäisi että asukkaita olisi liikaa. Voisitko kertoa, mihin tämä liika kansoitus voisi perustua? Paplarit olivat virhehankinta, uskoin sokeasti kauppiasta. Aloittelijan virheitä, ei voi muuta todeta, mutta haluaisin pitää ne silti jonkun aikaa, ja myöhemmin sitten vain noita lehtikaloja imumonnien ja muutaman leviksen kanssa. En vain tiedä mitä tekisin...
Hurahatanut akvaarionhoitoon...
Tietääkseni Isopurjepleco on akvaarion teho sotkija, jyrsii puuta ja paskoo paljon... 
Kokeilepa vaihtaa vettä pari kertaa viikossa tai vaikka viiden päivän välein, jos siitä olisi apua näin alkuun...
Mulla oli aikoinaan Palettikaloissa reikätautia ja se tauti hävisi heti kun hukkasin ne kalat. En tiedä mistä se tauti meille tuli, vaikka sitä lääkittiin niin aina jostain putkahti uusi reikä ja se tarttui vaan niihin ahveniin. Kaikki muut kalat säästyivät siltä.
Kokeilepa vaihtaa vettä pari kertaa viikossa tai vaikka viiden päivän välein, jos siitä olisi apua näin alkuun...
Mulla oli aikoinaan Palettikaloissa reikätautia ja se tauti hävisi heti kun hukkasin ne kalat. En tiedä mistä se tauti meille tuli, vaikka sitä lääkittiin niin aina jostain putkahti uusi reikä ja se tarttui vaan niihin ahveniin. Kaikki muut kalat säästyivät siltä.
No joo, akvaarioliikkeessä sanoivatkin, että se on ainoastaan noitten kirjoahventen tauti, mikä on aika ihmeellistä sinänsä minun mielestäni! Että se sama pöpö ei tee sitä samaa reikää eri lajin kaloihin!
No, tässä tuli pari vedenvaihtoa lyhyelle aikaa se lääkekuurin takia (ohjeen mukaan 24h lääkinnän jälkeen 80% vedenvaihto). Ainakin nyt menee hyvin. Ja tosiaan keltabarbit lähtivät, en halunnut enää katsoa niitten vaivoja. Leväbarbeilla ei kuitenkaan mitään samoja oireita ollut, vaikka karppikalojahan ne nekin... Välillä käy mielessä, että olisiko voinut olla, että tällä parvella vaan oli joku heikkous perimässä, kun sama oirehtiminen tuli aina vain, eikä se tarttunut muihin kaloihin!
Tuon ulkosuodattimen hankintaa olen aina ajoittain ajatellutkin, toistaiseksi kuitenkin hinta on vain ollut liian korkea toteuttamiseen. Olen kyllä ajatellut vaihtaa pohjalta hiekan soraan, niin ne kakat ainakin painuisivat sinne soraan, olen ymmärtänyt, että sora itsessään on suodatusmateriaalina ihan pätevä. Silloinhan siinä olisi enää kyse riittävistä vedenvaihdoista, kun lappoaisi aina pohjaa kunnolla.
No, tässä tuli pari vedenvaihtoa lyhyelle aikaa se lääkekuurin takia (ohjeen mukaan 24h lääkinnän jälkeen 80% vedenvaihto). Ainakin nyt menee hyvin. Ja tosiaan keltabarbit lähtivät, en halunnut enää katsoa niitten vaivoja. Leväbarbeilla ei kuitenkaan mitään samoja oireita ollut, vaikka karppikalojahan ne nekin... Välillä käy mielessä, että olisiko voinut olla, että tällä parvella vaan oli joku heikkous perimässä, kun sama oirehtiminen tuli aina vain, eikä se tarttunut muihin kaloihin!
Tuon ulkosuodattimen hankintaa olen aina ajoittain ajatellutkin, toistaiseksi kuitenkin hinta on vain ollut liian korkea toteuttamiseen. Olen kyllä ajatellut vaihtaa pohjalta hiekan soraan, niin ne kakat ainakin painuisivat sinne soraan, olen ymmärtänyt, että sora itsessään on suodatusmateriaalina ihan pätevä. Silloinhan siinä olisi enää kyse riittävistä vedenvaihdoista, kun lappoaisi aina pohjaa kunnolla.
Hurahatanut akvaarionhoitoon...
Laita mattosuodatin päätyyn. Ei tarvitse mitään silikonauksia. 50 eurolla saat jo ko. suodattimen pumppuineen (itselläni eheim compact) kaikkineen (itse tilasin maton ja kiertovesipumpun akvaarioon.fi).Sissie kirjoitti:Tuon ulkosuodattimen hankintaa olen aina ajoittain ajatellutkin, toistaiseksi kuitenkin hinta on vain ollut liian korkea toteuttamiseen.
Täytyy tosiaan miettiä. Mutta eikö se mattosuodatin ole melkoinen maisemaa häiritsevä tekijä siellä päädyssä? Ja muutenkin, paljonko ylipäänsä tarvitaan suodatuspinta-alaa 317-l akvaarioon? Tällä kalastolla.
--------------------
Täytyy tosiaan miettiä. Mutta eikö se mattosuodatin ole melkoinen maisemaa häiritsevä tekijä siellä päädyssä? Ja muutenkin, paljonko ylipäänsä tarvitaan suodatuspinta-alaa 317-l akvaarioon? Tällä kalastolla. Ja kuinka suuri ala siihen suodattimeen sitten menisi? Puhdistetaan pelkästään lappoamalla, näin käsitin? Saattaisi toki toimia...
Eli siis kysymys kuuluu oikeammin näin. Kun akvaarion pääty on 50*50cm, niin miten rakentelisin mattosuodattimen? Jostakin laskutoimituksesta (Q*n*V) sain vastaukseksi 317*2*7,5=95,1. mutta tämähän tarkoittaisi jo sitä, että mattosuodatin vaatisi n. 45cm toista päätyä tai takaseinämää. Mitenkäs, kun minulla noita Eheimejä jo on, jos vaikka olettaisi että isompi näistä jäisi käyttöön, paljonko se vähentäisi mattosuodattimelta vaatimusta? Siis 2522 on kolmella suodatinpatruunalla. Ja jos mattoa myydään vain 50*50 kokoisena, eikö se silloin tarkoita että minulla on liian suuri akvaario, jos maton koon pitää olla suurempi kuin päätylasin? Voisikos ajatella, että ostaisi soraa pohjalle, ja laittaisi maton sinne alle? Onko kellään tällä tavalla? Siis jos on tarpeeksi karkeaa soraa, niin sehän ei tukkeudu samalla tavalla kuin hiekka, voisiko se matto olla silloin sen pohjamateriaalin alla, ja tarvittaisiinko siihen taas sitten omia kommervenkkejään, ts. joku ritilä tms, etteivät kasvit kasva mattoon kiinni, vai onko siitäkään haittaa? Tietysti pohjan lannoittaminen on silloin mahdotonta... Mutta silloinhan se kökkö vajoaisi suoraan suodattimeen, ja vesi tulisi jostain muualta, eikö?
Kamalasti kysymyksiä, mutta jos vastauksia saisin kokeneemmilta, aihe kyllä kiinnostaa TODELLAKIN!!!
---------------------
Hei, jos joku ylläpidosta sattuu tämän näkemään, niin voisiko tämän siirtää tuonne tekniikan puolelle ja otsikoida "Mattosuodatin pohjalle"? Kiitos kaunis sivujen ylläpitäjille muuten <3
--------------------
Tätä se todella tekee, ja se onkin sellaista jöötiä, ettei lapotessa lähde, vaan vajuu takaisin pohjalle! Eli pitäisi varmaan hankkia paksumpi letku tuohon lappoon, että sen sieltä saisi nosteella lähtemään.Skuukkeli kirjoitti:Tietääkseni Isopurjepleco on akvaarion teho sotkija, jyrsii puuta ja paskoo paljon...
Täytyy tosiaan miettiä. Mutta eikö se mattosuodatin ole melkoinen maisemaa häiritsevä tekijä siellä päädyssä? Ja muutenkin, paljonko ylipäänsä tarvitaan suodatuspinta-alaa 317-l akvaarioon? Tällä kalastolla. Ja kuinka suuri ala siihen suodattimeen sitten menisi? Puhdistetaan pelkästään lappoamalla, näin käsitin? Saattaisi toki toimia...
Eli siis kysymys kuuluu oikeammin näin. Kun akvaarion pääty on 50*50cm, niin miten rakentelisin mattosuodattimen? Jostakin laskutoimituksesta (Q*n*V) sain vastaukseksi 317*2*7,5=95,1. mutta tämähän tarkoittaisi jo sitä, että mattosuodatin vaatisi n. 45cm toista päätyä tai takaseinämää. Mitenkäs, kun minulla noita Eheimejä jo on, jos vaikka olettaisi että isompi näistä jäisi käyttöön, paljonko se vähentäisi mattosuodattimelta vaatimusta? Siis 2522 on kolmella suodatinpatruunalla. Ja jos mattoa myydään vain 50*50 kokoisena, eikö se silloin tarkoita että minulla on liian suuri akvaario, jos maton koon pitää olla suurempi kuin päätylasin? Voisikos ajatella, että ostaisi soraa pohjalle, ja laittaisi maton sinne alle? Onko kellään tällä tavalla? Siis jos on tarpeeksi karkeaa soraa, niin sehän ei tukkeudu samalla tavalla kuin hiekka, voisiko se matto olla silloin sen pohjamateriaalin alla, ja tarvittaisiinko siihen taas sitten omia kommervenkkejään, ts. joku ritilä tms, etteivät kasvit kasva mattoon kiinni, vai onko siitäkään haittaa? Tietysti pohjan lannoittaminen on silloin mahdotonta... Mutta silloinhan se kökkö vajoaisi suoraan suodattimeen, ja vesi tulisi jostain muualta, eikö?
Kamalasti kysymyksiä, mutta jos vastauksia saisin kokeneemmilta, aihe kyllä kiinnostaa TODELLAKIN!!!
---------------------
Hei, jos joku ylläpidosta sattuu tämän näkemään, niin voisiko tämän siirtää tuonne tekniikan puolelle ja otsikoida "Mattosuodatin pohjalle"? Kiitos kaunis sivujen ylläpitäjille muuten <3
Hurahatanut akvaarionhoitoon...
moi, Sissie kurkistapa tuonne...
http://aquahoito.info/suomi/akvaario/matto/index.php
Sieltä löytyy vastaus kysymyksiisi...
http://aquahoito.info/suomi/akvaario/matto/index.php
Sieltä löytyy vastaus kysymyksiisi...
No, aiheesta innostuneena tilailin suodatinmattoa, ja laitan pienemmän suodattimen moottoriksi, otan vain nuo suodatusmassat pois. Sen tehot ovat kuitenkin samat kuin EHEIM compacti 600:n, nostokorkeus vain on 0,9m pienempi, mutta niin on sähkönkulutuskin. En oikein vieläkään tajua, että mitä ihmettä tuo nostokorkeus oikein sisäsuodattimissa tarkoittaa.
Katsotaan nyt miten näillä käy, tiedä vaikka tästä innostuu niin ettei haluakaan enää noita valmiita suodattimia! Tuo compact ei kuitenkaan ole mitenkään vaikea vaihtaa tuonne, eikä iso investointikaan, jos tämä toimii.
Katsotaan nyt miten näillä käy, tiedä vaikka tästä innostuu niin ettei haluakaan enää noita valmiita suodattimia! Tuo compact ei kuitenkaan ole mitenkään vaikea vaihtaa tuonne, eikä iso investointikaan, jos tämä toimii.
Hurahatanut akvaarionhoitoon...
Suodatinmatto toimii, vaikka aika rumannäköisen taisin siitä tehdä. Sairauksia ei kaloilla ole ollut enää, mutta leväbarbeilla on ollut huonoa onnea: kaksi kertaa kala on hypännyt lattialle, onneksi ruokinnan yhteydessä, olen nopeasti vain viskannut takaisin veteen, ja yksi jäi kukkaruukkuun kiinni ja kuoli. Kalastoa ei ole kovin paljon, kun ajattelee, että niitä on vain
6 levistä
2 paplaria
2 partamonnia
2 lehtikalaa
1 isopurjepleko
6 levistä
2 paplaria
2 partamonnia
2 lehtikalaa
1 isopurjepleko
Hurahatanut akvaarionhoitoon...