Paljon Malawialtaita myynnissä,kyllästyttääkö?
Valvoja: Moderaattorit
Paljon Malawialtaita myynnissä,kyllästyttääkö?
Onko porukka kyllästymässä Malawaarioihin vai oletteko hommaamaassa isompia altaita,kun tuntuu,että kovasti on myynnissä allaskokonaisuuksia?
Täällä myös uusia malawisteja. Vastaavasti itse kyllästyin kasvien kasvattamiseen. Hiilidioksidin, valon ja ravinteiden hyvien suhteiden löytäminen meinasi viedä välillä järjen päästä. Kasveja kun oli sitten paljon niin karsittavaa oli myös viikottain hurjasti.
Sitten tein radikaalin ratkaisun ja kasvit vaihtuivat kiviin. Tähän asti olen ollut ainakin tyytyväinen valintaani (kaloja ei vielä altaassa ).
Allaskokonaisuuksia tuntuu olevan myynnissä, mutta juuri haluamiani kaloja olen koittanut hakea joka nurkasta (mm. demason)..
Eli niin se varmaan menee, että toiset jättävät harrastuksen tai oikeastaan sen haaran ja toisen löytävät sen. Siitä en sitten tiedä lopettavatko ihmiset malawejaan tiheämpään kuin perustaa, mutta täällä sitä ainakin ollaan ylpeitä malawiharrastajia!
Sitten tein radikaalin ratkaisun ja kasvit vaihtuivat kiviin. Tähän asti olen ollut ainakin tyytyväinen valintaani (kaloja ei vielä altaassa ).
Allaskokonaisuuksia tuntuu olevan myynnissä, mutta juuri haluamiani kaloja olen koittanut hakea joka nurkasta (mm. demason)..
Eli niin se varmaan menee, että toiset jättävät harrastuksen tai oikeastaan sen haaran ja toisen löytävät sen. Siitä en sitten tiedä lopettavatko ihmiset malawejaan tiheämpään kuin perustaa, mutta täällä sitä ainakin ollaan ylpeitä malawiharrastajia!
Toisaalta en yhtään ihmettele miksi malawiin ja tanganjikaan kyllästytään. Kukaan ei vielä tunnu tietävän mistään mitään, kysymyksiin ei saa selkeitä vastauksia (kaikki heittelee mutujuttuja) ja olo on koko ajan kuin partamonnin kasvattajalla. Kalat lisääntyvät liikaa ja mihinkään ei kelpaa.
Itselläni on tanganjika, mutta olen välillä seurannut mielenkiinnolla malawikeskustelujakin. Raivostun jo vähintään siinä vaiheessa kun kaikista kaloista puhutaan joillakin aataminaikuisilla hepreankielisillä sanoilla, jotka ei yksinkertaisesti tartu minun kallooni. Suomalaiset nimet selkeyttäisivät paljon! Olenkohan ainut, jonka mielestä jo nämä ihmeelliset nimet tekevät harrastuksesta niin "hienon" ja spesiaalin ettei sitä itse uskalla aloittaa/syventää.
Itselläni on tanganjika, mutta olen välillä seurannut mielenkiinnolla malawikeskustelujakin. Raivostun jo vähintään siinä vaiheessa kun kaikista kaloista puhutaan joillakin aataminaikuisilla hepreankielisillä sanoilla, jotka ei yksinkertaisesti tartu minun kallooni. Suomalaiset nimet selkeyttäisivät paljon! Olenkohan ainut, jonka mielestä jo nämä ihmeelliset nimet tekevät harrastuksesta niin "hienon" ja spesiaalin ettei sitä itse uskalla aloittaa/syventää.
-
- Advanced Member
- Viestit: 1555
- Liittynyt: 18:30, 05.01.2006
- Akvaarioseurat: HAS
- Paikkakunta: Espoo
Minua ei ihmetytä yhtään, että malawiharrastus lopahtaa. Tiedon saanti on paljon vaikeampaa, kuin "tavisaltaiden" kohdalla. Sillä puolella jaksetaan osallistua päivästä toiseen keskusteluihin, joissa vatvotaan ottaako 8 vai 10 neontetraa. Malawipuolella kun jotain kysyy, niin käy kyllä hyvä tuuri, jos joku suostuu kommentoimaan. Makuasiahan se on, minkälaisista altaista tykkää, joten ei kai se sen kummemmin vaikuta lopettamiseen. Kiva vaan olisi, jos olisi ajatusten vaihtoa toisten harrastajien kanssa. Malawialtaan pito on yksinäistä puuhaa.
"Elä elämäsi hymyillen, hymyillen läpi kyynelten"
-
- Senior Member
- Viestit: 669
- Liittynyt: 15:35, 14.04.2006
- Sukupuoli: Nainen
- Paikkakunta: Jyväskylä
Juu, tiedonsaanti on todella hintsua ja löytäminen kans.
Täällä jos kysäsee jotain, niin saa linkin jollekin engelskan kielisille sivuille, joista pitäisi jotain ymmärtääkin.
Kalavalintaa nyt yritän kovasti tulevaan altaaseeni tehdä ja yhtä viidakkoahan tämä on. Omituisia nimiä hyppii esille sieltä täältä ja kun niitä sitten googlettelet hyppää jokaisesta linkistä esille erilaisen kalan kuva.
Yritäpäs siinä sitten oppiakin jotain.
No johanniin nyt olen oppinut, mutta se nyt taitaa olla Malawin helpoimmin muistettava tyyppi.
Minusta Malawialtaat ovat upeita, samaten Tanganjika-altaat.
Sen jälkeen kun näin Jyrkiboyn AGAn-kisan voittoaltaan ja sitä edellisenkin, niin jestas sentään, ei voi sanoa etteikö kivikasat olisi upeita.
Siinäpä sitä riittää haastetta itse kullekin.
Olisi kuitenkin kiva, jos "Malawigurut", tai vaikkei olisi sen kummemmin gurukaan, hieman ahkerammin avaisivat salaista arkkuaan ja neuvoisivat meitä aloittelijoita ihan kädestä pitäen muutenkin kuin hakua tyrkyttäen ja linkkejä viskoen.
Täällä jos kysäsee jotain, niin saa linkin jollekin engelskan kielisille sivuille, joista pitäisi jotain ymmärtääkin.
Kalavalintaa nyt yritän kovasti tulevaan altaaseeni tehdä ja yhtä viidakkoahan tämä on. Omituisia nimiä hyppii esille sieltä täältä ja kun niitä sitten googlettelet hyppää jokaisesta linkistä esille erilaisen kalan kuva.
Yritäpäs siinä sitten oppiakin jotain.
No johanniin nyt olen oppinut, mutta se nyt taitaa olla Malawin helpoimmin muistettava tyyppi.
Minusta Malawialtaat ovat upeita, samaten Tanganjika-altaat.
Sen jälkeen kun näin Jyrkiboyn AGAn-kisan voittoaltaan ja sitä edellisenkin, niin jestas sentään, ei voi sanoa etteikö kivikasat olisi upeita.
Siinäpä sitä riittää haastetta itse kullekin.
Olisi kuitenkin kiva, jos "Malawigurut", tai vaikkei olisi sen kummemmin gurukaan, hieman ahkerammin avaisivat salaista arkkuaan ja neuvoisivat meitä aloittelijoita ihan kädestä pitäen muutenkin kuin hakua tyrkyttäen ja linkkejä viskoen.
Menee vähän (okein paljon) OT:ksi...
Toki jos ei ymmärrä englantia hyvin, niin tuo tapa ei auta. Tällöin vain rohkeasti kertomaan asianlaita, niin eiköhän vastauksetkin lavene. Tuskin täällä kukaan tahallaan panttaa tietoa, vaan pyrkii auttamaan parhaiden tietolähteiden ääreen, ettei tarvitse arvailla harrastajien joskus ristiriitaisistakin vastauksista asian nykytiedon laitaa.
Itse olen kokenut, että täällä saa apuja jos vain pyytää, mutta jos kysyy "mitä malaweja kannattaisi ostaa", on valikoima niin laaja ja mielipiteet makuasioita, etä on lähes mahdoton antaa yksiselitteinen vastaus. Sitten on vielä harrastuksen suunnan aiheuttamat erot: Kivikkomalaweista saa paremmin tietoa, kuin suomessa harvinaisemmista hietikkoahvenista jne.
Suomalaisiin nimiin vastauksena voinee todeta, että niitä suomalaisia nimiä tunnetaan kovin vähän ja uskaltaisin heittää arvauksen, että edes puolilla lajeista ei edes ole suomenkielistä nimeä. Vielä kun siihen lisää sen, että ne nimet on joskus jopa harhaanjohtavia (esim. sinihuuli), niin en ihmettele, miksi niiden käyttö ei ole kauhean suosittua. Niitä ei yksinkertaisesti tunneta vielä kauhean hyvin suomalaisilla nimillä.
Mitä jos laittaisi stickyksi tuon "perustietoa malaweista"-artikkelin lisäksi artikkelin, missä listataan nykyisin tunnetut suomenkieliset nimet. Tuon listan keräääminen varmaan vaatisi useamman harrastajan panosta (vai onko ne jo jossain?), mutta se voisi helpottaa joidenkin harrastajien elämää.
T:Jarkko
Tuo englanninkielen taidottomuus ei kovin usein selviä ensimmäisestä kysymyksestä, mitä kyselijät usein kysyvät. Niillä muutamalla saitilla (esim. www.cichlid-forum.com) jotka tiedetään hyviksi on ihan tolkuttomasti tietoa malawi asiasta. Tästä syystä ainakin itse laitan usein pointtereita erinomaisiin englanninkielisiin saitteihin sen sijaan, että käyttäisin paljon aikaa murto-osan noiden saittien asiansisällöstä tänne kirjoittamiseksi.vuorimies kirjoitti:Juu, tiedonsaanti on todella hintsua ja löytäminen kans.
Täällä jos kysäsee jotain, niin saa linkin jollekin engelskan kielisille sivuille, joista pitäisi jotain ymmärtääkin.
Kalavalintaa nyt yritän kovasti tulevaan altaaseeni tehdä ja yhtä viidakkoahan tämä on. Omituisia nimiä hyppii esille sieltä täältä ja kun niitä sitten googlettelet hyppää jokaisesta linkistä esille erilaisen kalan kuva.
Toki jos ei ymmärrä englantia hyvin, niin tuo tapa ei auta. Tällöin vain rohkeasti kertomaan asianlaita, niin eiköhän vastauksetkin lavene. Tuskin täällä kukaan tahallaan panttaa tietoa, vaan pyrkii auttamaan parhaiden tietolähteiden ääreen, ettei tarvitse arvailla harrastajien joskus ristiriitaisistakin vastauksista asian nykytiedon laitaa.
Itse olen kokenut, että täällä saa apuja jos vain pyytää, mutta jos kysyy "mitä malaweja kannattaisi ostaa", on valikoima niin laaja ja mielipiteet makuasioita, etä on lähes mahdoton antaa yksiselitteinen vastaus. Sitten on vielä harrastuksen suunnan aiheuttamat erot: Kivikkomalaweista saa paremmin tietoa, kuin suomessa harvinaisemmista hietikkoahvenista jne.
Suomalaisiin nimiin vastauksena voinee todeta, että niitä suomalaisia nimiä tunnetaan kovin vähän ja uskaltaisin heittää arvauksen, että edes puolilla lajeista ei edes ole suomenkielistä nimeä. Vielä kun siihen lisää sen, että ne nimet on joskus jopa harhaanjohtavia (esim. sinihuuli), niin en ihmettele, miksi niiden käyttö ei ole kauhean suosittua. Niitä ei yksinkertaisesti tunneta vielä kauhean hyvin suomalaisilla nimillä.
Mitä jos laittaisi stickyksi tuon "perustietoa malaweista"-artikkelin lisäksi artikkelin, missä listataan nykyisin tunnetut suomenkieliset nimet. Tuon listan keräääminen varmaan vaatisi useamman harrastajan panosta (vai onko ne jo jossain?), mutta se voisi helpottaa joidenkin harrastajien elämää.
T:Jarkko
Vaikka vasta hetken olen tätä malawia harrastanut, niin tuo nimiasia on jo pistänyt silmään. Itse olen edellisessä ammatissani tottunut tieteellisiin nimiin, kukkia Hollannista tilatessa olis voinut käydä hassusti jos tukkurille olis sanonut että tuo prskele kehäkukkia Nyt kun olen malawikalojen tieteellisiä nimiä opetellut, niin sinihuuli ei sano mulle yhtään mitään, eikä sano myöskään kalakauppiaalle, tieteellisin nimin hänkin niitä kaloja tilaa.
-
- Senior Member
- Viestit: 669
- Liittynyt: 15:35, 14.04.2006
- Sukupuoli: Nainen
- Paikkakunta: Jyväskylä
Mites oliskohan tänne mahdollista saada sellaista osiota, missä olis kalan kuva sekä tieteellinen nimi.
Kyllähän ne nimet päähän sitten tarttuu kun ne vain osaisi johonkin yhdistää.
Mutta jos vain näkee edessään pelkkää tekstiä löytämättä koskaan sille edes kuvaa, niin kovin on vaikeaa suunnitella kalastoa.
Ihan ajattelin niin, että harrastajat omien kalojensa kuvia laittavat ja siihen sitten liittävät nimen.
Ummikon on aika vaikea nyhjätä tyhjästä.
Vai onko nämä ihan tollon ajatuksia?
Tottahan ne englannin kieliset sivut ovat hyviä eikä kielikään nyt sinällään mitään hepreaa ole, heh, mutta kun on Malawin suhteen täysin ummikko, niin sellaisesta on kovin vaikea aloittaa.
Täytyy nyt ilmeisesti muuttaa asennetta ja todellakin kysyä täällä "tyhmiä". Se on näköjään täällä Malawipuolella sallittua. Minä kun olen täällä aqua-webissä tottunut tähän mentaliteettiin, että jos osut kysäsemään hiukka tollomman kysymyksen, niin takaisin tulee ja täydeltä laidalta .
Kyllähän ne nimet päähän sitten tarttuu kun ne vain osaisi johonkin yhdistää.
Mutta jos vain näkee edessään pelkkää tekstiä löytämättä koskaan sille edes kuvaa, niin kovin on vaikeaa suunnitella kalastoa.
Ihan ajattelin niin, että harrastajat omien kalojensa kuvia laittavat ja siihen sitten liittävät nimen.
Ummikon on aika vaikea nyhjätä tyhjästä.
Vai onko nämä ihan tollon ajatuksia?
Tottahan ne englannin kieliset sivut ovat hyviä eikä kielikään nyt sinällään mitään hepreaa ole, heh, mutta kun on Malawin suhteen täysin ummikko, niin sellaisesta on kovin vaikea aloittaa.
Täytyy nyt ilmeisesti muuttaa asennetta ja todellakin kysyä täällä "tyhmiä". Se on näköjään täällä Malawipuolella sallittua. Minä kun olen täällä aqua-webissä tottunut tähän mentaliteettiin, että jos osut kysäsemään hiukka tollomman kysymyksen, niin takaisin tulee ja täydeltä laidalta .
-
- Advanced Member
- Viestit: 1081
- Liittynyt: 07:19, 09.06.2004
- Akvaarioseurat: TAS, Ciklidistit
- Paikkakunta: Lempäälä
En harrasta malaweja ja mua on alkanut riipimään kun kaikilla kirjoahvensivustoilla löytyy kyllä kuvia ja tekstiä näistä afrikkalaisista, mutta ei juuri uuden mantereen kaloista, joita itse harrastan. Tuolla aiemmin mainitulla cichlid-forumilla suurin osa keskustelusta koskee juuri afrikkalaisia lajeja, etelä-amerikkalaisista joutuu tietoa lypsämään ja sekin tuntuu paria poikkeusta lukuunottamatta olemaan mutua.
Toki hyviä kirjoja löytyy molemmista maanosista. Tieteelliset nimet vaihtuvat tiheään ja vanhemmista kirjoista löytää tiedon ihan eri paikasta kuin sen olettaisi löytyvän. Tulevat FISU-päivät taitavat olla herkkua malawisteille kun esiintyjät ovat varmistuneet. Toki esitelmät pidetään englanniksi, nauhurit mukaan.
Toki hyviä kirjoja löytyy molemmista maanosista. Tieteelliset nimet vaihtuvat tiheään ja vanhemmista kirjoista löytää tiedon ihan eri paikasta kuin sen olettaisi löytyvän. Tulevat FISU-päivät taitavat olla herkkua malawisteille kun esiintyjät ovat varmistuneet. Toki esitelmät pidetään englanniksi, nauhurit mukaan.
Täällä myös uusi harrastaja. Minulla myös ongelmana tuo kalojen tunnistus ja sitä kautta ruokkiminen.
Ostin altaani kaloineen kaikkineen ja edellinen omistaja oli ruokkinut pelkällä kasvisruoalla. Sen verran olen onnistunut onkimaan selville että kaksi kalalajeistani on luultavasti kaikkiruokaisia ja yksi viherruokainen, yhdestä ei käsitystä. Ilmeisesti en voi ruokkia kuin kasvisravinnolla??
Englannin taipuminen on täälläkin niin ja näin, ikävä kyllä.
Onko asia siis oikeasti näin, että jos ja kun kalasto on sekoitettu näin kun minulla, vaihtoehto on koittaa antaa joko kasvissyöjiä eteenpäin muille harrastajille ja pysytellä vain kaikkiruokaisissa tai toisinpäin? Kaikkiruokaiset eivät kai pärjää pelkällä kasviksella tai eivät ainakaan hyvin voi?
Tämäkin tieto mulle riittäisi, tässä linkki alkuperäiseen kysymykseen
http://www.aqua-web.org/forum/viewtopic.php?t=121227
Ostin altaani kaloineen kaikkineen ja edellinen omistaja oli ruokkinut pelkällä kasvisruoalla. Sen verran olen onnistunut onkimaan selville että kaksi kalalajeistani on luultavasti kaikkiruokaisia ja yksi viherruokainen, yhdestä ei käsitystä. Ilmeisesti en voi ruokkia kuin kasvisravinnolla??
Englannin taipuminen on täälläkin niin ja näin, ikävä kyllä.
Onko asia siis oikeasti näin, että jos ja kun kalasto on sekoitettu näin kun minulla, vaihtoehto on koittaa antaa joko kasvissyöjiä eteenpäin muille harrastajille ja pysytellä vain kaikkiruokaisissa tai toisinpäin? Kaikkiruokaiset eivät kai pärjää pelkällä kasviksella tai eivät ainakaan hyvin voi?
Tämäkin tieto mulle riittäisi, tässä linkki alkuperäiseen kysymykseen
http://www.aqua-web.org/forum/viewtopic.php?t=121227
900l+720l+160l
Jos palataan alkuperäiseen ihmettelyyn malawialtaiden laittamisesta kiertoon. Itse näkisin seuraavia syitä:
- Malawiallas laitetaan usein pystyy silloin, kun "tavalliset" seura-akvaariot on jo nähty ja alkaneet kyllästyttää...tästä ei ole pitkä matka siihen että malawikin alkaa kyllästyttää.
- Malawialtaan kanssa on vaikea "edetä". Erikoisia kaloja on harvakseltaan saatavilla, varsinkin jos Ruotsin matkailu tai NL-aquassa käyminen ei onnistu. Tavallisten kalakauppojen sinihuulet ja muut peruslajit on äkkiä koetettu...eikä kasveillakaan voi allasta piristää.
- Eli malawialtan kanssa ainut harrastuksen muoto on vaihtaa vettä kerran kahdessa viikossa. Ei löytöjä kalakaupasta, ei kasvien kanssa pelaamista.Kalanpoikasia voisi toki myydä jos joku taikakäsi saisi ne kohtuullisella vaivalla kiinni. Toki kiviä voisi tehdä itse...jos viitsisi.
- Mbunat ovat loppujen lopuksi aika persoonattomia kaloja. Ite olen huomannut, että persoonille tulee annettua nimet. Malawialtaan ainut nimetty kala on käkimonni. Näin ollen niistä luopuminenkin on helpompaa.
Mulla on malawiallas ollut neljä vuotta, koko tuon ajan altaan kalasto on ollut sama (mitä nyt itsestään lisääntynyt), kivet samat ja ainoa mikä on muuttunut on itse allas kolmesti...ja altaan ainut todellinen persoona on mielestäni käkimonni.
Niin ja edellisistä ei kannata ottaa nokkiinsa, tiedän että moni näkee asian toisin. Ja en itsekään ole malawia pois laittamassa, pikemminkin päinvastoin.
- Malawiallas laitetaan usein pystyy silloin, kun "tavalliset" seura-akvaariot on jo nähty ja alkaneet kyllästyttää...tästä ei ole pitkä matka siihen että malawikin alkaa kyllästyttää.
- Malawialtaan kanssa on vaikea "edetä". Erikoisia kaloja on harvakseltaan saatavilla, varsinkin jos Ruotsin matkailu tai NL-aquassa käyminen ei onnistu. Tavallisten kalakauppojen sinihuulet ja muut peruslajit on äkkiä koetettu...eikä kasveillakaan voi allasta piristää.
- Eli malawialtan kanssa ainut harrastuksen muoto on vaihtaa vettä kerran kahdessa viikossa. Ei löytöjä kalakaupasta, ei kasvien kanssa pelaamista.Kalanpoikasia voisi toki myydä jos joku taikakäsi saisi ne kohtuullisella vaivalla kiinni. Toki kiviä voisi tehdä itse...jos viitsisi.
- Mbunat ovat loppujen lopuksi aika persoonattomia kaloja. Ite olen huomannut, että persoonille tulee annettua nimet. Malawialtaan ainut nimetty kala on käkimonni. Näin ollen niistä luopuminenkin on helpompaa.
Mulla on malawiallas ollut neljä vuotta, koko tuon ajan altaan kalasto on ollut sama (mitä nyt itsestään lisääntynyt), kivet samat ja ainoa mikä on muuttunut on itse allas kolmesti...ja altaan ainut todellinen persoona on mielestäni käkimonni.
Niin ja edellisistä ei kannata ottaa nokkiinsa, tiedän että moni näkee asian toisin. Ja en itsekään ole malawia pois laittamassa, pikemminkin päinvastoin.
/jari
-
- Senior Member
- Viestit: 669
- Liittynyt: 15:35, 14.04.2006
- Sukupuoli: Nainen
- Paikkakunta: Jyväskylä
Totta sinä varmaan turiset ja ei kait nuista kukaan voi nokkiinsa ottaa.
Eteneminen on varmaankin Malawin kanssa vaikeaa.
Malawin voisi kuvitella olevan elävä taulu, ei niinkään projekti, minkä kanssa pitäisi jonnekin kehittyä ja edetä. Näin minä asian näkisin ja siihen olis tällä hetkellä pyrkimys.
Saapas nähdä mikä on sitten mieli kun allas on valmis, uuden isomman altaan haaveilu ja suunnittelu? Kuka tietää...
Minusta Malawit ovat aina olleet uskomattoman upeita. Jotenkin tuntuu hassulta että sellaisia on edes olemassa kun on tottunut tällaiseen tylsään värimaailmaan, avainkirjoahvenet sun muut.
Mutta laittakaas nyt ihmeessä niitä kalojenne kuvia meidän muiden ihmeteltäväksi, hopi hopi
Eteneminen on varmaankin Malawin kanssa vaikeaa.
Malawin voisi kuvitella olevan elävä taulu, ei niinkään projekti, minkä kanssa pitäisi jonnekin kehittyä ja edetä. Näin minä asian näkisin ja siihen olis tällä hetkellä pyrkimys.
Saapas nähdä mikä on sitten mieli kun allas on valmis, uuden isomman altaan haaveilu ja suunnittelu? Kuka tietää...
Minusta Malawit ovat aina olleet uskomattoman upeita. Jotenkin tuntuu hassulta että sellaisia on edes olemassa kun on tottunut tällaiseen tylsään värimaailmaan, avainkirjoahvenet sun muut.
Mutta laittakaas nyt ihmeessä niitä kalojenne kuvia meidän muiden ihmeteltäväksi, hopi hopi
Tässä jutellaan meikäläisen suulla. Minä pitkästä aikaa putkahdin aqua-webbiin kun on jo jonkin aikaa ollut motivaatio kateissa malawien kanssa. Olen vakavasti minäkin suunnitellut muuttavani tuon affenpurkin seuraarioksi ja juuri edellämainituista syistä. Harmoninen malawiyhdyskunta on mennyttä kun toiset lajit lisääntyvät kaniinien lailla ja poikasten myyminen/lahjoittaminen on aika tuskaisaa kun koko amme pitää lähes tyhjentää jotta on edes jonkinlainen mahdollisuus saada niitä kiinni. Lisäksi affenet ovat melko sottaista porukkaa ja altaan levääntyminen on mahdotonta pitää kurissa.JJVi kirjoitti:Jos palataan alkuperäiseen ihmettelyyn malawialtaiden laittamisesta kiertoon. Itse näkisin seuraavia syitä:
- Malawiallas laitetaan usein pystyy silloin, kun "tavalliset" seura-akvaariot on jo nähty ja alkaneet kyllästyttää...tästä ei ole pitkä matka siihen että malawikin alkaa kyllästyttää.
- Malawialtaan kanssa on vaikea "edetä". Erikoisia kaloja on harvakseltaan saatavilla, varsinkin jos Ruotsin matkailu tai NL-aquassa käyminen ei onnistu. Tavallisten kalakauppojen sinihuulet ja muut peruslajit on äkkiä koetettu...eikä kasveillakaan voi allasta piristää.
- Eli malawialtan kanssa ainut harrastuksen muoto on vaihtaa vettä kerran kahdessa viikossa. Ei löytöjä kalakaupasta, ei kasvien kanssa pelaamista.Kalanpoikasia voisi toki myydä jos joku taikakäsi saisi ne kohtuullisella vaivalla kiinni. Toki kiviä voisi tehdä itse...jos viitsisi.
- Mbunat ovat loppujen lopuksi aika persoonattomia kaloja. Ite olen huomannut, että persoonille tulee annettua nimet. Malawialtaan ainut nimetty kala on käkimonni. Näin ollen niistä luopuminenkin on helpompaa.
Mulla on malawiallas ollut neljä vuotta, koko tuon ajan altaan kalasto on ollut sama (mitä nyt itsestään lisääntynyt), kivet samat ja ainoa mikä on muuttunut on itse allas kolmesti...ja altaan ainut todellinen persoona on mielestäni käkimonni.
Niin ja edellisistä ei kannata ottaa nokkiinsa, tiedän että moni näkee asian toisin. Ja en itsekään ole malawia pois laittamassa, pikemminkin päinvastoin.
On siis ihan ajan kysymys koska meidänkin amme muuttuu perus-seuraarioksi...
Miten monni on tullut toimeen malawialtaasa? Onko niitä yksi vai useampi ja liikkuuko ne myös valoisaan aikaan altaassa? Ostin juuri semmoisen ja mietin että onko kyseessä kokonaan yökala vai onko vielä arkuutta että pysyy päivät piilossa ja vain yöllä liikkuu.JJVi kirjoitti:
ja altaan ainut todellinen persoona on mielestäni käkimonni.
Aika harvakseltaan sitä näkee. Ripsarit ovat monesti enemmän näkösellä kun niitä on useampi, mutta ainakin tuo mun käkimonni (tai mahdollinen hybridi) on niin kiivas tapaus että kahden pito ei onnistunut mitenkään. Ostin niitä nimittäin alunpitäen kaksi, mutta toiselta lähti henki yöllisen tappelun johdosta...mikä on harvinaista sillä yleensä ripsarit eivät toisiaan tapa.rambi kirjoitti:Miten monni on tullut toimeen malawialtaasa? Onko niitä yksi vai useampi ja liikkuuko ne myös valoisaan aikaan altaassa? Ostin juuri semmoisen ja mietin että onko kyseessä kokonaan yökala vai onko vielä arkuutta että pysyy päivät piilossa ja vain yöllä liikkuu.JJVi kirjoitti:
ja altaan ainut todellinen persoona on mielestäni käkimonni.
/jari
Ehkä kyse onkin näkökannassa. JJVi kirjoitti ihan asiaa listatessaan syitä.
Minä taas näen asian niin, että malawaarioni on kaunis koriste, jota on kiva seurata. Mielestäni se ei vaadi edes suuremmin hoitoa ja juuri kasvittomuutensa takia se sopii minulle. Minä kun onnistun tappamaan järjestäen kaikki kasvit ympäriltäni.
Joskus nuorempana minulla oli seura-akvaarioita ja niihin kyllästyin nopeasti kalojen tylsyyden takia. Tuntui välillä, etteivät ne kalat edes liikkuneet mihinkään. En nähnyt niissä mitään katselemisen arvoista ja ne kasvit... Ehkä sitten tietämättömyyttäni sijoitin vääriä kasveja väärien kalojen kanssa tms.
Malawini vipeltävät altaassa ja käyvät jatkuvaa taistelua reviireistään. Nyt uutena seuraamisen kohteena ovat poikaset. Totta, niitä ei kyllä millään ilveellä kiinni saa. Viikonloppu meni yrittäessä.
Lopulta pyydystinkin hautovan naaraan pieneen altaaseen ja eilen illalla huomattiin tyttären kanssa, että siellä on toistakymmentä pikku-saulosia kirmaamassa. Tytär kasvattaa nyt poikasia ja minä hoidan suuremmat.
Minä en näe syytä yrittää jotenkin edetä tässä harrastuksessa. Ehkäpä se pointti onkin juuri siinä. Minulle malawaario on koriste, kiva puuhailun kohde, joka pärjää omillaankin ihan hyvin. Toisinaan pelastan turvaan taistelussa turpiinsa saaneita, hoivaan kuntoon ja palautan altaaseen. Siinä on jännitystä kerrakseen minulle.
Jos joskus saan rahaa kasaan suurempaa allasta varten, olisi tietenkin kiva yrittää laajentaa lajistoa. Nyt on vain Saulosit ja Hongit. Mutta nämä riittävät tällä hetkellä.
Sottaisia? Enpä tiedä. Kierteiset möyhivät hiekkaa ihan kiitettävästi. Levää on jonkin verran, mutta partis yrittää sitäkin karsia. Ja muistaakseni näitä samoja ongelmia oli kyllä seura-akvaarioissakin.
Minä taas näen asian niin, että malawaarioni on kaunis koriste, jota on kiva seurata. Mielestäni se ei vaadi edes suuremmin hoitoa ja juuri kasvittomuutensa takia se sopii minulle. Minä kun onnistun tappamaan järjestäen kaikki kasvit ympäriltäni.
Joskus nuorempana minulla oli seura-akvaarioita ja niihin kyllästyin nopeasti kalojen tylsyyden takia. Tuntui välillä, etteivät ne kalat edes liikkuneet mihinkään. En nähnyt niissä mitään katselemisen arvoista ja ne kasvit... Ehkä sitten tietämättömyyttäni sijoitin vääriä kasveja väärien kalojen kanssa tms.
Malawini vipeltävät altaassa ja käyvät jatkuvaa taistelua reviireistään. Nyt uutena seuraamisen kohteena ovat poikaset. Totta, niitä ei kyllä millään ilveellä kiinni saa. Viikonloppu meni yrittäessä.
Lopulta pyydystinkin hautovan naaraan pieneen altaaseen ja eilen illalla huomattiin tyttären kanssa, että siellä on toistakymmentä pikku-saulosia kirmaamassa. Tytär kasvattaa nyt poikasia ja minä hoidan suuremmat.
Minä en näe syytä yrittää jotenkin edetä tässä harrastuksessa. Ehkäpä se pointti onkin juuri siinä. Minulle malawaario on koriste, kiva puuhailun kohde, joka pärjää omillaankin ihan hyvin. Toisinaan pelastan turvaan taistelussa turpiinsa saaneita, hoivaan kuntoon ja palautan altaaseen. Siinä on jännitystä kerrakseen minulle.
Jos joskus saan rahaa kasaan suurempaa allasta varten, olisi tietenkin kiva yrittää laajentaa lajistoa. Nyt on vain Saulosit ja Hongit. Mutta nämä riittävät tällä hetkellä.
Sottaisia? Enpä tiedä. Kierteiset möyhivät hiekkaa ihan kiitettävästi. Levää on jonkin verran, mutta partis yrittää sitäkin karsia. Ja muistaakseni näitä samoja ongelmia oli kyllä seura-akvaarioissakin.
Altaat: 400L malawaario
-
- Member
- Viestit: 466
- Liittynyt: 19:50, 10.08.2004
- Akvaarioseurat: Ciklidistit
- Sukupuoli: Nainen
- Paikkakunta: Hausjärvi
Tungenpa minäkin nokkani tähän keskusteluun. Harrastettuani 25v seura-akvaariota mielenkiinto alkoi olla aika vähissä ja lopettaminen oli lähellä. Tapan kaikki kasvit, tein mitä tahansa ja kasviton seura-akvaario on kauhistus. Tämän malawi-puoli oli löydyttyään vastaus kaikkiin haaveisiini. Olen aina pitänyt ahvenista, mutta pienehköön (160 l) seura-akvaarioon niitä mahdottomia sopinut ja tavallisimmat lajit tuli kokeiltua. Nyt malawialtaani 350 l on ollut 3v olohuoneen komistus ja vieraiden ihastelun aihe. Ei enää kasvien kanssa puljaamista ja olen vaihtanut kalastonkin alun kivikkovegeistä hietikon lihansyöjiin. Vaatii hiukan enemmän noiden hietikkolajien hankkiminen, mutta minusta on kannattanut. Nykyään minulla on myös 250 l tanganjika-allas ja kun olen pähkäillyt kummasta luopuisin, jos olisi pakko, niin en ole vielä osannut päättää. Kummassakin on puolensa, ovat niin erilaisia. Tanganjikassa on sitten vähän vihreääkin, pari anubiasta. Niistä ei juuri vaivaa ole, kasvavat hitaasti ja voivat hyvin ilman sen kummenpaa hoitoa.
Joskus kun näkee uusia seura-akvaariokalalajeja kapassa, niin tulee mieleen josko hommaisi niille oman pytyn, ei siis missään nimessä malawin ja tanganjikan tilalle. Tuohon kasvihommaan on tyssännyt sekin ajatus. Ne ei minulla kasva, joten se siitä. Ehkä joskus lapselle kunhan vähän kasvaa ja hoitaa oman pyttynsä....
Ja vielä tuohon nimipolitiikkaan. Kun noilla kaloilla ei suomenkielisiä nimiä ole, niin milläs käytät. Tieteellisten nimien kanssa on eksaktimpaa. Tuosta kuvien ja kalojen nimien esittelystä sen verran eriävä mielipide, että kun samallakin lajilla voi olla kymmeniä värimuotoja, niin yhden kuvan perusteella on paha tunnistuksia tehdä. Siksi niistä kuukkelin löydöistä voi löytyä vaikka minkä näköisiä fisuja. Ostin Saksasta itselleni yhden kivikkomalawikirjan ja siinä on jostain lajista monta aukeamaa kuvia samasta kalasta ja kaikki ihan eri värisiä. Vaatii hiukan syvempää harrastuneisuutta erottaa ruumiinmuodosta ja muista vastaavista lajeja, minä en ainakaan siihen vielä pysty. Mutta ehkä vielä joskus taitoni karttuvat.
T. Ninuska, malawi- ja tanganjikaharrastaja henkeen ja vereen
Joskus kun näkee uusia seura-akvaariokalalajeja kapassa, niin tulee mieleen josko hommaisi niille oman pytyn, ei siis missään nimessä malawin ja tanganjikan tilalle. Tuohon kasvihommaan on tyssännyt sekin ajatus. Ne ei minulla kasva, joten se siitä. Ehkä joskus lapselle kunhan vähän kasvaa ja hoitaa oman pyttynsä....
Ja vielä tuohon nimipolitiikkaan. Kun noilla kaloilla ei suomenkielisiä nimiä ole, niin milläs käytät. Tieteellisten nimien kanssa on eksaktimpaa. Tuosta kuvien ja kalojen nimien esittelystä sen verran eriävä mielipide, että kun samallakin lajilla voi olla kymmeniä värimuotoja, niin yhden kuvan perusteella on paha tunnistuksia tehdä. Siksi niistä kuukkelin löydöistä voi löytyä vaikka minkä näköisiä fisuja. Ostin Saksasta itselleni yhden kivikkomalawikirjan ja siinä on jostain lajista monta aukeamaa kuvia samasta kalasta ja kaikki ihan eri värisiä. Vaatii hiukan syvempää harrastuneisuutta erottaa ruumiinmuodosta ja muista vastaavista lajeja, minä en ainakaan siihen vielä pysty. Mutta ehkä vielä joskus taitoni karttuvat.
T. Ninuska, malawi- ja tanganjikaharrastaja henkeen ja vereen