Mitä kaloja 120 litraiseen seura-akvaarioon?

[Jr. Jones]

Olen aloittamassa akvaarioharrastusta, ja siis myöskin uusi foorumilla. Sain kaverilta vanhan 120 litraisen (80x40x40) akvaarion, joka toistaiseksi on tyhjä. Valaisimena on yksi loisteputki. Riittääköhän se, kun kasvejakin olisi tarkoitus hankkia. Suodatin on vielä ostamatta, joten sen voi sitten hankkia kalojen mukaan. Koska ei ole kaappia, niin sisäsuodattimeen on tyytyminen.

Näitä ketjuja 120 litraisen akvaarion kalastosta tuntuu olevan täällä aika monta, ilmeisesti on suosittu aloituskoko? Olisiko hyvä tehdä yksi ketju, jossa olisi useita erilaisia valmiita kalastovaihtoehtoja tuohon kokoluokkaan? Oma lehmä on tietysti myös ojassa siinä mielessä, että tarvitsen vinkkejä.

No, joka tapauksessa seura-akvaario olisi tulossa. Tuolla jossakin törmäsin perhosimunuoliaisiin pohjakaloina, ja ihastuin niihin. Kyseisistä otuksista olen löytänyt heikosti tietoa, mutta mikäli se on hyvin toimiva pohjakala, niin haluaisin siitä lähteä kalastoa rakentamaan. Rusokiilakylkiä katselin myös, vaikka on ilmeisesti vähän siinä ja siinä vesiarvoiltaan noiden perhosimunuoliaisten kanssa?

Suunnitellut kalat:
(? kpl) Perhosimunuoliaisia
(? kpl) Rusokiilakylkiä?
Joku pääkala?
Tai toinen parvi?
Kannattaisiko pohjalle ottaa jotain lisää?

Ihan kokonaan uusia ehdotuksiakin otetaan vastaan. Olen kyllä lukenut pari akvaariokirjaa ja netistä aihetta haravoinut jonkun verran, mutta tuntuu polla menevän niin sekaisin kaikesta tiedosta, että päätin nyt kysäistä suoraan. Kiitokset jo valmiiksi kaikille, jotka jaksavat antaa vinkkejä.

[marinum]

Perhosimu- eli nykyisin käytetään nimeä juovaperhosnuoliainen sopisi muutaman yksilön parvessa tuon kokoiseen altaaseen mukavasti. Arvostaa pitkänomaista ja matalaa allasta, jossa kivikkopohjaa ja voimakas virtaus. Lämpötila alle 26 astetta.
Seuraksi sopisi vaikka smaragdirasborat, helmirasborat, tulipyrstötetrat, valkopilkkatetrat, puna-aavetetrat, keisaritetrat, neontetrat, lasitetrat, kulmatetrat, rubiiniseeprakalat, täpläseeprakalat tai jms.
Rusokiilakyljille lämpösuositus on 23-28 astetta, joten vähän rajoilla tosiaan mennään, itsellä on tosin kyllä noita pilkku-ja tähti-imujen kanssa 25 asteessa, joille suosituslämmöt ovat 23-26 astetta ja ne eivät kaipaa ihan niin paljon virtausta kuin juovaperhosnuoliaiset. . Hyvin ovat ainakin menneet samassa.

Vielä tuosta valaistuksesta, että jos imunuoliaisten mukaan allasta haluat sisustella, niin silloinhan kasveja ei paljoa tarvitse olla, vaan sitä kivikkoa, joilloit pärjäät varmaan hyvin yhdelläkin putkella, siihen kun hommaa vaikka vielä heijastimen, joka lisää valotehoa rutkasti, suuntaamalla sen oikein alaspäin.

[Jr. Jones]

Kiitoksia marinum!

Rusojen ph näytti olevan 6,0-6,5 kun taas juovaperhosnuoliaisella 6,5-7,5. Tuo oli se, minkä ajattelin olevan täpärällä. Ja sitten tuo virtaus näköjään vähän mättää tuossa yhdistelmässä. Eli ilmeisesti siis joudun vaihtamaan tuon rusokiilakyljen johonkin toiseen. Täyttävätkö siis nuo juovaperhosnuoliaiset koko pohjan, vai mahtuuko ja tarvitaanko siellä vielä muita siivoojia tai möyhijöitä? Saako tuohon akvaarioon nyt kuitenkin jotain kasveja laittaa? Voisiko esimerkiksi toisen päädyn jättää vähän väljemmäksi / kivikkoiseksi, ja toiseen laittaa sitten enempi kasveja?

Kalastosuunnitelma toistaiseksi:
4 kpl juovaimunuoliaisia

EDIT 12:40:
Noista marinumin ehdotuksista rubiiniseeprakala vaikuttaa aika pirtsakalta, mutta jääkö niiltä ruokaa muille kaloille? Kulmatetrakin voisi olla ihan ok. Lisää ehdotuksia otetaan edelleen kiitollisena vastaan.

[lasagne]

Heiii! Teeppä akvaariosta saman tien puroallas, kun mietit jo imunuloiaisia ja rubiiniseeprakaloja. Kumpikin arvostaa samnkaltaista virtaavaa vettä. Imunuoliaisia voisi olla 5-6 ja rubiineja joku 15 kpl, muita lajeja voisivat olla jotkin sukaravut. Kasveja ei tarvitsisi olla paljoa, mutta pohjalle paljon sileää kivikkoa ja erittäin paljon virtausta pönttöön. Pohjalle voisi imujen seuraksi laittaa vielä jotakin toista imunuoliaislajia muutama kpl, tai pieni parvi monnisia, vaikkapa aloittelijalle soveltuvia kuparimonnisia. Eihän tuonne muuta tarvitakkaan enää.

[Jr. Jones]

Teeppä akvaariosta saman tien puroallas, kun mietit jo imunuloiaisia ja rubiiniseeprakaloja. Kumpikin arvostaa samankaltaista virtaavaa vettä. Imunuoliaisia voisi olla 5-6 ja rubiineja joku 15 kpl, muita lajeja voisivat olla jotkin sukaravut. Kasveja ei tarvitsisi olla paljoa, mutta pohjalle paljon sileää kivikkoa ja erittäin paljon virtausta pönttöön. Pohjalle voisi imujen seuraksi laittaa vielä jotakin toista imunuoliaislajia muutama kpl, tai pieni parvi monnisia, vaikkapa aloittelijalle soveltuvia kuparimonnisia.

Tuohan kuulosta varsin mukavalta idealta.

KALASTO: vielä joku pintakala?
Juovaperhosnuoliaiset liikkunevat akvaarion pohjalla, ja rubiiniseeprakalat ilmeisesti keskiosissa? Mahtuuko mukaan vielä jokin pintakala? Marmoritapparakala sykähdytti, mutta sen lämpötilavaatimukset eivät ihan parhaiten sovi, ja taitavat myös säikkyä noita rubineeja? Tuleekos pohjalle ruuhka, jos siellä on vielä ravutkin?

5 kpl juovaperhosnuoliaisia
15 kpl rubiiniseeprakaloja
x kpl kuparimonnisia
Mikä noissa pitäisi olla koiraiden ja naaraiden suhde?
Pysyykö näillä levät kurissa ja pohja siivottua?

POHJA: perusaines?
Siis kiviä pitäisi olla pohjalla, ja yksi juurakko minulla on valmiina. Pitäisikö sen kivien lisäksi laittaa karkeampaa soraa, vai ennemin ihan hienoa hiekkaa? Tumma vai vaalea?

KASVISTO:
Jotain kasveja haluaisin kyllä akvaarioon. Täytyypä sitten alkaa perehtyä niihinkin. Voisiko tuon järjestää niin, että suodattimen päässä olisi avoimempaa, ja toisessa päädyssä enemmän kasveja? Nuo rubiinit ilmeisesti ainakin kaipaisivat myös kasvustoa?

VESI:
Miten kova tuon virtauksen pitäisi olla? litraa tunnissa?

[marinum]

Monniset elelevät luonnossa ainakin melko hitaasti virtaavissa vesistöissä, joten en ehkä laittaisi niitä imujen kanssa ainakaan noin pieneen, koska tyyntä aluetta voi olla vaikeaa niille järjestää.
Vähämehiläismonni menisi virtaavassa vedessä, tosin piilottelee päivisin tai mustajuovanuoliainen, taitaa tosin olla harvinainen .
Rubiiniseeprat uivat yleensä aika alhaalla, pintaveteen menisi jo nuo aiemmin mainitsemani lajit, kuten esim. smaragdirasbora, tulipyrstötetra, kulmatetra ...
Varjon kirjassa on rusokiilakyljille pH 6-7 ja juovaperhosille 6-7,5, rubiiniseeprakalalle 6-7,5.
Täältä keskustelusta löytyy kuva eräästä imunuoliaisten lajialtaasta:
http://www.aqua-web.org/forum/viewtopic ... highlight=
Tässä muuta kuvaa:
http://www.youtube.com/watch?v=aKt4Hb03tj8
http://www.youtube.com/watch?v=VhnhfAKwODU

[Jr. Jones]

Monniset elelevät luonnossa ainakin melko hitaasti virtaavissa vesistöissä, joten en ehkä laittaisi niitä imujen kanssa ainakaan noin pieneen, koska tyyntä aluetta voi olla vaikeaa niille järjestää.
Vähämehiläismonni menisi virtaavassa vedessä, tosin piilottelee päivisin tai mustajuovanuoliainen, taitaa tosin olla harvinainen .
Rubiiniseeprat uivat yleensä aika alhaalla, pintaveteen menisi jo nuo aiemmin mainitsemani lajit, kuten esim. smaragdirasbora, tulipyrstötetra, kulmatetra ...
Varjon kirjassa on rusokiilakyljille pH 6-7 ja juovaperhosille 6-7,5, rubiiniseeprakalalle 6-7,5.
Täältä keskustelusta löytyy kuva eräästä imunuoliaisten lajialtaasta:
http://www.aqua-web.org/forum/viewtopic ... highlight=
Tässä muuta kuvaa:
http://www.youtube.com/watch?v=aKt4Hb03tj8
http://www.youtube.com/watch?v=VhnhfAKwODU

Jostain syystä nuo alemmat linkit eivät näkyneet tuossa viestissäsi.
Eli monnisten tilalle pitäisi ottaa jotain muita nuoliaisia? Tai sitten tuo vähämehiläismonni. Lajiallas näyttää vähän turhan karulta, pärjäisivätkö nuoliaiset vähän rehevämmässäkin? Ja tulkitsenko siis, että ne tapparat eivät soveltuisi tuohon altaaseen, kuten ounastelin?

[marinum]

Jos eivät linkit toimineet, niin ne löytyvät Youtubesta hakusanalla sewellia .
Pärjäävät nuoliaiset rehevämmässäkin ihan hyvin, aika paljon ne imuttelevat laseissakin ja tykkäävät suurilehtisistä kasveista kuten miekkakasvit, jättivesitähdikit yms. Kunhan johonkin kiviä laittaa ja vähän sitä virtausta .
Itse laittaisin tuon kokoiseen vain noita imunuoliaisia tai sitten jos löytyisi noita pieniä mustajuovanuoliaisia.
Ei niin voimakasta virtausta kaipaavia imuja olisivat nuo helmi-imu,-pilkkuimu,- tähti-imu, rengasimu- ja viiruimunuoliaiset. Nuo sewellia-sukuiset siis tarvitsevat kovempaa virtaa.

[Jr. Jones]

Nyt sainkin näkyviin nuo linkit. Aika sähäköitä näyttäisivät olevan. Meneekö noita tosiaan se 5 kpl tuohon 120 litraiseen? Ja kannattaisiko laittaa altaaseen ensin nuo nuoliaiset, vai seeprat, jos nuo kaksi lajia sinne nyt alkuun sijoittaisi? Vai voiko ne laittaa kaikki kerralla, jos vaan vesi on hyvä?

[7330]

Tervetuloa harrastuksen pariin. Hieno akvaario näyttää olevan suunnitteilla.

Kyllähän imunuoliaisparvi aika hyvin jo pohjan täyttää, mutta jotain muutakin voisi mahtua. Miltä kuulostaisi vaikka pari juovaharjarapua tai populaatio tulisukarapuja? Myös hara ja ruskohara ovat sopivia imunuoliaisten seuralaisia.

Tapparakalat kuulemma pitävät virtauksesta, mutta ainakin marmoritapparakalat viihtyvät jonkin verran lämpimämmässä vedessä kuin imunuoliaiset. Jos haluat kahta eri avoveden kalaa, minusta rubiiniseeprakalat ja smaragdirasborat olisivat erinomainen yhdistelmä. Molemmat pitävät virtauksesta ja viileästä vedestä ja ovat lähes hysteerisen vilkkaita. Oranssi ja keltavihreä voisivat olla hieno väriyhdistelmäkin. Molemmat lajit käyttävät tehokkaasti hyväkseen eri vesikerroksia, mutta käsittääkseni rubiiniseeprat ovat enemmän alemman keskiveden kaloja, smaragdit taas liikkuvat keskiveden yläpuolella.

Eli tässä oma ehdotukseni:
10 rubiiniseeprakalaa
15-20 smaragdirasboraa
4-5 juovaperhosnuoliaista
2-3 juovaharjarapua/muutamia kymmeniä tulisukarapuja/4-6 haraa

Kaikki nämä lajit syövät myös pohjalta, joten ruuantähteitä tuskin jää lojumaan. Sukupuolia on vaikea erottaa myyntikokoisista ja kalpeista yksilöistä, eikä sukupuolien suhteella oikeastaan näillä lajeilla ole suurta väliäkään. Levänsyöjinä imunuoliaiset eivät kokemukseni mukaan ole valtavan tehokkaita, mutta kyllä ne levää syövät kuitenkin. Jos akvaariossa on kaikki kunnossa, suurempia leväinvaasioita tuskin tuleekaan. Perustamisvaiheessa levää tosin luultavasti tulee, mutta se yleensä katoaa, kun akvaario pääsee tasapainoon. Jos kuitenkin haluat jonkin tehokkaamman levänsyöjälajin, nuo tulisukaravut sopisivat tarkoitukseen. Toinen vaihtoehto voisivat olla "mustat nuolimonnit" Otocinclus sp. "negros", jotka myös viihtyvät viileässä vedessä. Amerikkalaisina ne tosin rikkoisivat muuten hyvän Aasia-teeman.

Pohjamateriaalilla ei ole imunuoliaisille suurta väliä, voit käyttää hiekkaa tai soraa. Jos päädyt haroihin, ne luultavasti pitävät enemmän hiekasta. Imunuoliaisille tärkeää on, että riittävän iso osa pohjasta on kivikkoa. Kivistä suosituimpia tuntuvat ainakin omilla imunuoliaisillani olevan sileät, pyöreät murikat, noin puolen nyrkin kokoiset. Toki kaikenlaiset kivet käyvät, monet ovat käyttäneet liuskekiveäkin.
Tummahko pohja ja tausta tuovat avoveden kalojen värit paremmin esiin, mutta suunnittelemasi kalasto ei ole kovin tarkka siitä. Halvan ja hyvän pohjan saat käyttämällä rautakaupan puhallushiekkaa, jota löytyy myös eri sävyissä. Bilteman hiekkaa ei tarvitse käytännössä pestä, mutta se on aika vaaleaa. Muista merkeistä löytyy esimerkiksi kaunista punertavaa hiekkaa, joka tosin vaatii pientä huuhtelua ennen altaaseen laittoa. Se ei mielestäni ole kyllä iso työ. Voit mennä kiusaamaan paikallista rautakauppiasta: hullu akvaristi vaatii saada nähdä minkä väristä puhallushiekka on.

Kasvistosta. Tuolla yhdellä putkellakin saat akvaariosta varsin vehreän, mutta kasvilajien määrä on melko rajattu. Kannattaa laittaa lamppuun heijastin, jonka voi ostaa tai tehdä itse vaikka alumiinifoliosta tai hopeanvärisestä teipistä. Sopivia kasveja voisivat olla jaavansammal, jaavansaniainen, anubiaat eli keihäslehdet, jättivesitähdikki ja intianvesitähdikki, karvalehti, vallisneria ja monet melalehdet. Voi olla, ettei kannatakaan panostaa suureen valomäärään, koska kova virtauskin rajoittaa herkempien kasvien hankkimista. Omassa imunuoliaisaltaassani on lähinnä valtava puska vallisneriaa ja muutaman melalehtilajin taimia, eikä se ole mitenkään kovin karun näköinen allas. Siinäkin valaistus on suunnilleen samaa luokkaa, yksi 15 W loisteputki 63-litraisessa.
Kasvien painottaminen toiseen päähän allasta kuulostaa hyvältä idealta. Silloin voit sijoittaa toiseen päähän vaikka kiertovesipumpun pohjalle niin, että se puhaltaa takalasilta etulasille ja tekee virtausta imunuoliaisten iloksi. Kannattaa käyttää mahdollisimman pieniä kiertovesipumppuja, koska useat isot sisäsuodattimet altaassa ovat aikamoisen rumia.
Niin, se suodatusteho. Kahdella pumpulla varmaan pääset jo pitkälle: sisäsuodatin pintaa liikuttamaan ja kiertovesipumppu tekemään virtausta pohjan tuntumaan. Tehoa näillä molemmilla voisi olla sellaiset 700-1000 l/h.

[Jr. Jones]

7330, suurkiitos loistavasta tietopaketista! Täytyy tuohon perehtyä illemmalla, kun perheen mielestä ei saisi koko päivää luuhata netissä akvaariohommia tutkimassa. Uskomatonta!

[Return]

Määkin oon miettiny 200l ja 120l väliltä ja taitaa tänne paremmin mahtua toi 120l.
Pandamonnisia 6
Neontetroja 10
Kiilakylkiä 10
Jääkö yhtään uimatilaa 120l jos on tuon verran kaloja vai mahtuisiko vielä joku laji?

[marinum]

Määkin oon miettiny 200l ja 120l väliltä ja taitaa tänne paremmin mahtua toi 120l.
Pandamonnisia 6
Neontetroja 10
Kiilakylkiä 10
Jääkö yhtään uimatilaa 120l jos on tuon verran kaloja vai mahtuisiko vielä joku laji?

Mahtuu nuo 120 litraiseen ja vielä levää syömään vaikka partamonni tai sukarapuja tai vaikka pariskunta keltakääpiöahvenia .

[Jr. Jones]

Olen nyt polskijoiden suhteen päässyt loppusuoralle. Valikoimaksi olisi tulossa pitkälti 7330:n viimeisimmän ehdotuksen mukaan:

4 juovaperhosnuoliaista (pääkala)
10 rubiiniseeprakalaa
15 smaragdirasboraa
5 tulisukarapua (ja saavat sitten lisääntyä keskenään)
Jos sukarapujen kanta uhkaa kasvaa yli äyräiden, niin täytyy sitten varmaan ottaa joku syömään niiden poikasia, tai pitää rapujuhlat.

Nyt ehditte vielä sanoa painavat kommenttinne, minusta tuo näyttäisi aika kivalta ja ilmeisesti myös yhteen sopivalta porukalta. Nyt pitäisi sitten saada kaloille kiva koti rakennettua. Tuossa jäljempänä on ensimmäinen ajatelmani sisustuksesta. Jos näistä tulee teille ideoita, korjausehdotuksia tai mitä vain ajatuksia, niin olen kommenteista edelleen hyvin kiitollinen.

KOVA SISUSTUS:
Pohjalle tummaa / punertavaa puhallushiekkaa. Jossakin puhuttiin jostain hiekan/soran alle laitettavasta lannoiteaineskerroksesta? Mikähän se on? Onko siitä mitään hyötyä / haittaa?

Sisäsuodatin tulee oikeaan takanurkkaan, poistovirta etulasia kohden. Toiveena olisi saada virtaus kääntymään etulasia pitkin kohti toista reunaa. Millä korkeudella nuo suodattimen poistovirrat yleensä ovat? Saako niitä pohjalle? Missä sitä virtausta ylipäänsä tarvittaisiin? Akvaarion etuosaan virtauksen pohjalle tulisi pyöreitä kiviä juovaperhosnuoliaisia varten.

Vasempaan laitaan joku juurakko? ja sen taakse kivenkoloja sukaravun poikasille piilopaikoiksi. Vasempaan takanurkkaan kasvillisuutta (Jaavansammal ja/tai vallisneria?) rubiiniseeprakaloille suojapaikaksi, samoin takaseinämälle, tai vaihtoehtoisesti keskelle akvaariota joku näyttävä kasvi. Sitten pitäisi keksiä joku näppärä tapa piilottaa tuo sisäsuodatin mahdollisimman hyvin. Sen viereen jäävään suvantoon varmaan voi laittaa ainakin jotain korkeampaa kasvustoa (punamelalehti?).

Jos on tehokas suodatin, niin tarvitaanko vielä erikseen kiertovesipumppu? Ja jos tarvitaan, niin miten se olisi hyvä sijoittaa? Happea luulisi riittävän, jos kerran vesi kiertää reippaasti? Vai pitäisikö olla myös ilmastin, vai onko se tuolla lähinnä ulkonäkökysymys? Jos sen laittaisi vaikka sinne vähemmän virtaavaan kasvillisuusnurkkaan?

KASVISTO:
Edellä mainittujen lisäksi vaikkapa jaavansaniaista ja jotain miekkakasveja.

VESI (tavoite):
Virtaus: 1200 litraa tunnissa EHEIM Poweline 2252 sisäsuodattimella? Vai olisiko muita ehdotuksia suodatin-kiertovesipumppu –osastolle?
lämpö: 24 astetta
Ph: n. 7
Dh: 4-5 meidän vesijohtovedessä. Ei liene muutostarvetta.

Kohta päästään törsäämään!

[marinum]

Tuohon suodattimeen, että tuo 2252 on mielestäni liian kova peli tuon kokoiseen, sen kanssa hiekka pöllyää ja vesi ja nuo seeprat ja smaragdit loiskaavat reunojen yli . Tässä juttua samasta aiheesta:
http://www.aqua-web.org/forum/viewtopic ... highlight=
Voi olla, että sorapohja olisi parempi vaihtoehto, koska tuo hiekka tosiaan pöllyää virrassa.

Rubiiniseeprakaloja ottaisin ainakin 15 kpl, smaragdeja menisi enemmänkin kuin 20 kpl, koska ne ovat aika pieniä ja nahistelevat paljon jos parvi on pieni .
Jos et tee varsinaista kasviakvaariota, niin silloin sellaista alimmaiseksi tarkoitettua pohjalannoitetta ei välttämättä tarvita, juurelle painettavat tabletit ja nestelannoite riittävät.

[Kalakaverit]

Powerline on tosiaan aivan liian tehokas sinun altaaseesi.
Omassa 100-litrasessa imunuoliais-altaassani on pohjamateriaalina pientä englannin jokisoraa sekä sileitä/pyöreitä kiviä. Kasveina miekkakasvit, melalehdet, blyxa japonicaa, sammaleet sekä vallisneria. Tekniikkaa löytyy Eheimin 2210 pick-up, joka diffusorilla hapettaa takaseinään sekä Eheimin compact 600 (600l / h) kiertovesipumppu, joka puhaltaa kivikkoon. Valaistuksena 18W loisteputki, joka tuntuu olevan riittävä noille kasveille. Allas on matala ja pitkänmallinen.
Imunuoliaiset viettävät suurimman osan ajasta juuri parhaiten virtaavissa kohdissa (kivillä tai takaseinässä), sekä miekkakasvien lehdillä. Ne eivät liiku paljoakaan pohjassa vaan liihottelevat paikasta toiseen. Tehokkaita ovat ainakin piilevän poistamisessa.
Gastromyzon-lajeista en sukupuolia osaa tunnistaa (lajikkeetkin vielä täysin tunnistamatta), mutta Sewellia lineolatoista sukupuolieron huomaa aika hyvin. Toisessa altaassa vipeltääkin mukavasti pieniä sewellioita

[Jr. Jones]

Kiitoksia kommenteistanne taas. En oikein osaa hahmottaa noita virtausmääriä. Olisiko siis parempi vaihtoehto erikseen suodatin ja kiertovesipumppu? Kävisikö se pienempi Powerline? Harkinnassa on vähän isomman akvaarion hankinta sitten myöhemmin, niin tuo kävisi sitten siihenkin kakkossuodattimeksi. Vai mitä suosittelisitte? Suodatin siis tulee yleensä akvaarion yläosaan? Voiko se olla myös alhaalla? Onko noissa poistopuoli alareunassa vai ylhäällä?

[Kalakaverit]

Powerline 2248 on n. 30cm korkea, ja itselläni se on 200-litrasessa (120cm pitkässä) altaassa. Sen puhallus säteelle en voinut istuttaa hentoja kasveja lainkaan.
Powerline 2252 on n. 33-34cm korkea, ja puhaltaa omassa 350-litrasessa suihkuputkella. Altaassa on rihmakaloja, siksi virtausta rajoitettu.
Suodattimen voi asettaa vinoon tai vaikka ihan vaakatasoonkin, mutta silloin vasta pohjamatsku ja kasvit lähtevät lentoon.
Tässä kuva kyseisestä merkistä (2248)
Puhallus ei siis tule aivan suodattimen yläreunasta.

[7330]

Eihän sisäsuodattimen sijoituksella sinänsä ole mitään väliä, ne toimivat miten päin tahansa. Omassa imunuoliaisaltaassani on kaksi sisäsuodatinta, toinen normaalisti pystyssä puhaltamassa pintaa pitkin, toinen pohjalla kyljellään. Se on ollut muuten toimiva systeemi, mutta useammat sisäsuodattimet ovat pikkualtaassa aika tilaasyöviä ja tavattoman rumia. Niin, se vettä ulos syöttävä pää on lähes kaikissa suodattimissa yläreunassa juuri siksi, että niiden olisi tarkoitus liikuttaa pintavettä ja edistää kaasujen vaihtumista.

Suosittelin tuota suodatin + kiertovesipumppu-yhdistelmää siksi, että suodatin on järkevintä sijoittaa pinnan lähelle veden happipitoisuuden lisäämiseksi, mutta imunuoliaiset arvostavat virtausta myös pohjalla olevissa kivikoissaan. Kiertovesipumppuja löytyy myös aika pienikokoisina, joten ne eivät suuremmin rumentaisi allasta. Hapetinkin omassa altaassani on ajoittain ollut käytössä, mutta jos pinnan suodatin on riittävän tehokas, sitä ei tarvita.

Tosiaan, unohdin tuon hiekan pöllyämisen, omat altaani kun ovat tällä hetkellä parinsadan kilometrin päässä. Jos käytät puhallushiekkaa, lienee parasta laittaa ainakin virtaavimpiin kohtiin sen päälle vähän soraa. Omaan purkkiini laitoin tuolta pihalta kerättyä luonnonhiekkaa ja sen päälle akvaarioliikkeen jokisoraa niihin kohtiin, joissa hiekka tahtoi pöllytä kasoiksi.

[Jr. Jones]

Käykö tuo jokisora myös ravuille pohjaksi, vai pitäisikö niille laittaa hienompaa matskua tuonne pienemmän virtauksen alueelle?

Vielä kysyisin, että onko tuo eheim powerline 2048 (600L/tunti) edelleen liian reipas? Vai olisiko parempi vaihtoehto esimerkiksi tuo Aquaball 2212, jossa olisi säädettävä virtaus, ja myös virtauksen suunnan säätö? Ja kiertovesipumpuksi sitten EHEIM Compact 1001.

[marinum]

Käykö tuo jokisora myös ravuille pohjaksi, vai pitäisikö niille laittaa hienompaa matskua tuonne pienemmän virtauksen alueelle?

Vielä kysyisin, että onko tuo eheim powerline 2048 (600L/tunti) edelleen liian reipas? Vai olisiko parempi vaihtoehto esimerkiksi tuo Aquaball 2212, jossa olisi säädettävä virtaus, ja myös virtauksen suunnan säätö? Ja kiertovesipumpuksi sitten EHEIM Compact 1001.

Mites olisi Eheim pickUp? On parempi suodatuskyvyltään kuin Aquaball.
On tuo 2048:kin hyvä, itsellä oli se 100 litraisessa ja ei ollut liian hurja sinne .

[Jr. Jones]

Tuota Aquaballia on suositeltu noiden sukarapujen kanssa. Mitenkäs tuo Pick-up? Ajattelin pohjalle laittaa kuitenkin hienoa hiekkaa, jos auttaisi noiden nuoliaisten lisääntymistä. En tiedä onko perää, mutta jostain päin sellaisen mielikuvan. Ravut ei ilmeisesti välitä pohjan laadusta?

[Höpötys]

Itse laittaisin Eheim pick upin, kokoa 2010 tai 2012. Tai sitten Fluval 3+. Lisäksi vosin laittaa minipienen kiertovesipumpun kierrättämään vettä imunuoliaisten kivikkoon. Omassa 120L (100cm) on pilkkuimunuoliaisia ja suodattimen oli aiemmin vain juvelin kiinteä suodatin. Nyt olen sinne lisännyt myös Fluval 3+. Mielestäni tuo juelinkin suodatin riitti, kun suuntasi virtauksen oikein.

Jos laitat vaikka tuon 3+ puhaltamaan vastakkaiseen etukulmaan, niin siinä kohden pohjalla on ihan hyvä virtaus, siihen sitten vaan kivikko. Hiekkapuhallushiekkaa voi ihan hyvin käyttää. Älä laita sitä hienointa vaan kokoa 0,6-1,2mm. Mulla tuo ei ainakaan virtauksesta pöllyä.

[Jr. Jones]

Hiekkapuhallushiekkaa voi ihan hyvin käyttää. Älä laita sitä hienointa vaan kokoa 0,6-1,2mm. Mulla tuo ei ainakaan virtauksesta pöllyä.

Kiitos kun jaksatte opastaa.

Suosittelitko tuota karkeampaa hiekkaa nimenomaan sen paikallaan pysymisen vuoksi? Jostain luin, että nuo imunuoliaiset tykkäisivät tonkia nimenomaan sitä hienointa hiekkaa, mutta eivät enää tuota seuraavaa karkeutta. Jos laitan virtapuolen pohjaksi jokisoraa, niin pysyisikö tuo hieno hiekka siellä toisessa laidassa?

Tuolla mainittiin, että Optirocin hiekassa olisi ollut öljyä. Onkohan tuo ollut yksittäistapaus, vai ihan säännönmukaista?

Osaako joku sanoa, onko EHEIMin PowerLinessa jotain ratkaisevia etuja tuohon Pick-up -malliin verrattuna, tai toisin päin?

[en]

Hiekkapuhallushiekkaa voi ihan hyvin käyttää. Älä laita sitä hienointa vaan kokoa 0,6-1,2mm. Mulla tuo ei ainakaan virtauksesta pöllyä.

Kiitos kun jaksatte opastaa.

Suosittelitko tuota karkeampaa hiekkaa nimenomaan sen paikallaan pysymisen vuoksi? Jostain luin, että nuo imunuoliaiset tykkäisivät tonkia nimenomaan sitä hienointa hiekkaa, mutta eivät enää tuota seuraavaa karkeutta. Jos laitan virtapuolen pohjaksi jokisoraa, niin pysyisikö tuo hieno hiekka siellä toisessa laidassa?

Minäkanssa haluaisin tietää miksi ei hienointa? Meillä on sitä altassa missa on mm imunuoliaisia 8 kpl, partamonni, nokkamonnea, rusokirjoahvenia, ... ja kaikki kalaset tuntuu vihtyvän paljon hiekalla, myös imunuoliaisite vaikka niillä on tietysti myös rutkasti kiviä. Lisäksi ne kaivaa hiekaan onkaloita kivien alle. Tämä ei onnistuisi karkeammassa hiekassa.