Turvetta pohjaan Aquaclayn tai hiekan alle

[antti1]

Tarkoituksena on tehdä Sumatran suobiotooppiin hapan pohja (ja hapan vesi), näillä näkymin turpeella. Pohjalle kasvamaan melalehtiä, aaltolummetta ja sammalta.

Kokemuksia turpeesta kaivataan - toimivatko seuraavat & onko kokemuksia:
1. Alla turve, päällä hieno hiekka
2. Alla turve, päällä Aquaclay
3. Alla turve ja savi jotenkin sekoitettuna, päällä hiekka tms

Tarkoituksena laittaa Kekkilän turveharkoista leikattuja siivuja niin ei heti turve lähde leijailemaan. Onko näiden käytöstä kokemuksia? Ovat lannoittamattomia.
http://www.kekkila.fi/web/web.nsf/sp?op ... urveharkko

Antti

[111na]

Moi! Olen kokeillut turveharkkoja vähän akvaariossa. Kyllä ne koossa pysyvät ihan hyvin.

Pohjaa lähtisin tekemään niistä kyllä mutta päällimmäisenä. Ehkä hiekkaa alla tai turvepalojen väleissä? Kiviä päällä. Ja mattosuodatin olisi ehdoton pohjan muutoksissa.

Arveluttaisi peittää turvetta millään. Mutta en tiedä - onko näin tehty?

[Tapiotar]

Minä käytin turveharkosta palasia mini-terraariossa kannukasvin kasvualustana. Kasvi kuitenkin lopetti kannujen kasvattamisen, mikä indikoi sitä, että pohjassa oli kuin olikin liikaa typpeä. Tästä syystä joko testaisin turpeen, jota aiot käyttää tekemällä siitä liuoksen ja mittaamalla erilaiset typpipitoisuudet tai ottamalla tämän riskin huomioon ylimitoittamalla biologisen suodatuksen.

111na: Kiinnostaa aivan valtavasti, että miten kasvisi tykkäsivät turpeesta?

Toisaalta turve kuulostaa erinomaiselta, toisaalta vaikeuksien hankkimiselta. Kaikki riippuu aivan siitä, kuinka hyvin onnistuu estämään tukkeutumisen ja turpeen hitusten leijailun ympäri akvaariota. Olen kyllä lontoon murteella olevilta foorumeilta lukenut, että on käytetty turvetta tms. soran alla (Diana Walstadin "El natural"-metodi). Tällöin ainakin toimisi. Mutta siis nimenomaan soran alla, ei hiekan. Hiekan alla saattaa tukkeutua liikaa. Toisaalta taas kierteisten kanssa saattaisi onnistuakin. En tiedä.

Annti1, kerro lisää biotoopistasi! Olen itsekin haaveillut biotoopin tekemisestä, mutta naapurisaarelta Borneosta. Mitä kasveja olet ajatellut käyttää?

[111na]

Kasvit voivat silloin kohtuullisesti, kun akvaariossa oli pH 5-5,5. Sain sen aikaan runsaalla turpeella, irtonaisella, josta kattilassa tein turveuutetta ja lopulta tulin laittaneeksi vielä siivilöidytkin turpeet akvaarioon. Hiekan päälläkin oli turvetta kerros lähes kauttaaltaan pohjalla. Tätä kokeilin muutamia viikkoja, ehkä pari kuukautta. Turveharkon sain siihen aikaan myös, mutta en ehtinyt sitä kokeilla sen enempää kuin että palanen oli kellumassa akvaariossa pari viikkoa. Kaloina oli suklaarihmoja ja loistokiipijöitä.

Eivät turpeen hituset kauaa leijailleet akvaariossa. Kun oli rauhallista, vesi kirkastui noin vuorokaudessa - isommat roskat jo muutamassa tunnissa. Rupesi vain epäilyttämään homman mielekkyys siinä, että mitä kun turve vanhenee.. Vaihtelinkin osan siitä aina vedenvaihdoissa.

[millia]

Mulla on ollut parissa akvaariossa hiekan alla turpeen ja saven sekoitusta. Aluksi toimii ihan hyvin, mutta ajan kuluessa muuttuu mahdottomaksi. Kasveja ei pysty siirtämään ja jotenkin ne vaan tukehtuu tuollaiseen pohjaan. Ongelmia tulee myös jos jonkin kalan tai suodattimen voimasta hiekka häviää saven päältä. Savi sekoittuu veteen ja sitten onkin leväongelma valmis.

Savi ja turve hiekan alla on kyllä ihan hyvä idea, mutta sekoita mukaan vaikka soraa tai jotain muuta rakeista ainetta millä pohjan saat pysymään kuohkeana. Kokeile vaikka sellaista miksausta, missä on suurin osa turvetta, mukana karkeaa hiekkaa tai soraa ja savea vaan sen verran että ensin mainitut ainekset pysyvät juuri ja juuri kasassa. Kannattaa varmaan käyttää jotain valmista pohjalannoitetta. Esim. Tetran initial stickseistä saa hyvää savimömmöä kun lisää joukkoon vähän vettä.

Jos se turveharkko kerran pysyy kasassa hyvin, niin sinnehän voisi tunkea kiven sisälle painoksi ja istuttaa sammalta päälle. Siis että ei yritäkään saada sitä hiekan alle vaan muotoilee sen ensin sopivan malliseksi ja sitten käyttää sammalen alustana. Eikä se varmaan mitään haittaa vaikka turveharkko menisi vähän tohjoksi, kun tuskin siellä Sumatralla on kovin siisti hiekkapohja muutenkaan.

[111na]

Hyviä ideoita!

Jos on sisäsuodatin, sitä saa varmasti putsailla usein. Ulkosuodattimeen kannattanee laittaa matonpalanen imuun esisuodattimeksi. Vain mattosuodatin lienee ongelmaton kun turvetta leijailee säännöllisesti vedessä. Siinä on imu niin kevyt ja kevyet turvehituset ovat niin hyvin vettä läpi päästäviä.

[111na]

Mitä Antti nyt meinaa?

[antti1]

Kiitos arvokkaista neuvoista! Hiekka on siis out ja mattosuodatin in.

Silikoonasin eilen kulmamamallista mattosuodatinta akvaarioon. Leikkasin myös tuosta harkosta ouet levyt. Suunnitelma pohjan osalta nyt seuraava:
- alimmaksi muutama nokare savea (ei edes kerrokseksi) ja mahdollisesti ihan vähän rautajauhoa (jos vanhoista varastoista löytyy)
- seuraavaksi eilen leikkaamani puolitoistasenttiset turvelevyt
- päälle aquaclayta, sehän on tuollainen ruskea soraa kevyempi mutta hyvin huokoisena pysyvä materiaali
- koko komeuden päälle painoksi pari kiveä ja karahkaa

Taidan myös kokeilla turpeesta tehtyä möhkälettä altaassa, jos sen saisi sammaloitua.

Kasveiksi ensivaiheessa:
Aaltolumme Barclaya Longifolia
Melalehti Cryptocoryne Moehlmannii
Jaavansammal Taxiphyllum Barbieri

On muuten vaikea löytää kasvilistoja tuolta. Borneosta onkin paljon enemmän matkaraportteja.

Antti

[Maisu]

Anna ainakin turpeen ja Aquaclayn vettyä kunnolla tai voi käydä niin että tuosta tulee todella villi sisustus koko altaaseen.

Jos tuo Aquaclay on samaa kamaa kuin itselläni niin se on jo itsessään mielestäni hirmuisen hyvää kasveille, minullakin piristyi puolikuollut aaltolumme ihan kummasti. Pesuvaiheessa kyllä kirosin.

[Tapiotar]

Niistä turveharkoista saattaisi saada helposti kivoja penkereitä!

Meinasin vaan tähän tyyliin pienenä yksityiskohtana, ei koko akvaariota ja jättäen noi "ludwigiat" ja "limnophilat" kasvit pois välistä.

Ideana siis sellainen melalehti-penger niinkuin kuvissa sieltä päin joskus näkyy.

[antti1]

Hienoa, pengerrys on varmasti parempi kuin pelkkä möhkäle. Turvepenkereen päälle pitäisi varmaan upottaa pikku ruukku tms että saisi melalehdet kasvamaan sielläkin, veikkaan että pelkässä turpeessa eivät useimmat lajit menesty. Ja turvepenkerettä voi tukea puulla tai kivillä.

Voihan sinne turpeelle laittaa jaavansaniaista jos ei melalehdet viihdy. Etualalle niitä kuitenkin. Penkereellä voisi vähän naamioida tuota mattosuodatintakin.

[antti1]

Projekti edistyi hieman. Akvaarion pohjalle savea ja hieman rautajauhoa, saven päälle turvelevyt.



Pengerrys oli aika helppo leikata turveharkosta, kiitos Tapiottarelle hyvästä ideasta. Koversin harkkoon ison kolon ja asensin sinne kiven painoksi, kiitos Millialle vinkistä. Tuo harkon päällä oleva suuri kivi pääsee toivottavasti muuttamaan muualle. Ainakin vielä toistaiseksi turpeet ovat alimmaisena, toivottavasti pysyvätkin siellä.



Antti

[en]

Meillä on turpeessa&sukkahousussa vesiviljelyssä kultaköynöstä ja peikonlehteä... Ei ole vielä 3/4 vuoden aikana ollut ongelmaa...

[antti1]

Ensimmäisten kahden ja puolen viikon aikana kaikki on sujunut suunnitelman mukaan. Allas käynnistyi mattosuodattimen tehokkaalla pumpulla ja toisen altaan suodatinlietteellä saman tien, neljän päivän jälkeen vaihdoin lopullisen pumpun.

Runsaasta turpeesta ja Espoon pehmeästä vedestä huolimatta pH on koko ajan ollut aika tarkkaan 6,5. Olisikohan tuolla aquaclaylla kuitenkin puskuroiva vaikutus. No, pitää seurata mihin on menossa. Kaloille varmaan sopisi että putoaisi viiteen.

Kaloina on nyt 6 Betta Coccinaa. Kasveina vain Cryptocoryne Moehlmannii, neulaheinä , Jaavansammal ja pinnalla Pistia. Lisää kasveja tulee, kunhan löytyy biotooppiin sopivia. Vähän näyttää siltä että neulaheinä ei tuolla viihdy.

Turpeet ovat edelleen kaikki paikallaan ja leikattu harkko on pysynyt hyvin kasassa.

Antti

[Zissou]

Mielenkiintoinen projekti! Laita antti1 kuvia ja raporttia, miten edistyy jatkossakin.

[Maisu]

Runsaasta turpeesta ja Espoon pehmeästä vedestä huolimatta pH on koko ajan ollut aika tarkkaan 6,5. Olisikohan tuolla aquaclaylla kuitenkin puskuroiva vaikutus. No, pitää seurata mihin on menossa. Kaloille varmaan sopisi että putoaisi viiteen.

Olen kerran saanut tuon lajin kutemaan ja silloin vesi oli käsitelty kotipolttoisella turveuutteella ja oli jokseenkin vanhaa. Sellaiseen rämeeseen nämä sitten olivat kutaisseet mistä kasvitkin kasvoivat jo hyvää vauhtia seinille.

Omaa Aquaclay -pohjaista allastani kovetan kipsillä miljoonakalojen vuoksi joten tuosta puskorointivaikutuksesta ei ole kokemusta.

[antti1]

Alla pari kuvaa. Kasvillisuus on tosi köyhää vielä, Sumatran Jambin alueella esiintyviä kasveja ei tule ihan joka kaupassa vastaan. Viidakkovaikutelma varsinkin taka-alalle on tavoitteena, mutta siihen menee kyllä aikaa.

[antti1]

Kasvit ovat olleet akvassa kohta kolme viikkoa, kalat pari viikkoa.
Cryptocoryne moehlmannii näyttää samalta kuin istutuksen jälkeen, mikä lienee hyvä. Kasvu varmaan alkaa pikku hiljaa. Jaavansammal on alkanut kasvaa, suunta näyttää kyllä olevan ylöspäin. Kohta voi nuo kumilenkit poistaa. Kuva linkin takana.
http://kuvablogi.com/nayta/798577/

Neulaheinä ei hämärästä ja happamasta pidä. Osa tupsuista on jo kuollut, katselen tuota vielä viikon ja sitten saa lähteä. Valaistusta on 15W + 20W putket 100 litran akvaarion päällä. Ruskea vesi hämärtää lisää. Kuvassa oikealla on omenapuun oksaan toissapäivänä sidottua pystysammalta. Kunhan oksa vettyy, saan sen oikeaan asentoon.
http://kuvablogi.com/nayta/798578/