Lahden vesi - hankalat arvot
Valvoja: Moderaattorit
Alueen säännöt
Ennen kuin esität kysymyksesi, huolehdi, että ainakin osa seuraavista tiedoista ovat viestissäsi:
Ilmoittamalla ainakin osan em. tiedoista heti ensimäisessä viestissä, varmistat että muilla on helppo työ vastata viestiin ja näin ratkaista mahdolliset ongelmat. Kiitos!
Ennen kuin esität kysymyksesi, huolehdi, että ainakin osa seuraavista tiedoista ovat viestissäsi:
- akvaarion tilavuus ja mitat
- Valaistus (millaiset putket, esim. 58W Philips 86)
- Suodatus (suodattimien merkit ja mallit)
- Akvaarion hoito (vedenvaihdot, ruokinta, kasvilannoiteet yms.)
- Akvaarion asukit (kalat + muut eliöt)
- Vesiarvot (pH, GH, KH, NO2-, NO3-, lämpötila)
- Mikä on ongelma ja miten se esiintyy? Täysi kertomus kalan/kasvien oireista
- Milloin huomasit ongelman, onko jatkunut jo kauan? Onko ollut jotain muita ongelmia?
Ilmoittamalla ainakin osan em. tiedoista heti ensimäisessä viestissä, varmistat että muilla on helppo työ vastata viestiin ja näin ratkaista mahdolliset ongelmat. Kiitos!
Lahden vesi - hankalat arvot
Suunnittelen 230-litraiseni kalastoa uusiksi. Haluaisin mm. platyja, jotka vaativat kovaa vettä ja korkean pHn. Ostin juuri uuden kokonaiskovuustestin ja vesi oli 5 tai 6 dH. Siis aika pehmeää.
Samalla pH on korkea, karkean testini mukaan 7,5 tai vähän alle. Jos se olisi alempana, voisin hankkia vaikka tetroja tai vastaavia. Nyt taas kovuus on liian matala platyille. Nyt siis selvisi, että hanavetemme on sellaista, joka ei ole optimaalista oikein millekään kaloille. Kun kolme hyvää päälinjaahan ovat neutraali, hapan+pehmeä ja emäksinen+kova.
Hoituisiko nyt pH -arvon lasku turvesuodatuksella?(siis tetroja ajatellen) Veden kovuutta en varmaan osaa nostaa. Tietääkö kukaan miksi pH on niin korkea juuri Lahdessa?
Samalla pH on korkea, karkean testini mukaan 7,5 tai vähän alle. Jos se olisi alempana, voisin hankkia vaikka tetroja tai vastaavia. Nyt taas kovuus on liian matala platyille. Nyt siis selvisi, että hanavetemme on sellaista, joka ei ole optimaalista oikein millekään kaloille. Kun kolme hyvää päälinjaahan ovat neutraali, hapan+pehmeä ja emäksinen+kova.
Hoituisiko nyt pH -arvon lasku turvesuodatuksella?(siis tetroja ajatellen) Veden kovuutta en varmaan osaa nostaa. Tietääkö kukaan miksi pH on niin korkea juuri Lahdessa?
-
- Senior Member
- Viestit: 574
- Liittynyt: 18:41, 08.04.2006
- Paikkakunta: Myyrmäki (juu se on Vantaalla)
- Viesti:
Platyt ovat varsin aliarvostetuja kaloja, vaikka ovat (oikealla hoidolla) todella kilttejä, rohkeita, tulevat käsikesyiksi ja mahdottoman eloisia kaloja. Omasta mielestäni paljon milenkiintoisempia asukkeja kuin vaikka tetrat jotka nykivät jossain kasvipöheikössä.
Itselläni on aina ollut platyja, niitä kun kerran hankkii, ei niistä halua päästä eroon. Vievät koko sydämen <3.
Itselläni on ph 7-7,5 (tämä on hyvä platyille) , mutta itsekkin joudun kovettamaan vettä. GH on normaalisti 4, ja nostan sen kipsillä 10. Kipsillä kovettaminen on maailman helpointa, laitat vaan 1 teelusikka kipsiä / 100 litraa vettä. Itselläni hitusen päälle 300 litrainen allas platyilla.
Kipsiä saa vaikka tuolta, tuota kipsiä itsekkin käytän:
http://www.akvaarioon.fi/index.php?page ... &Itemid=26
Itselläni on aina ollut platyja, niitä kun kerran hankkii, ei niistä halua päästä eroon. Vievät koko sydämen <3.
Itselläni on ph 7-7,5 (tämä on hyvä platyille) , mutta itsekkin joudun kovettamaan vettä. GH on normaalisti 4, ja nostan sen kipsillä 10. Kipsillä kovettaminen on maailman helpointa, laitat vaan 1 teelusikka kipsiä / 100 litraa vettä. Itselläni hitusen päälle 300 litrainen allas platyilla.
Kipsiä saa vaikka tuolta, tuota kipsiä itsekkin käytän:
http://www.akvaarioon.fi/index.php?page ... &Itemid=26
Kuvia
317L kalakippo.
317L kalakippo.
-
- Senior Member
- Viestit: 552
- Liittynyt: 07:58, 10.02.2007
- Akvaarioseurat: TAS
- Sukupuoli: Mies
- Paikkakunta: Nokia
- Viesti:
Turvesuodatuksella saa helposti pH:n tippumaan esim. 6,5. Hiilidioksidikin laskee pH:ta. Myös tammenlehdet käy. Haulla löytyy aiheita enemmänkin, esim.
Turve
Turve
Tammenlehdistä
Turve
Turve
Tammenlehdistä
Täältä tulee hanasta vettä jonka kokonaiskovuus on n. 6 ja pH pyörii 7.4-8 välillä. Kuitenkin pH tippuu itsestään jokaisessa altaassa (4 kpl) 7-7.2 ja turvelisäyksellä 6.8:aan. Hiilidioksidilla pH:n saa laskettua vielä 6.5 paikkeille.
Eli vaikka hanastasi tulevan veden pH onkin 7.5 niin ei se sitä todennäköisesti altaassa ole. pH kuitenkin on monen asian summa, niin itse lähtisin kypsyttämään allasta ja katsoisin mihin se pH asettuu. Toki lopulliseen arvoon vaikuttaa vielä kalat ja kasvien määrä/kuntokin.
Mutta helpommalla pääset jos otat niitä teroja yms. Monen kalan pH haarukan yläpää yltää kuitenkin 7.5-8.
Eli vaikka hanastasi tulevan veden pH onkin 7.5 niin ei se sitä todennäköisesti altaassa ole. pH kuitenkin on monen asian summa, niin itse lähtisin kypsyttämään allasta ja katsoisin mihin se pH asettuu. Toki lopulliseen arvoon vaikuttaa vielä kalat ja kasvien määrä/kuntokin.
Mutta helpommalla pääset jos otat niitä teroja yms. Monen kalan pH haarukan yläpää yltää kuitenkin 7.5-8.
PH -arvo Lahden verkostovedessä ei ole sen korkeampi kuin oikeastaan missään muuallakaan. Tuo 7,5 on ihan normaali arvo. Se laskee akvaariossa helposti seitsemään, kun tonkassa on kaloja ja esim. kantoja.
Lahden puhtaan veden prosessia en tarkalleen tunne, mutta voisin kuvitella, että raakavesi joudutaan alkaloimaan, jotta se ei esim. syövytä metalliputkistoja.
t:Paccio
Lahden puhtaan veden prosessia en tarkalleen tunne, mutta voisin kuvitella, että raakavesi joudutaan alkaloimaan, jotta se ei esim. syövytä metalliputkistoja.
t:Paccio
-
- Senior Member
- Viestit: 964
- Liittynyt: 11:04, 27.08.2004
- Akvaarioseurat: LAS
- Paikkakunta: Lahti
Meillä pH asettuu joka altaassa vähän seiskan alle. Olen asunut eri puolilla kaupunkia, eikä koskaan pH ole noussut yli seiskaan yhdessäkään altaassa. Jokaisessa on puuta, mutta ei mitenkään ylimitoitetun paljon. Turvesuodatuksella tiputin keran vahingossa pH:n alle kuuden, eli kannattaa olla sen kanssa varovainen, täkäläisen veden KH on alhainen.
Eli pelko pois, allas kypsymään, ja mittaat sitten mihin arvot asettuvat. veikkaan että alle seiskan.
Eli pelko pois, allas kypsymään, ja mittaat sitten mihin arvot asettuvat. veikkaan että alle seiskan.
Ken kuuseen kurkottaa, se käpyjä poimii
Kiitos paljon. Pitänee kokeilla tuota kipsiä. En tosin ole vielä aivan varma mitä kaloja loppujen lopuksi haluan, jotenkin vain kaipaan hammaskarppien vilkkautta ja värejä. Luultavasti nyt hyvin voivat lehtikalat vetävät herneen nenään jos nostan kovuutta. Kun kumartaa yksille, pyllistää samalla toisille.
Olen mitannut pH-arvon sekä puhtaasta kraanavedestä että akvaariosta kuten suositellaan, mutta testi on sen verran karkea ettei ole helppoa sanoa kumpi on happamampaa. Kaloja on altaassa tällä hetkellä aika vähän, joten hiilidioksidia ei synny ainakaan liikaa. Ilmastus on kohtuuhyvä ja sisusteina on lähinnä kasveja ja pari hikistä juurakkoa, joiden parkkihapot ovat varmaan liuenneet loppuun jo ajat sitten.
Olen mitannut pH-arvon sekä puhtaasta kraanavedestä että akvaariosta kuten suositellaan, mutta testi on sen verran karkea ettei ole helppoa sanoa kumpi on happamampaa. Kaloja on altaassa tällä hetkellä aika vähän, joten hiilidioksidia ei synny ainakaan liikaa. Ilmastus on kohtuuhyvä ja sisusteina on lähinnä kasveja ja pari hikistä juurakkoa, joiden parkkihapot ovat varmaan liuenneet loppuun jo ajat sitten.
-
- Junior Member
- Viestit: 136
- Liittynyt: 16:53, 21.02.2006
- Akvaarioseurat: LAS
- Paikkakunta: Kangasala
Ainakin täällä Ahtialan suunnalla hanaveden pH oli n. 7,6 ja kokonaiskovuus 5-6 d tienoilla, kun viimeksi mittasin. Kovetan vettä platyille ja omppukotiloille kipsillä ja ripauksella ruokasoodaa, happaman veden kaloille taas lasken pH:ta rikkihapolla, tammenlehdillä ja hiilidioksidilevittimellä. Jos päädyt niihin platyihin niin täältä saa tulla hakemaan
Kysyin joskus Lahti Vedeltä hanaveden käsittelystä, tässä saamani vastaus:
Kysyin joskus Lahti Vedeltä hanaveden käsittelystä, tässä saamani vastaus:
Lahden talousvesi on kokonaisuudessaan pohjavettä, eikä se välttämättä tarvitse minkäänlaista käsittelyä. Teräs- ja kupariputkien syöpymisen estämiseksi vesi kuitenkin alkaloidaan joko kalkilla tai natrimhydroksidilla. Käsittelyssä veden pH-arvo kohoaa 7.0 stä 8.0. Käytännössä toimenpiteellä ei veden laatuun ole vaikutusta. Lisäksi vedelle tehdään ns. varmuusklooraus. Siinä veteen syötetään natriumhypokloriittia 0.15 mg/l. Verkostossa olevan jäännöskloorin määrä on < 0.05 mg/l, joten se on alle aistittavan tason.
247 + 128 + 88 + 54 l
-
- Senior Member
- Viestit: 574
- Liittynyt: 18:41, 08.04.2006
- Paikkakunta: Myyrmäki (juu se on Vantaalla)
- Viesti:
Juu ja tosiaan hammaskarpit viihtyvät viileämmässä kuin lehtarit .Eagle Ray kirjoitti:... Luultavasti nyt hyvin voivat lehtikalat vetävät herneen nenään jos nostan kovuutta. Kun kumartaa yksille, pyllistää samalla toisille.
Kuvia
317L kalakippo.
317L kalakippo.
Ilmeisesti kipsiä olisi lisättävä jokaisen vedenvaihdon yhteydessä korvaamaan poistuva osuus, vai miten on? Menee varmaan usempi viikko ellei kuukausi kunnes oppii arvioimaan ainesuhteet niin että systeemi pysyy tasapainossa. Aluksi pitää varmaan turvautua matematiikkaan ekojen vedenvaihtojen kohdalla...
Kipsiä en ole tullut koskaan ajatelleeksi... Eiköhän se aine ole aika samanlaista kaikkialla, tuskin sen tarvitsee olla juuri tuota akvaarioon tarkoitettua.
Lämpötila on mun altaassa suunnilleen 26, lämmitin tahtoo aina paahtaa vähän liikaa. Vielä en ole sellaista lämmitintä löytänyt joka jotenkin pysyisi aisoissa.
Kipsiä en ole tullut koskaan ajatelleeksi... Eiköhän se aine ole aika samanlaista kaikkialla, tuskin sen tarvitsee olla juuri tuota akvaarioon tarkoitettua.
Lämpötila on mun altaassa suunnilleen 26, lämmitin tahtoo aina paahtaa vähän liikaa. Vielä en ole sellaista lämmitintä löytänyt joka jotenkin pysyisi aisoissa.
-
- Junior Member
- Viestit: 136
- Liittynyt: 16:53, 21.02.2006
- Akvaarioseurat: LAS
- Paikkakunta: Kangasala
Jos vaihdat aina suunnilleen saman verran vettä, niin pian sen oppii että paljonko sitä kipsiä tarvitsee annostella. Testaa annostelua ensin vaikka 10 litran ämpärillä, ja mittaile välillä akvaarion GH:ta että annostelu pysyy kohdallaan.Eagle Ray kirjoitti:Ilmeisesti kipsiä olisi lisättävä jokaisen vedenvaihdon yhteydessä korvaamaan poistuva osuus, vai miten on?
...
Kipsiä en ole tullut koskaan ajatelleeksi... Eiköhän se aine ole aika samanlaista kaikkialla, tuskin sen tarvitsee olla juuri tuota akvaarioon tarkoitettua.
Ja ei ne ihan kaikki kipsit taida kelvata: Tiimarin "kipsi" ja pH:n äkillinen nousu
247 + 128 + 88 + 54 l
-
- Senior Member
- Viestit: 574
- Liittynyt: 18:41, 08.04.2006
- Paikkakunta: Myyrmäki (juu se on Vantaalla)
- Viesti:
Tosiaan suosittelin juuri tuota kipsiä siksi että se ainakin on täysin turvallista kamaa. Ei ole meillä nostanut mitään muuta kuin kovuutta, ja sehän on tarkoituskin.
Ja oikean määrän kipsiä tiedät, kun mittaat GH:n vedenvaihdon jälkeen. Näin saat arvot enemmän kohdalleen, ainakin näin aluksi.
Ja tuo 26 on turhan lämmintä. Omat hammaskarppini ovat maks.25 asteen lämmössä, kesällä toki voi lämpö nousta 26-27. Lämmitintä ei akvaariossa ole.
Ja oikean määrän kipsiä tiedät, kun mittaat GH:n vedenvaihdon jälkeen. Näin saat arvot enemmän kohdalleen, ainakin näin aluksi.
Ja tuo 26 on turhan lämmintä. Omat hammaskarppini ovat maks.25 asteen lämmössä, kesällä toki voi lämpö nousta 26-27. Lämmitintä ei akvaariossa ole.
Kuvia
317L kalakippo.
317L kalakippo.
-
- Junior Member
- Viestit: 212
- Liittynyt: 20:44, 09.05.2007
- Paikkakunta: Etelä-Lappi
Hei!
Pakko mainita myös noista platyista, kun niistä sain hieman kokemusta. Ihania, vilkkaita velikultia nuo ovat, mutta kuten jotkut muutkin ovat sanoneet; itsevarmuutta niistä voi löytyä vähän liikaakin..!
Itse jouduin luopumaan platyistani, koska kävivät mahdottoman röyhkeiksi. Pöllyyttivät muita kaloja ruokinta-aikana ja niiden keskinäinen kiistely kävi mm. monnisille hermoon. Luulen, että platyillakin parven tai yhteisön sisäinen rakenne ohjaa niitä käyttäytymisessä; ne muutenkin ikäänkuin ovat kanssakäymisissä keskenään jatkuvasti ja "neuvottelevat" Meillä se sota alkoi, kun luovutin kaikki kolme aikuista koiras-kalaa pois, ja keskenkasvuiset naaraat jäivät päikseen.. No, myöhemmin kävi ilmi että yksi näistä olikin koiras, mutta en usko sen vaikuttaneen asiaan.
Siis, kivoja kaloja, kertakaikkiaan, mutta vähäisen kokemukseni pohjalta, sanoisin kumminkin että ei arkojen ja rauhaarakastavien kalojen seuraan; ihan vaan varmuuden vuoksi
Pakko mainita myös noista platyista, kun niistä sain hieman kokemusta. Ihania, vilkkaita velikultia nuo ovat, mutta kuten jotkut muutkin ovat sanoneet; itsevarmuutta niistä voi löytyä vähän liikaakin..!
Itse jouduin luopumaan platyistani, koska kävivät mahdottoman röyhkeiksi. Pöllyyttivät muita kaloja ruokinta-aikana ja niiden keskinäinen kiistely kävi mm. monnisille hermoon. Luulen, että platyillakin parven tai yhteisön sisäinen rakenne ohjaa niitä käyttäytymisessä; ne muutenkin ikäänkuin ovat kanssakäymisissä keskenään jatkuvasti ja "neuvottelevat" Meillä se sota alkoi, kun luovutin kaikki kolme aikuista koiras-kalaa pois, ja keskenkasvuiset naaraat jäivät päikseen.. No, myöhemmin kävi ilmi että yksi näistä olikin koiras, mutta en usko sen vaikuttaneen asiaan.
Siis, kivoja kaloja, kertakaikkiaan, mutta vähäisen kokemukseni pohjalta, sanoisin kumminkin että ei arkojen ja rauhaarakastavien kalojen seuraan; ihan vaan varmuuden vuoksi
Joo, ymmärrän sen. Ilmeisesti se sitten onnistuu. En halua ainakaan pH-arvon nousevan. Mutta - kipsi on kiteistä kalsiumsulfaattia. Kalsium nostaa kovuutta, mutta tietojeni mukaan sulfaatti-ioni SO4 2- on itse asiassa emäs...(diproottinen yhdiste) Ilmeisesti se ei sitten nosta kuitenkaan pH-tasoa, kai se vaikutus sitten puskuroituu jonkin toisen akvaarioveden aineen vaikutuksesta...tricolour kirjoitti:Tosiaan suosittelin juuri tuota kipsiä siksi että se ainakin on täysin turvallista kamaa. Ei ole meillä nostanut mitään muuta kuin kovuutta, ja sehän on tarkoituskin.
Monimutkaistankohan minä taas asioita liiaksi?
Olen ostanut kipsiä ja kokeillut sitä. Se ei onneksi nostanut pH-tasoa, mutta kovuusvaikutukseen vaaditaan ilmeisesti aika paljon enemmän tavaraa kuin vain teelusikallinen sataa litraa kohden. Olen laittanut 230-litraiseeni nyt viisi tai kuusi lusikallista ja se nosti arvon kuudesta kahdeksaan. (mikä on eteenpäin sekin) Kalat ovat vielä elossa, joten voinen lappaa lisää lähipäivinä.
Kipsin vaikutus on näköjään hanavedessä parempi kuin altaan monimutkaisemmassa liuoksessa. Sikäli pitäisi ehkä sekoittaa ainetta uuteen veteen seuraavassa vedenvaihdossa.
Sain muuten laskettua lämpötilaakin parilla asteella.
Kipsin vaikutus on näköjään hanavedessä parempi kuin altaan monimutkaisemmassa liuoksessa. Sikäli pitäisi ehkä sekoittaa ainetta uuteen veteen seuraavassa vedenvaihdossa.
Sain muuten laskettua lämpötilaakin parilla asteella.
-
- Senior Member
- Viestit: 580
- Liittynyt: 10:28, 25.09.2006
- Akvaarioseurat: Lahden Akvaarioseura, Heinolan akvaarioseura
- Sukupuoli: Nainen
- Paikkakunta: Heinola
Kaikki ei pidä plätyjään kovassa vedessä. Sekin varmaan riippuu siitä mihin ne totutetaan jo pienenä.
Meillä oli 100 litrasessa plätyjä kipsillä kovetetussa vedessä ja kun koiraita oli
liikaa niin siirsin muutaman väliaikaisesti isoon altaaseen johon en lisäile ollenkaan kipsiä.
Siirretyt Plätyt vaan sitten jäi sinne isoon altaaseen kun näyttivät voivan ihan hyvin.
Siirrosta on jo vuosi ja plätypojat porskuttaa vieläkin eloisina isossa altaassa ilman kovetusta.
Sitäpaitsi eivät liikkeissäkään myytävät plätyt saa kovaa vettä.
Meillä oli 100 litrasessa plätyjä kipsillä kovetetussa vedessä ja kun koiraita oli
liikaa niin siirsin muutaman väliaikaisesti isoon altaaseen johon en lisäile ollenkaan kipsiä.
Siirretyt Plätyt vaan sitten jäi sinne isoon altaaseen kun näyttivät voivan ihan hyvin.
Siirrosta on jo vuosi ja plätypojat porskuttaa vieläkin eloisina isossa altaassa ilman kovetusta.
Sitäpaitsi eivät liikkeissäkään myytävät plätyt saa kovaa vettä.
180 l Neonsateenkaarikaloja, tunnnistamaton pienehkö pleko. KALAT SAANEET KODIN
Omatekemiä Tittakoruja facebookissa...kantsii käydä kurkkaamassa ja tykkäämässä ;)
Omatekemiä Tittakoruja facebookissa...kantsii käydä kurkkaamassa ja tykkäämässä ;)
Kokeilehan hammaskarpeille ruokasoodaa pari teelusikallista per 100 litraa (k-kaupasta dr Oetker, pelkkää natriumvetykarbonaattia, ei lisäaineita, muistaakseni 40 senttiä per pussi, maustehyllyjen luota) ja neutraalia vettä, niin veikkaanpa viihtyvän. Uuteen veteen tietysi sama määrä aina.Eagle Ray kirjoitti:Hyviä pointteja sinänsä. Tämä kokeilu pohjaa ihan tilastotietoon, en ole ikinä saanut hammaskarppeja menestymään kunnolla. Emäksinen ja kova vesi on ehkä ainoa, jota en ole vielä kokeillut niillä. Kyllä rupeaa menemään maku hommasta, jos tämäkään ei onnistu.
Meillä miljoonakalat saavat muutamissa päivissä tai harvoissa viikoissa pilkkuja ja homeentapaista, jos vesi liian pehmeää. Paranee soodalla 3 päivässä kuin taikaiskusta, simsalabim. Ei uskoisi, ellei näkisi uusintakokeissakin käyvän juuri noin. Naaraat saavat ko. oireita herkimmin. Uivat kuitenkin pirteinä, mutta näyttävät surkeilta ja tosi sairailta.