Onko kala raskaana, kantava vai tiine?

[Liinanen]

Miksi kutsutaan kalaa jolla on joko poikasia tai mätiä mahassaan?

[millia]

Sukukypsä naaraskala.
Sitten jos on hedelmöittynyttä mätiä vatsaontelossa, niin hmmm...miksihän sellaista sanoisi, ehkä "kantava".

[frank]

Kantava, luulen ma.

[memma]

mätiä mahassaan?

Kutuvalmis?

[kirjoplaty]

Itse sanoisin tiineeksi.

[allablaze]

Odottava ?
Lehmä on tiine, hevonen kantava ja ihminen raskaana.

[millia]

Täytyypäs kelata tätä toiselta kantilta, kun menee vähän yli hilseen.

Muutetaan "Miksi kutsutaan kalaa jolla on joko poikasia tai mätiä mahassaan?"-lause paremmin omaa kokemuspohjaa vastaavaksi, eli tulis "Miksi kutsutaan ihmistä jolla on joko lapsia tai munasoluja mahassaan?"

Nyt vastaus on yksinkertainen. -> Nainen. Sitten se taas muutetaan kalojen maailmaan, niin tulee vastaukseksi naaraskala.

[Liinanen]

Mutta jos sinulla on kaksi platya ja toisella on tyhjä maha mutta toisen poikaset syntyvät vaikka huomenna niin miksi sitä jälkimmäistä kutsutaan?

Eihän kaikki naaraat lisäänny? Jos koiralta poistetaan kohtu niin onhan se silti naaras?

Kai tuolle nyt joku sana on olemassa? Onko se vain lisääntymässä oleva naaras?

[millia]

Kaloilla ei ole kohtua. Voivatkohan ne silloin olla raskaana/tiineenä/kantavana? Jos eläviä synnyttävistä puhutaan, niin olisikohan silloin parempi tapa ilmaista asia sanoa, että naaraalta on tulossa poikasia. Kutemisesta ei sillälailla voi puhua, koska se on jo tapahtunut, mäti vaan kehittyy poikaseksi naaraan vatsassa.
Hautominen voisi olla muutan myös hyvä sana. Kyllähän jotkin kalalajit pitävät hedelmöittyneen mädin suussaan niin kauan että poikaset kuoriutuvat...ja kauemminkin. Niillä on suussaan ihan yhtä paljon kohtu kuin platynaaraalla vatsaontelossaan.

[Berdie]

Tugngempa tänne sitten tällaisen kysymyksen, joka on askarruttanut muutaman päivän.

Noin viikko sitten huomasin, että kääpiörihmakalanaaras oli pulleampi kuin aikaisemmin. En välittänyt siitä pahemmin silloin, ja nyt ollaan päästy tähän pisteeseen, että näyttää siltä kuin kala voisi oikeasti minä hetkenä tahansa räjähtää. Hyvin syö ja on aktiivinen. Melko paljon rakentelee kuplapesää. Voisiko tämä olla sitä kutsuttua ''kutuvalmiutta'' vai onko kalalla jalkapallo mahassa?

[prboy]

Odottava ?
Lehmä on tiine, hevonen kantava ja ihminen raskaana.

Kaikki kolme (tai neljä) termiä liittyvät nisäkkäisiin ja vain niihin. Sikäli olet oikeassa, että raskaus-termiä käytetään vain ihmisestä (kuin myös odottavaa). Sen sijaan tiine ja kantava ovat synonyymejä.

Hedelmöittyneitä mätimunia "kantavalle" kalalle en löytänyt äkkiseltään mitään kotimaista nimeä. Ilmeisesti sitä ei olekaan, koska haukutussa Markku V:n kirjassakaan sitä ei ole. Biologit kutsuvat niitä ovovivipaarisiksi, mutta ei itse tilalle taida olla termiä.

Eihän näistä termeistä tulekaan mitään tolkkua, kun akvaario on täällä jatkuvasti lastenkamari, joka on pullollaan vauvoja.

[-Tassu-]

Tugngempa tänne sitten tällaisen kysymyksen, joka on askarruttanut muutaman päivän.

Noin viikko sitten huomasin, että kääpiörihmakalanaaras oli pulleampi kuin aikaisemmin. En välittänyt siitä pahemmin silloin, ja nyt ollaan päästy tähän pisteeseen, että näyttää siltä kuin kala voisi oikeasti minä hetkenä tahansa räjähtää. Hyvin syö ja on aktiivinen. Melko paljon rakentelee kuplapesää. Voisiko tämä olla sitä kutsuttua ''kutuvalmiutta'' vai onko kalalla jalkapallo mahassa?

Oletko tarkistanut, että kissa, kanit ja gerbiilit ovat tallessa..?

Mätiä täynnä oleva naaras on kutukypsä.
Poikasia täynnä oleva naaras on kantava.
Naaraita ovat aiemminkin ja naaraina pysyvät myöhemminkin, silloin puhutaan kuteneesta/synnyttäneestä naaraasta. Lajista, yksilöstä ja olosuhteista riippuu, milloin on uudestaan kutukypsä/kantava.

Kutukypsä naaras ei aina ole kutuvalmis, se on semmoinen henkisempi juttu.. Tytöthän tietää

[frank]

Lisääntymäisillään?

Paukahtamassa?

Siunatussa tilassa?

Rojut rännissä?

Paksuna? Tää on ainakin kuvaava.

Esiaviollista seksiä harrastaneena

No-jooh mun mielestä kantava on hyvä termi

[-Tassu-]

Ja kaikki varmaan ymmärtävät mistä on kyse, käytti mitä termiä hyvänsä Mutta onhan pilkkujen viilaus kivaa sinänsä

[prboy]

Ja kaikki varmaan ymmärtävät mistä on kyse, käytti mitä termiä hyvänsä. Mutta onhan pilkkujen viilaus kivaa sinänsä

Juu minä olen samaa mieltä, kaikkihan ovat täällä aina täysin perillä kaikesta. Lopetetaan esim. evistä puhuminen: rintaevät ovat kädet, vatsaevät ovat jalat ja häntähän se siellä takapäässä heiluu.

Mitä se naaras kantaa, munia, maitia, hedelmöittyneita munia, melkein kuoriutuneita munia ja kuorituneita poikasia vai? Entäs suuhautojat, pitääkö termi muuttaa suukantajiksi? Ja ahvenkoiraskin kantaa, onhan sen suu täynnä poikasia.

[piude_85]

Entäs suuhautojat, pitääkö termi muuttaa suukantajiksi?

Suupoikijat!

Mutta voisi sanoa että kala on raskaana kun on sitten niitä ihania vauvojakin.

[prboy]

Miksi kutsutaan kalaa jolla on joko poikasia tai mätiä mahassaan?

Mahassaan? Sen täytyy olla petokala.

Muutama sana vielä synnyttämisestä ja kantamisesta. Synnyttävien kalojen, kuten tiettyjen hammaskarppien etuliite on väärä. Ne eivät oikeasti synnytä yhtään mitään. Niillä hedelmöitetyt mätimunat jatkavat kehitystään naaraan sisällä aivan samoin ruskuaispussin avulla kuin joidenkin toisten kalalajien poikaset luolassa tai taivasalla. Hyvin harvoin poikkeuksin ne eivät saa naaraalta mitään ravintoa toisin kuin nisäkkäiden alkiot istukan kautta. Tästä syystä on harhaanjohtamista puhua kantamisesesta, tiineydestä tai raskaudesta. Mutta tämänhän kaikki täällä tiesivät, kunhan viisastelette.

"Synnyttävät" kalat ovat ovovivipaarisia,
muut kalat ovat ovipaarisia, kun taas
nisäkkäät (lähes kaikki) ovat vivipaarisia (vivus = elävä, parere = synnyttää).

[killitys]

Hammaskarpeista löytyy sekä lajeja, joilla hedelmöityksen jälkeen mätimuniin ei enää siirry ravinteita, että lajeja, joilla naaras pääosin ravitsee jälkeläisiään istukan kaltaisen rakenteen kautta vasta hedelmöityksen jälkeen. Ja näiden ääripäiden välillä on jatkumo. Tämä pienenä tarkennuksena prboyn edelliseen viestiin.

[prboy]

Hammaskarpeista löytyy sekä lajeja, joilla hedelmöityksen jälkeen mätimuniin ei enää siirry ravinteita, että lajeja, joilla naaras pääosin ravitsee jälkeläisiään istukan kaltaisen rakenteen kautta vasta hedelmöityksen jälkeen. Ja näiden ääripäiden välillä on jatkumo. Tämä pienenä tarkennuksena prboyn edelliseen viestiin.

En viitsinyt nähdä kauheasti vaivaa, mutta en kyllä äkkiseltään löytänyt mainintaa hammaskarppien (heimo Poeciliidae) istukkamaisesta rakenteesta. Kehittyvät poikaset kyllä voinevat joissakin tapauksissa saada ravinteita naaraalta. Hammaskarppikaloihin (mutta ei siis hammaskarppeihin ahtaassa mielessä) niinikään kuuluvilla toilla (heimo Goodeidae) sen sijaan sellainen rakenne on olemassa. Morfologisesti sillä ei kyllä ole nisäkkäiden istukan kanssa mitään tekemistä.

Mihin lähteeseen kommenttisi perustuu?

[killitys]

Heimossa Poeciliidae rakenteesta käytetään nimitystä "follicular placenta" (engl.). En väittänyt, että sillä olisi morfologisesti tekemistä nisäkkäiden istukan kanssa.

Oleellista on mielestäni se, että eräillä lajeilla (kuten Heterandria formosa) merkittävä osa poikasen ravinnosta siirtyy naaraasta vasta hedelmöittymisen jälkeen. Eli voidaan puhua jo vivipariasta. Jos vielä peruslukijoiden kiusaksi halutaan termejä pyörittää , niin "lecihotrophic" ja "matrotrophic" vääntynevät suomeksi lesikotrofiaksi ja matrotrofiaksi?

Valitan lähteeni vanhuutta:
George D. Constantz 1989: Reproductive Biology of Poeciliid Fishes in Ecology & Evolution of Livebearing Fishes (Poeciliidae). Meffe, G.K. & F.F. Snelson (eds.). Prentice-Hall.

[karihe]

Oleellista on mielestäni se, että eräillä lajeilla (kuten Heterandria formosa) merkittävä osa poikasen ravinnosta siirtyy naaraasta vasta hedelmöittymisen jälkeen. Eli voidaan puhua jo vivipariasta. Jos vielä peruslukijoiden kiusaksi halutaan termejä pyörittää , niin "lecihotrophic" ja "matrotrophic" vääntynevät suomeksi lesikotrofiaksi ja matrotrofiaksi?

Selvää politikon ainesta, yksinkertainen peruskansalainen ei ymmärrä hölyn pöläytystä tuosta tekstistä.

Mutta on varmaan jotain perin hienoa.

[111na]

Mutta on varmaan jotain perin hienoa.

Eihän sinun tarvitse kuin lukea prboyn ja killityksen dialogi tältä samalta sivulta, niin viimeinen on päivänselvää. Nisäkkäät ovat vivipaarisia ja tässä puhutaan siitä että tähän voisi verrata tiettyjä synnyttävistä kaloistakin. On hienoa että joukossamme käy välillä kaloja tutkiviakin ja niihin tieteen metodein ja termein uppoutuvia. Sitä paitsi aihe on vähän käsitelty täällä, ehkä jopa uusi.

No ethän ollut tosissasi, mutta minut sai vastaamaan myös se kun noin rumasti sanoit. Poliitikko on ruma sana näissä yhteyksissä.

[karihe]

No ethän ollut tosissasi, mutta minut sai vastaamaan myös se kun noin rumasti sanoit. Poliitikko on ruma sana näissä yhteyksissä.

Pyydän nöyrästi anteeksi valitsemaani vertausta.

Vitsiksi olin lähinä tuon kommentin tarkoittanut.

[killitys]

Pyydän nöyrästi anteeksi valitsemaani vertausta.

Saat. Ethän sentään haukkunut virkamieheksi

[-Tassu-]

Tulipa tässä yhteydessä vielä mieleen, kun (silloin vielä tarhaikäinen) tyttäreni aikoinaan pitkään asiaa pohdittuaan varmisti minulta: "Äiti, onko oikeesti niin että kalat on mätiä ennen kuin ne syntyy?" Kun sanoin näin olevan, jatkoi tytär: "Ja äitikalasta tulee mätiä?" Kyllä, ja isäkalasta maitia.. "Mutta onko oikeesti niin, että kaloista tulee ihan mätiä kun ne kuolee?"

No.. juu!

Ai, miten niin suomen kieli vaikeaa?