Levää ja kitukasvuisia kasveja

[L M]

Otsikossa ongelmani tuli lyhykäisyydessään. Altaani kasvit eivät todella ole mitään kauniita kasella kun kaikki lehdet ovat tummanvihreän levän kirjomat. Lisäksi kasvit kasvavat huonosti ja "kääpiöityvät". Johtuisiko siitä, että taidan ruokkia kaloja liikaa? Vai onko olemassa jotain muita syitä näihin oireisiin?

Jättiläismiekkakasvin suurimmat lehdet ylsivät 60 cm korkean altaani pintaan asti kun sen sinne istutin. Nyt puolen vuoden päästä korkeimmat lehdet yltävät vain puoliväliin allasta. Kasvi kehitti kyllä sellaisen vanan johon tulee uusia alkuja. Taivutin sen pohjalle saadakseni uusia kasveja. Alut juurtuivat hyvin ja lähtivät kasvamaan mukavasti. Tämän projektin aikana "emokasvi" siis kutistui. Lisäksi uusien alkujen lehdet ovat hyvin vaalean vihreitä. Kaikki kasvit tekevät kyllä koko ajan uusia lehtiä, mutta ne jäävät aika pieniksi. Argenttiinan vesirutto kasvaa kyllä, mutta hitaasti. Ei oikein tuo mieleen "ruttoa". Kriinumit (tai joku semmoinen se oli) ovat kärsineet pahiten. Ostaessani sen lehdet olivat ainakin metrin mittaisia. Nyt parhaimmillaankin vain parikymmentä senttiä ja kovin kapeita (alle sentin). Lisäksi sipulit ovat muuttuneet vihreiksi.

Altaassa on pohjalannoite joka on laitettu tuolloin puolivuotta sitten kun allas on perustettu. Vedenvaihtojen yhteydessä lisään Seran Florenette A tabletteja. Eikö nämä riitä, pitäisikö vielä olla jotain nestemäistä lannoitetta?

Valaisimena on kaksi putkinen akvaario valaisin ja siinä pitäisi olla oikeanlaiset ja tehokkaat putket. En muista mitä merkkiä olivat tai vattimääriä, mutta akvaarioliikkeestä ne on ostettu ja kalankuvia oli paketin päällä.

Ph on seiskan paikkeilla. Lämpötila 25 astetta. Tänään tosin mittari näytti vain 24 astetta. On päässyt lämpö putoamaan kun on ollut näin kylmää. Pitää laitaa hankintalistalle uusi kunnollinen lämmitin kun on tuo nykyinen näköjään tehoton.

[VesiEläin]

Minkälaista levää siellä kasvaa? Tummanvihreää tupsumaista? Vihreänruskehtavaa "kelmua"? Rihmaa?

Allas on siis 60 sentiiä korkea? Kuinka iso se on litramäärältään?
Kaksiputkinen loisteputki ei taida riittää, ainakaan ihan pohjaan saakka.
Siellä voisi viihtyä jotkin vähässä valossa kasvavat lajit, kuten anubias, jaavansammalet, melalehdet. Mites ois monimetallit?

Nestemäinen lannoitus on tärkeää, se kannattaa tehdä jokaisen vedenvaihdon yhteydessä. Itse käytän pohjalannotteita Initial Sticksiä, perustuksessa laitoin, Tetran Crypto-tabletteja kerran kuukauteen, JBL:n Savikuulia sillontällöin, PMDD:tä ja Tetran FloraPrideä jokaisen vedenvaihdon yhteydessä.

Kuinka runsaasti sulla on kalastoa, syntyykö hiilidioksidia ollenkaan?
Jos vaihdat tehokkaammat valot vois omatekoinen hiilari olla hyväksi kasveille(Ellei kalasto ole tuhti).
Paljonkos sulla on nitraatti altaassa? Se on myös tärkeä kasvilannoite, kasvit tuntuvan viihtyvän huonosti, kääpiöityvät, kun siitä on pulaa ja liika on liikaa.

[L M]

Levä kasvien pinnoilla on sellaista tumman vihreää ja tupsumaista. Kivien ja somisteiden pinnalle kertyy sellaista ruskeaa juttua, ei oikein kelmumaista muttei myöskään rihmamaista. Kivet vaan ikäänkuin värjääntyvät ruskeiksi.

Altaassa on litroja 500. Todellisuudessa kai hieman alle kun toi 500 tulee ulkomittojen mukaan. Ulkomitat on siis 140x60x60.

Valaistuksen riittämättömyyttä olen itsekkin miettinyt. Omaan silmään allas on kyllä kovinkin kirkas. Illalla mies mielellään sammuttais toisen putken koska silloin valo ois kivampi katsella eikä häiki. Molemmat putket ovat kyllä saaneet olla päällä myös illalla. Valaistus on ajastettu niin, että valot syttyvät aamulla klo. 12.00 ja sammuvat illalla klo. 01.00.

Eikös ne monimetallit maksa ihan hirveesti? Ja ne kai laitetaan kattoon niin kuin tavallinen kattovalaisinkin (olenko ymmärtänyt oikein?). Sellaisia kiinteitä valoja en mielelläni laittais ainakaan vielä. Asutaan uudessa omakotitalossa joka on vielä itseasiassa kesken, yläkerta on täysin rakentamatta, joten eipä vielä oikein tiedä mihin tuo allas tuosta vielä vaeltaakaan. Miten muuten on monimetallien sähkönkulutuksen laita? Sellaisia voisi sitten harkita kun allas on varmasti lopullisessa paikassaan.

Kaloja on kyllä aika paljon. Tosin ovat vielä nuoria ja keskenkasvuisia.
-5 kpl sinikirjoahvenia
-5 kpl lehtikaloja
-6 kpl leväbarbeja
-15 kpl intiaaninsulkia
-10 kpl mustatetroja
-5 kpl kirsikkabarbeja
-2 kpl loistokääpiöahvenia
-1 partamonni
-1 piikkisilmä
-2 kpl tiikerinuoliaisia
Todennäköisesti jo ensi viikolla kun toinen pikkuakvaarioni kypsyy allas tyhjenee melkoisesti. Inkkarit, mustat ja loitokääpiöt muuttavat siihen 128 litraiseen pytyyn. Ja tiikereillekin on luvassa uusi koti jossa on parven verran kavereita.

Voiko hiilidioksidin määrää jotenkin mitata? Mitenkähän sitä sitten lisätään jos on tarvis? Olen kuullut puhuttavan jostain kiljutynnyreistä. Ovatko ne juuri tähän tarkoitukseen? Miten sellainen sitten rakennetaan?

Nitraattia on juuri ennen vedenvaihtoa mitattuna JBL:n tippatestillä enemmän kuin 10, mutta vähemmän kuin 20, joten 15 on varmaan aika liki.

[crisse_83]

http://www.aquaristikshop.com... Kyllä niitä testejä on hiilidioksidiakin varten olemassa, tarpeellisuudesta en tosin mene sanomaan mitään...

Teko ohje...

Edit: pitkä linkki lyhennetty.

[Nermal]

Jättiläismiekkakasvin suurimmat lehdet ylsivät 60 cm korkean altaani pintaan asti kun sen sinne istutin. Nyt puolen vuoden päästä korkeimmat lehdet yltävät vain puoliväliin allasta. Kasvi kehitti kyllä sellaisen vanan johon tulee uusia alkuja. Taivutin sen pohjalle saadakseni uusia kasveja. Alut juurtuivat hyvin ja lähtivät kasvamaan mukavasti. Tämän projektin aikana "emokasvi" siis kutistui.

Tuohon miekkakasvin "kutistumiseen" pukkaisin yhen asian. Kasvisi on siis kukkinut ja tehnyt jälkikasvua. Kun kasvi panostaa näin lisääntymiseen, on osa resursseista pois omasta kasvusta (kaikkea ei voi tehdä samanaikaisesti). Tässä tapauksessa tuo "kutistuminen" on siis normaalia. Jos et katkaissut tuota "tytärvanaa" laittaessasi sen pohjalle, vievät nämä taimet vieläkin emon resursseja. Suosittelen katkomaan tyttäret kaikki erikseen ja lannoittamaan jokaisen juuret.

[-Alix-]

Minulla on ollut aivan tasan tarkkaan sama ongelma. Selvisin näin: Hiivate porisemaan ja niihin aktiivilevittimet, kaksi tehotonta putkea vaihdoin kolmeen 70W monimetalliin ja aloitin PMDD:n käytön (ennen sitä olin käyttänyt mielestäni erittäin tehotonta kaupallista nestelannoitetta). Pohjasa on saviturvepalleroita juurillaan "syövien" kasvien läheisyydessä.

Ero on kuin yö ja päivä. Ennen olin laajalti tunnettu "kasvientappaja" (ainakin Mari on antanut tukkapöllyt patin hienon kasvin tappamisesta) ja nyt katselen tyytyväisenä levätöntä ja rehottavaa vesipuutarhaa.

Siihen valojen kirkkauteen on täällä keksitty se ratkaisu, että valot syttyvät aika aikaisin aamulla ja illalla allasta valaisee koristehalogenit jotka ovat sekä meikäläisten että plekojen silmiin mukavammat. Näin saa allas "koko päivän valoannoksen" jo ennen iltaa, jolloin sitä sitten katsellaan hämyvalossa. Yöksi on sitten erikseen vielä kuuvalot.

Sanoisin että minun kohdallani se hiilidioksidi oli ehdoton käännekohta ja olen jutellut monen muun akvaristin kanssa joka on todennut juuri saman. Etenkin altaissa joissa on vilkas pintakierto, tuuppaa kalojen tuottama vähäinen hiilidioksidi menemään taivaan tuuliin.

[Liinanen]

Hiilidioksiidin nimeen minäkin vannon, kun kasvit kasvaa rehottaa niin levät väistyy. Laita hakusanaksi "kiljupullo" tms. niin saat paljon hyviä vinkkejä. Tuon kokoiseen altaaseen suosittelen vähintää kahta 1,5 litran pulloa ja aktiivilevitintä. Sen voi rakentaa vaikka kiertovesipumpusta ja limupullosta. Itselläni on kaksi 58w loisteputkea 60 cm korkeassa akvassa (430l) ja hyvin tuntuu valoteho riittävän kunhan hiilidioksiidi riittää. Käytän myös viikottain PMDD:tä ja kasvien juurille olen lisännyt saviturvepalluroita.

[VesiEläin]

Levä kasvien pinnoilla on sellaista tumman vihreää ja tupsumaista. Kivien ja somisteiden pinnalle kertyy sellaista ruskeaa juttua, ei oikein kelmumaista muttei myöskään rihmamaista. Kivet vaan ikäänkuin värjääntyvät ruskeiksi.

Alix on ihan oikeassa; Hiilari + valo tekevät ihmeitä.
"Tumman vihreä tupsumainen" levä kuulostaa kovasti tupsulevältä joka viihtyy happirikkaassa(hiilidioksittomassa) vedessä, virtaavassa paikassa, ongelmasta pääsisit varmasti eroon lisäämällä hiilaria.
Rusehtava levä on usein piilevää joka viihtyy hämärässä, vähässä valossa, joka hoituu lisäämällä valoa, monimetallit(70W) ovat tehokkaat ja yltävät pohjalle asti.

Hiilarijuttu;
http://satuj.aqua-web.org/hiilidioksidi.php

Keskustelua monimetalleista;
http://www.aqua-web.org/forum/viewtopic ... d2175eae51

[L M]

Kiitos vastauksista. Pitänee ruveta kiljunvalmistukseen! Luin Crissen linkin ja periaatteen ymmärsin, mutta mikä se on se aktiivilevitin?

Ja entäs se PMMP vai mikä se oli?

[crisse_83]

http://www.aqua-web.org/forum/viewtopic ... highlight=

[L M]

Nyt luin myös VesiEläimen hiilari linkin. Alkaa valottu. Minulla olisi jo valmiiksi ylimääräinen ilmastinkivi (ostin ilmapumpun jossa oli kaksi ulostuloa, mutta kovan äänen vuoksi toinen piti tukkia).

Kuinkas on sen yön laita? Kuinka suuri vaara on, että yön aikana hiilidioksidin määrä nousee kaloille kohtalokkaaksi? Pitäsikö kiljupöntön letku nostaa yön ajaksi pois akvaariosta?

[L M]

Ai niin piti siitä jättiläismiekasta vielä sen verran sanoa, että itsekkin päättelin "poikasten" imevän "emokasvin" elinvoiman. Siksi tosiaan katkaisin tuon norkon heti kun "poikaset" olivat juurtuneet. Siitä on tosin aikaa vasta viikon verran joten "emon" osalla muutosta parempaan ei ainakaan vielä ole näkyvissä.

[menninkäinen]

Anteeksi, loisin tähän toisen kysymykseen. Vääntäkääpäs mullekin nyt rautalangasta toi altaassa sisällä oleva juttu. Eli jos laitan ilmastinkiven putken toiseen päähän, niin hiilidioksidia liukenee niin paljon kun siitä tulee läpi, samoin jos liitän sen suodattimen ilmanottoaukkoon. Näissähän määrää ei mitenkään voi säädellä vai? Kuinka suuri todennäköisyys noissa on että hiilidioksidia liukenee liikaa? Pitäisikö ne esimerkiksi yöksi nostaa pois altaasta. Riippuuko se altaan koosta? jos laitan kaupallisen levittimen, niin asennanko sen "väärinpäin" eli pohja ylöspäin altaaseen. Ja johdan hiilidioksidin alaosasta tuonne "muoviputkilon" sisälle. Eikö tästä sitten ylimääräisen pitäisi poistua jostain? mistä? Mulla on joku vanha levitin tullut jonkun altaan mukana, mutta kun ei pieni yksinkertainen pää ymmärrä yhtään sen toimintaa... Altaat joihin olen hiilidioksidilisäystä ajatellut ovat 300 ja 85 litraiset. Onko annostuksissa jotain eroja, tai onko joku keino parempi jommassa kummassa? miksi?

[-Alix-]

Rautalangasta nuo levittimien eri vaihtoehdot.

- Ilmastinkivi. Tehottomin versio kaikista. Kuplat nousevat suoraan pintaan ja veteen liukenee todella pieni määrä hiilidioksidia. Ei mitenkään vaaraksi akvaarion kemialle.

- Kello. Kyseessä siis umpinainen tila kuten kaupalliset kalvolevittimet (jotka asennetaan "pohja" ylöspäin) tai vaikkapa ylösalasin käännetty muki. Sen sisään johdetaan hiilidioksidi ja se saa siellä liueta hiljalleen. Kyseessä passiivinen levitin jonka avulla ei voi liueta liikaa hiilidioksidia altaaseen, mutta tämänkin hyöty on marginaalinen. Kaupalliset levittimet on paranneltu eri tavoin, kellon pohja on semiläpäisevä kalvo, kuplat liikkuvat kiemurasta lasiputkea pitkin kellon sisällä jne. Auttaa ehkä hieman, mutta ei kovinkaan paljjon. Hyvä puoli on ylianostuttomuus

- Aktiivilevitin. Tähän kelloon johdetaan hiilidiooksidin lisäksi myös veden virtausta. Ideana on, että vesi pyörittää kuplia levittimen sisällä niin, että ne liukenevat mahdollisimman hyvin. Tällaisen saa tehtyä vaikkapa puolen litran limupullosta jonka pohjaan poraa reikiä ja korkin läpi laittaa kaksi letkua. On olemassa erillisiä "hanoja" kvaarioliikkeissä joilla saa jaettua suodattimen virran kätevästi. Hiilidioksidin liittäminen sisäsuodattimen ilmastimeen on "semiaktiivinen" levitystapa joka muuten toimisi mainiosti, paitsi että se on yleensä niin lähellä pintaa että suuri osa pikkusista kuplista (jotka muuten liukenisi aika hyvin) ehtii ilmastua pois. Aktiivilevitin voi aiheuttaa yliannostuksen, siksi kannattaa aloittaa yhdellä sellaisella ja lisätä tarpeen mukaan.

Aktiivilevitin on siitä kätevä,m että sen voi vaikka laittaa omaan pikkupumppuun ja pumppu ajastimeen kiinni. Silloin se ei levitä aktiivisesti yöllä vaan kerää kuplat levittimen sisään. Kun se pärähtää päälle aamulla, puhaltaa se ylimäärähiilarit taivaan tuuliin, mutta ei ainakaan rasita allasta yöllä. Itselläni on jo jonkun aikaa ollut kaksi aktiivilevitintä 720 -litraisessa eikä niitä todellakaan ole liikaa.

Toivottavasti auttoi?

[VesiEläin]

Ja entäs se PMMP vai mikä se oli?

PMDD? Halpa Tee-Se-Itse-kasvilannos akvaarioon.
http://kapsi.fi/~skare/akvaario/lannoitus.html

[Maisu]

- Aktiivilevitin. Tähän kelloon johdetaan hiilidiooksidin lisäksi myös veden virtausta. Ideana on, että vesi pyörittää kuplia levittimen sisällä niin, että ne liukenevat mahdollisimman hyvin. Tällaisen saa tehtyä vaikkapa puolen litran limupullosta jonka pohjaan poraa reikiä ja korkin läpi laittaa kaksi letkua. On olemassa erillisiä "hanoja" kvaarioliikkeissä joilla saa jaettua suodattimen virran kätevästi.

Alkuperäisestä kysyjästä en tiedä, mutta minä kyllä kaipaisin lisää rautalankaa...
Siis pulloko tulee pohja ylöspäin altaaseen? Paljonko reikiä pohjaan kannattaa porata? Sinnekö siis johdetaan alakautta hiilidioksidi toisella letkulla ja osa suodattimen virtauksesta toisella? Montako litraa tunnissa riittää kiljupönikälle ja puolen litran levittimelle? Mihin vesimäärään tuo puolen litran levitin suurin piirtein riittää? Mitä sillä hanalla tarkalleen ottaen pitäisi tehdä?

Nimim. "Ostin juuri Glossoa kalattomaan altaaseen"

[Kaiku]

Tällä sivulla on (englanniksi) jonkunlainen ohje tuollaisen aktiivilevittimen tekoon: http://www.csd.net/~cgadd/aqua/diy_reactor.htm. Muuta en osaa neuvoa, kun en ole koskaan kokeillut.

Itse tilasin juuri JBL:n Varion (ei onnistu linkittämään suoraan, mutta: http://www.jbl.de/index_uk.html => search => Select the product names from the list "JBL Proflora CO2 vario"), joka näyttää pelittävän hyvin. Aikaisemmin oli kiljupullosta letku kiinni sisäsuodattimen diffuusorissa ja pH noin 7 (KH 2). Nyt tuon Varion kanssa pH on laskenut 6,6:een. Eli sen pH-KH-taulukon mukaan hiilidioksidipitoisuus olisi noussut 6 mg/l => 16 mg/l. Kyseessä siis 240 litran akvaario ja 1,5 litran limupulloon tehty kiljulitku (ilman liivatetta).

[-Alix-]

Alkuperäisestä kysyjästä en tiedä, mutta minä kyllä kaipaisin lisää rautalankaa...
Siis pulloko tulee pohja ylöspäin altaaseen? Paljonko reikiä pohjaan kannattaa porata? Sinnekö siis johdetaan alakautta hiilidioksidi toisella letkulla ja osa suodattimen virtauksesta toisella? Montako litraa tunnissa riittää kiljupönikälle ja puolen litran levittimelle? Mihin vesimäärään tuo puolen litran levitin suurin piirtein riittää? Mitä sillä hanalla tarkalleen ottaen pitäisi tehdä?

Nimim. "Ostin juuri Glossoa kalattomaan altaaseen"

Noissa pulloversioissa on se ongelma, että ne on vaikea saada pysymään mitenkään fiksusti altaassa, minä en ole keksinyt näppärää kiinnikettä, siis imukuppitelinettä/koukkua tjsp. Siksi olen päätynyt kaupalliseen versioon.

Ideana siis porata 0,5 litran limupullon pohjaan reippaasti reikiä, ehkä n4-5 mm kokoisia, pullo pohja alaspäin. Sitten korkin läpi kaksi reikää (sekään ei helppoa) josta toisesta tulee virtausta ja toisesta johtedaan hiilidioksidiletku levittimeen. Se, miten pullon saa pysymään pohja alaspäin altaassa on edelleen minulle mysteeri...Meillä on ollut juwelin aika heppoinen pumppu ja se ei jaksanut työntää hiivatetta kellosta jos sitä sinne tuli suurempi määrä. Jos laittaa sellaisen "hanan" esimerkiksi ennen ulkosuodattimen puhallusputkea niin siihen saa säädettyä sopivan virtauksen.

En mitenkään väitä että tuon itse väsääminen olisi milään lailla helppoa...

[Maisu]

En mitenkään väitä että tuon itse väsääminen olisi milään lailla helppoa...

Okei joo, kuulostaa vähän siltä että tämän laiskamadon pitää raahautua ihka oikeaan akvaariokauppaan ja ostaa vaikkapa joku sievä spiraalilevitin.

[L M]

Kiitos kaikille vaivan näöstä!

Luulempa, että tämä alkaa tästä selkiytyä. Tänään tuossa jo rakentelin kiljupullo kompleksin. Laitoin oikein kaksi pulloa, ettei hiivaliemi vaan pääse akvaarioon.

Kohta keittelen sitten sen liemen, kunhan löydän sen liivatejauheen jostain tuolta kaapin perältä. Jossain siellä sitä pitäisi olla vanhastaan.

Nyt alkuun laitan levittimeksi vaan ilmastinkiven. Katson sitten akvakaupasta sellaista levityskelloa samalla kun kipaisen hakemaan takaiskuventtiilin pullon letkuun.

[Maisu]

Tällä sivulla on (englanniksi) jonkunlainen ohje tuollaisen aktiivilevittimen tekoon: http://www.csd.net/~cgadd/aqua/diy_reactor.htm.

Tuohonhan siis ilmeisesti sopisi tavallinen lappokin levittimeksi, mutta onko olemassa jokin syy minkä vuoksi ilmaletkua ei voi vetää samasta reiästä vesiletkun kanssa? Saisihan hiilidioksidin ulostulon vesivirtaa alemmaskin jos se on tärkeää, kun laittaisi hiilidioksidin kulkemaan kapeammalla letkulla paksumman vesiletkun sisältä alas. Akvaarion lasiin tuollaisen luulisi saavan nippuside-imukuppi-virityksellä aika helposti, mutta mietin nyt sitä että pitääkö mahdollisessa kokeilussa tosiaan tuhota yksi lappo.

[Danny]

Meikäläisenkin aktiivilevitin syntyi 'lappoidean' pohjalta.
½ litran pullosta pohja pois, jota kautta hiilari ilmastuskiven avulla sisään pulloon ja tulpaksi pala mattosuodatinmattoa. Pullon sisään kannattaa laittaa esim. biopalloja tai kuten minä, silputtua suodatinmattoa . Vesi johdetaan korkin läpi.

Muuten erinomainen systeemi mulla, mutta tuo Dolphinin pienimmän suodattimen moottori oli liian tehoton 1½ l hiilariin - kaasu kerääntyi korkin alle ja vesi lorisi kuplan läpi. Niin, ja letku sopi suoraan suodattimen ulostuloon ja oli sen verran jäykkää että pullo pysyi paikoillaan pelkästään suodattimessa kiinni ollessaan (tosin se moottori oli ylösalaisin, jotta puhallus oli alaspäin ).

rain-in kuva löytyy tuosta säikeestä (Liinasen kuvat eivät näyttäneet enää toimivan).

Palasinkin sitten takaisin käyttämään 'flipperi'-levitintä, joka mielestäni toimii minulla paremmin (= kasvit kuplivat enemmän).

[Maisu]

Meikäläisenkin aktiivilevitin syntyi 'lappoidean' pohjalta.

Jätinpä näemmä kirjoittamatta mikä oli lappopohdintani taustalla piileskevä Suuri Idea. Eheimin lappo on kolmion muotoinen, ts. se vie esteettisesti vähemmän tilaa kuin pyöreä kapine ja suoran seinän vuoksi siihen saa imukupitkin poraamalla läpiviennit, jos testiversio osoittautuu toimivaksi. Mutta eiväthän lapotkaan ilmaisia ole joten siitä mietintä että pitääkö hiilarin tulla alemmas kuin vesivirran eli miten tuon voisi toteuttaa rikkomatta lappoa. Kieltämättä minulla olisi käyttöä uudelle lapolle kun vanha on haljennut joskus 90-luvun puolella, joten jos tuo levitinviritys jäisi väliaikaiseksi niin turhaahan niitä olisi kahta ostaa... Pihi minä.

[Liinanen]

Meikäläisenkin aktiivilevitin syntyi 'lappoidean' pohjalta.

Jätinpä näemmä kirjoittamatta mikä oli lappopohdintani taustalla piileskevä Suuri Idea. Eheimin lappo on kolmion muotoinen, ts. se vie esteettisesti vähemmän tilaa kuin pyöreä kapine ja suoran seinän vuoksi siihen saa imukupitkin poraamalla läpiviennit, jos testiversio osoittautuu toimivaksi. Mutta eiväthän lapotkaan ilmaisia ole joten siitä mietintä että pitääkö hiilarin tulla alemmas kuin vesivirran eli miten tuon voisi toteuttaa rikkomatta lappoa. Kieltämättä minulla olisi käyttöä uudelle lapolle kun vanha on haljennut joskus 90-luvun puolella, joten jos tuo levitinviritys jäisi väliaikaiseksi niin turhaahan niitä olisi kahta ostaa... Pihi minä.

Pihi se olen minäkin , siksi jaksan näitä DIY -versioita rakennella. Tässä surkea kuva hyvin toimineesta lappoversiostani. (Toivottavasti ei näy yhtä iisona kuin MSN sivuillani, jonne en jostain syystä osaa enää ladata normaalikokoisia kuvia???) Takana näkyy mattosuodatin, itsetehty sekin.
En rikkonut lappoa mitenkään, hiilariletku tulee alakautta suodatinmatonpalan vierestä sisään tötteröön. Eli lapon voi vielä ottaa tarvittaessa normaaliin lappokäyttöön jos haluaa. Kaikki osat voi kierrättää muihin tarkoituksiin, kun mitään ei ole periaatteessa rikottu ollenkaan, koottu vaan yhteen.

[Danny]

Juuri näin kuten Liinanen sanoi & hyvin kuvasta näkee!

Mitään ei tosiaan tarvitse rikkoa, - vai onko Eheimin lappo jotenkin ihan erilainen? Letku silikoonattu kiinni? Pihillä minälläni ei ole ollut varaa ostaa lappoa ikuna, joten ne on tehty vesipulloista joita ei voi palauttaa... .