Ruokinta-ajoista (tyhmä kysymys)
Valvoja: Moderaattorit
-
- Starting Member
- Viestit: 49
- Liittynyt: 09:39, 20.03.2003
- Paikkakunta: Helsinki
Ruokinta-ajoista (tyhmä kysymys)
Meillä on valot ajastimella päällä klo.9-19.30. Mietin että voiko kaloille antaa ruokaa vaikka akvaariossa ei olekaan valot päällä, vai minkälaisella aikataululla yleensä annatte ruoan fisuille? Jos en anna pimeässä ruokaa, niin sittenhän ne saavat vain iltasella ruokaa, vai riittääkö se? (niin, enkä haluaisi laittaa paria tuntia aikaisemmaksi valoja, muutenhan pönttö on sitten pimeänä melkein heti kun olemme töistä kotona).
Riippuu hieman kaloista. Jotkut pohjalla elävät monnit syövät vaikka säkkipimeässä, mutta enpä menisi ruokkimaan tetrojani pimeässä. Ne kun oleskelevat pimeän aikaan paikoillaan pohjan tuntumassa ja nukkuvat, eivät ne silloin ruuasta paljoa tajuaisi.
Ruokinnan voi hoitaa ajastimella toimivilla ruokinta-automaateillakin joita voi hankkia akvaarioliikkeistä. Mutta kyllä se illallakin annettu ruoka riittää, jos akvaarion kalat ovat aikuisia.
Niin ja miksei valaistusaikaa voi pidentää? Omassa akvaarioissani valot ovat ainakin sen 12 tuntia päivässä päällä, joskus 14.
Ruokinnan voi hoitaa ajastimella toimivilla ruokinta-automaateillakin joita voi hankkia akvaarioliikkeistä. Mutta kyllä se illallakin annettu ruoka riittää, jos akvaarion kalat ovat aikuisia.
Niin ja miksei valaistusaikaa voi pidentää? Omassa akvaarioissani valot ovat ainakin sen 12 tuntia päivässä päällä, joskus 14.
-
- Elite Senior Member
- Viestit: 15316
- Liittynyt: 16:24, 05.11.2001
- Akvaarioseurat: HAS, Ciklidistit,
- Sukupuoli: Mies
- Paikkakunta: Helsinki/HAS/Ciklidistit/TAS
- Viesti:
Ratkaisu on valot päällä aamulla klo 6 - 10 ja illalla klo 19 - 23 eli kaksi neljän tunnin jaksoa, joiden välissä päivällä on hieman hämärää. Nuo ajat vain esimerkkinä, miten homman voi hoitaa kätevästi.
Sivuillani voi jo olla vastaus kysymykseesi:
http://www.aquahoito.info/suomi/sivuni.php
jo yli 15000 kirjoittamaani viestiä täällä.
http://www.aquahoito.info/suomi/sivuni.php
jo yli 15000 kirjoittamaani viestiä täällä.
-
- Elite Senior Member
- Viestit: 15316
- Liittynyt: 16:24, 05.11.2001
- Akvaarioseurat: HAS, Ciklidistit,
- Sukupuoli: Mies
- Paikkakunta: Helsinki/HAS/Ciklidistit/TAS
- Viesti:
Kannattaa kokeilla; kasvit sitten kertovat sen
Sivuillani voi jo olla vastaus kysymykseesi:
http://www.aquahoito.info/suomi/sivuni.php
jo yli 15000 kirjoittamaani viestiä täällä.
http://www.aquahoito.info/suomi/sivuni.php
jo yli 15000 kirjoittamaani viestiä täällä.
-
- Elite Senior Member
- Viestit: 15316
- Liittynyt: 16:24, 05.11.2001
- Akvaarioseurat: HAS, Ciklidistit,
- Sukupuoli: Mies
- Paikkakunta: Helsinki/HAS/Ciklidistit/TAS
- Viesti:
Selvitäppäs tuo
Täällä kun nimenomaan on kysymys vesikasveista ja vieläpä akvaariosellaisista.
Täällä kun nimenomaan on kysymys vesikasveista ja vieläpä akvaariosellaisista.
Sivuillani voi jo olla vastaus kysymykseesi:
http://www.aquahoito.info/suomi/sivuni.php
jo yli 15000 kirjoittamaani viestiä täällä.
http://www.aquahoito.info/suomi/sivuni.php
jo yli 15000 kirjoittamaani viestiä täällä.
Joo, täytyy katsella jos tietoa löytäisi. Tosin saattaapi olla, ettei vesikasveista löydy samanlaisia tutkimuksia kuin ihmisen hyödyntämistä maakasveista.jarvij kirjoitti:Selvitäppäs tuo
Täällä kun nimenomaan on kysymys vesikasveista ja vieläpä akvaariosellaisista.
Tuli tuossa mieleen liuskavesitähdikistä esimerkiksi: se kun sulkee lehtensä ylös "suppuun" aina kellon tarkkuudella. Sen valorytmi on siis 12 tuntia ja lehdet sulkeutuvat valojen sytyttämisestä aina 12 tunnin kuluttua, jatkui valkeus tai ei. Mitähän sille tapahtuisi tuollaisessa kahden valojakson rytmissä?
Ja uskon kyllä että kasvit PÄRJÄÄVÄT mainitsemallasi valorytmityksellä, mutta että jos maksimaalista kasvua haluaisi, se ei varmaankaan olisi paras mahdollinen.
Entä valo?
Minkäverran on hyvä pitää vuorokaudessa valoa päällä nuolimonnille?
Minulla on valaistus JJärven kuvailemalla tavalla kahdessa jaksossa juuri siksi, että haluan altaiden olevan valaistuja silloin, kun olen niitä kotona katselemassa. Kasvien en ole huomannut asiasta kärsivän, mutta myönnettäköön, että minulla ei mitään erikoisempia ja vaativampia kasveja olekaan. Levien kasvuun en ole huomannut valaistustauon vaikuttavan suuntaan tai toiseen.
-
- Advanced Member
- Viestit: 4720
- Liittynyt: 04:42, 17.04.2005
- Akvaarioseurat: TAS
- Sukupuoli: Nainen
- Paikkakunta: Kullaa, altaita vielä Harjavallassa
- Viesti:
Meillä kaikissa altaissa valaistus jaksotettu 2-jaksoon. Eikä ole levät riehahtaneet missään vaiheessa ja kasvit voivat mainiosti. Vedenvaihdot kaikkiin altaisiin 1x viikossa 1/3- 1/2.
60litrainen (s.31cm),24astetta, valot klo. 10-14 ja klo. 17-23. Kasveina argentiinanvesiruttoa, brasilian kääpiöruohoa, kääpiömiekkakasvia, punanuottaruohoa, konnanputkea ja kaksi tunnistamatonta miekkakasvia. Musta Juwelin tausta, musta hieno sora/hiekka, liuskekiviluolia. Lannoitteena PMDD ja juurille täsmänä saviturvetikkuja. 1 putki- juwelin oma
20litraa,24astetta, valot kun herätään, parin tunnin pimennys päivällä ja illalla pois kun mennään nukkumaan. Ei lannotteita, kokemäenlaatuhiekka. Jaavansaniainen, jaavansammal, riccia, anubias "nana", kierteisvallisneria. 1halogeeni
170litraa (s.42cm), 25astetta, valot klo. 9-13 ja klo. 15-21.30. Pohjalla hieno hiekka, jonka alla lannoite. PMDD ja saviturvetikut + hiilidioksidi lisäys. Jättiläismiekkakasvi, jaavansaniainen, jaavansammal, hentorotala, tiikerivallisneria, pennilehti, liuskevesisaniainen, kongonkeihäslehti, kääpiökeihäslehti, silomelalehti, rusomelalehti, karvalehti, tiikerilumme, pallopartalevä, papukaijalehti ja kaksi tunnistamatonta. Valaistuksesta vastaa 2 yksiputkista valaisinta, 30W. Toinen kasvivalo. pintakasveina pistiaa ja salviniaa.
250litraa (s. 50cm), 26 astetta valot klo. 11-15 ja 17- 22.00. Pohjalannoite, hienohiekka, PMDD, saviturvetikut + hiilidioksidilisäys. Valaistuksesta huolehtii 2 putkinen valaisin, 36W, kasvivalo ja lämminvalkoinen. Kasveista löytyy jaavansammalta, ricciaa, pallopartalevä, karttulehti, hentorotala, punarotala, jättoläismiekka, Echinodorus subalatus, vallisneria, tiikerivallisneria, tiikerilumme, rusomelalehti, konnanputki + kaksi tunnistamatonta. Pintakasvina pistiaa ja kilpukkaa
450litraa (s.60cm), 28astetta, valot klo. 9-12, 14-16 vain etummaiset valot palavat, 17-19 vain takimmaiset valot palavat, 20-23. Pohjalannoite, hienohiekka, PMDD, saviturvetikut + hiilidioksidilisäys. Valaistuksesta huolehtii edessä 2x36W kasvi+lämmin valkoinen, takana 2x58W kasvi+lämminvalkoinen.
Jättiläisvallisneria, tiikerivallisneria, tiikerilumme, karkeaviuhkalehti, Echinodorus subalatus, herttamiekka, ruusumiekka(?), jaavansaniainen, punarotala, silomelalehti, rusomelalehti, kongonkeihäslehti+ yksi tunnistamaton. Pinnalla pistiaa, kilpukkaa ja vesihyasinttia.
Kaikissa altaissa kasvit rehottaa niin että olen saanut hyvällä omallatunnolla kuskata tutuille.
PS. Isän luona vastaavilla kuin 170L, valaistusjaksoilla, valoilla, lannoitteilla yms. oleva 120litrainen jossa intianvesitähdikkiä, hentorotalaa, punarotalaa, jaavansaniaista, vedensuosikkia, 3 tunnistamatonta miekkakasvia, karvalehteä ja karkeaviuhkalehteä.
60litrainen (s.31cm),24astetta, valot klo. 10-14 ja klo. 17-23. Kasveina argentiinanvesiruttoa, brasilian kääpiöruohoa, kääpiömiekkakasvia, punanuottaruohoa, konnanputkea ja kaksi tunnistamatonta miekkakasvia. Musta Juwelin tausta, musta hieno sora/hiekka, liuskekiviluolia. Lannoitteena PMDD ja juurille täsmänä saviturvetikkuja. 1 putki- juwelin oma
20litraa,24astetta, valot kun herätään, parin tunnin pimennys päivällä ja illalla pois kun mennään nukkumaan. Ei lannotteita, kokemäenlaatuhiekka. Jaavansaniainen, jaavansammal, riccia, anubias "nana", kierteisvallisneria. 1halogeeni
170litraa (s.42cm), 25astetta, valot klo. 9-13 ja klo. 15-21.30. Pohjalla hieno hiekka, jonka alla lannoite. PMDD ja saviturvetikut + hiilidioksidi lisäys. Jättiläismiekkakasvi, jaavansaniainen, jaavansammal, hentorotala, tiikerivallisneria, pennilehti, liuskevesisaniainen, kongonkeihäslehti, kääpiökeihäslehti, silomelalehti, rusomelalehti, karvalehti, tiikerilumme, pallopartalevä, papukaijalehti ja kaksi tunnistamatonta. Valaistuksesta vastaa 2 yksiputkista valaisinta, 30W. Toinen kasvivalo. pintakasveina pistiaa ja salviniaa.
250litraa (s. 50cm), 26 astetta valot klo. 11-15 ja 17- 22.00. Pohjalannoite, hienohiekka, PMDD, saviturvetikut + hiilidioksidilisäys. Valaistuksesta huolehtii 2 putkinen valaisin, 36W, kasvivalo ja lämminvalkoinen. Kasveista löytyy jaavansammalta, ricciaa, pallopartalevä, karttulehti, hentorotala, punarotala, jättoläismiekka, Echinodorus subalatus, vallisneria, tiikerivallisneria, tiikerilumme, rusomelalehti, konnanputki + kaksi tunnistamatonta. Pintakasvina pistiaa ja kilpukkaa
450litraa (s.60cm), 28astetta, valot klo. 9-12, 14-16 vain etummaiset valot palavat, 17-19 vain takimmaiset valot palavat, 20-23. Pohjalannoite, hienohiekka, PMDD, saviturvetikut + hiilidioksidilisäys. Valaistuksesta huolehtii edessä 2x36W kasvi+lämmin valkoinen, takana 2x58W kasvi+lämminvalkoinen.
Jättiläisvallisneria, tiikerivallisneria, tiikerilumme, karkeaviuhkalehti, Echinodorus subalatus, herttamiekka, ruusumiekka(?), jaavansaniainen, punarotala, silomelalehti, rusomelalehti, kongonkeihäslehti+ yksi tunnistamaton. Pinnalla pistiaa, kilpukkaa ja vesihyasinttia.
Kaikissa altaissa kasvit rehottaa niin että olen saanut hyvällä omallatunnolla kuskata tutuille.
PS. Isän luona vastaavilla kuin 170L, valaistusjaksoilla, valoilla, lannoitteilla yms. oleva 120litrainen jossa intianvesitähdikkiä, hentorotalaa, punarotalaa, jaavansaniaista, vedensuosikkia, 3 tunnistamatonta miekkakasvia, karvalehteä ja karkeaviuhkalehteä.
Ketuttaa kuin pikkuoravaa pakkasella. Käpy on jäässä, hammas katki ja oksakin niin himskatin liukas. (Siistitty versio.)
Viikonloppuna olisi myös tylsää, jos valot syttyisivät puoli seitsemältä, kun haluan nukkua ainakin kymmeneen... Minulla on altaita samassa huoneessa kuin nukun. Viikonlopuiksi otan ajastimen pois - sytytän valot jossain vaiheessa herättyäni ja sammutan noin 12 tunnin kuluttua. Silloin ei siis ole valaistustaukoa.Nica kirjoitti:Kuullostaa järkevältä tuo valon jaksoittaminen. Mutta mitenkäs teette viikonloppuisin? Eikös ole tylsää jos itse on kotona päivällä ja akva pimeänä?
-
- Advanced Member
- Viestit: 1565
- Liittynyt: 11:38, 21.07.2004
- Paikkakunta: Helsinki
- Viesti:
Sama rytmi viikonloppunakin (valaisutauko siis käytössä). Kyllä sitä muutaman tunnin malttaa antaa olla akvaarion valojen pimeänäkin. Luulisi, että kaloille olisi mukavampaa (luonnollisempaa?) säännöllinen rytmi.Nica kirjoitti:Kuullostaa järkevältä tuo valon jaksoittaminen. Mutta mitenkäs teette viikonloppuisin? Eikös ole tylsää jos itse on kotona päivällä ja akva pimeänä?
Enemmän tosiaan häiritsee valojen syttyminen viikonloppuna, kun pari allasta on aivan sängyn vieressä mutta siihenkin on tottunut. Ja on oikeastaan ihan mukavaa aamulla hetki katsella kaloja ja jatkaa sitten unia.
Viikonloppunahan tehdään hulluna duunia ja ei silloin akvaariota kerkiä seuraamaan!Nica kirjoitti:Kuullostaa järkevältä tuo valon jaksoittaminen. Mutta mitenkäs teette viikonloppuisin? Eikös ole tylsää jos itse on kotona päivällä ja akva pimeänä?
Nimim. pers. auk. opisk.
valokuvaus-sivut:
http://www.anttivettenranta.com/
http://www.anttivettenranta.com/
Mun kalat joutuivat sopeutumaan emäntänsä vuorokausi rytmiin. Kesällä olin kolmivuorotöissä ja jouduin miettimään tarkkaan valaistuksen. Halusin ruokkia kalat 2 kertaa päivässä sekä ihailla valaistuja altaita hereillä ollessani. Niimpä lopputuloksena valaistus:
83-litrainen: klo 10.00-24.00
60-litrainen: klo 11.45-23.00
240-litrainen: klo 11.00-23.00
=> ruokinta, aamupala joskus klo 12- 16 (kunhan olen heräänyt) ja iltapala klo 21 jälkeen.
Mulla oli vielä vuos sitten valaistus tauko eli valot 7-11 ja 13-22, enkä huomannut mitään eroa levien kasvuun, kun aiemmin valot oli 7-22.
83-litrainen: klo 10.00-24.00
60-litrainen: klo 11.45-23.00
240-litrainen: klo 11.00-23.00
=> ruokinta, aamupala joskus klo 12- 16 (kunhan olen heräänyt) ja iltapala klo 21 jälkeen.
Mulla oli vielä vuos sitten valaistus tauko eli valot 7-11 ja 13-22, enkä huomannut mitään eroa levien kasvuun, kun aiemmin valot oli 7-22.
En ole huomannut, että kalat tai kasvit juurikaan välittäisivät rytmin muutoksesta. Ahneet pronssitonkijat ehkä harmittelevat, kun ruoka tulee tavanomaista myöhemmin, mutta niinhän se tulisi vaikka valot syttyisivät. Mutta kuten sanottu, minulla ei ole mitään herkempiä kasveja, jotka ehkä saattaisivat tykätä tällaisesta enemmänkin kyttyrää.Nica kirjoitti:Reagoivatko kalat mitenkään tähän rytmin muuttumiseen? Entäs kasvit?Joanna kirjoitti: Viikonlopuiksi otan ajastimen pois - sytytän valot jossain vaiheessa herättyäni ja sammutan noin 12 tunnin kuluttua. Silloin ei siis ole valaistustaukoa.
Minulla altaat valaisevat sen verran voimakkaasti, että en saisi nukuttua valot päällä. Arkiaamuisin on itse asiassa ihana herätä siihen, että valot syttyvät altaisiin, vaikka on minulla varmuuden vuoksi myös herätyskello.