Lajiallas seeprakotiloahvenille

[Jyrkiboy]

Eli meneillään on siis 108 litraisen muuttaminen Neolamprologus multifasciatus kotiloahvenille.

Välihuomautus: lajia kutsutaan myös moniraitakotiloahveneksi, mutta vasta ilmestynyt maailman kalojen nimet-teos nimeää sen seeprakotiloahveneksi.

Aloitin homman sunnuntaina kiskomalla kasvit pohjasta ja haavimalla altaassa asustelevat sysievämonniset toiseen altaaseen. Tämän jälkeen lapioin hiekat ja kotilot saaviin ja tyhjensin altaan. Altaan ulkosuodattimen laitoin toiseen altaaseen "pysymään hengissä".

Seuraaava ohjelmanumero oli hiekan pesu. Koska allas oli kasvialtaana, siellä oli saviturvepohja hiekan alla, joten hiekan pesu ei ollut mikään piis of nakki . Saviturvepohjaa ei ollut järkeä altaaseen jättää, koska tuossa biotoopissa ei kasva juurikaan kasveja ja laji tykkää kaivamisesta, joten ennemin tai myöhemmin olisi ravinnepöläys ollut odotettavissa.

Hiekat jätin kotiloineen pesun jälkeen saaviin, hiekan päällä n. 10cm kerros vettä jotta kotilot ja bakut pysyisivät hengissä.

Koska ulkosuodatin puNppaa mielestäni liian rajusti, päätin laittaa altaaseen takanurkkamaton. Maton paikallapysymisen takaamiseksi liimailin lasilistat silikoonilla eilen altaan päätyyn ja takaseinään. Huomenissa oli tarkoitus asentaa matto ja täyttää allas. Hiekan sekaan ajattelin lisätä muutaman litran harjusoraa elävöittämään pohjaa ja sekä tietysti etanankuoret

Kysymys: allas siis mitoiltaan n. 90x35x34 (pohjan syvyys suurempi kuin altaan korkeus) minkäkokoinen populaatio olisi sopiva? Kymmentä yksilöä ajattelin, mutta olisiko parien löytymisen kannalta parempi ottaa enemmän?

[jarvij]

Pareja ei taida tulla, sillä laji elää yhdyskuntana. Moniavioisuutta siis! Tärkeää on, että kotilokuoria on enemmän kuin kaloja, jolloin ei mene tappeluksi. Ota sekä isoja että pieniä kaloja, jolloin todennäköisesti tulee molempaa sukupuolta.
Kyllä tuo 10 on ihan hyvä määrä.

[arasila]

Hiekan sekaan ajattelin lisätä muutaman litran harjusoraa elävöittämään pohjaa ja sekä tietysti etanankuoret

Laita kotilonkuorten alle pieniä litteitä kiviä, niin kalat eivät kaiva pohjalasia paljaaksi. Muuten kotilonkuoret jäävät pyörimään paljaan lasin päälle kalojen siirrettyä hiekan pois. Jos kivet ovat pyöreitä ja suunnelleen saman värisiä kuin kotilot, näyttää siltä kuin kotilonkuorikerrostuma jatkuisi. Lasin puhditamisen takia kuoria ei myöskään kannata laittaa aivan lasiin kiinni. Hiekkaa ei kannata säästää, koska kaivaminen on kotiloahvenilla verissä -- jo sentin mittaiset poikaset kuljettavat suussaan hiekkaa yksi jyvänen kerrallaan.

[Jyrkiboy]

Ahvenet saapuivat tänään virkeinä ja hyvinvoipaisen oloisena. Valikoivat tuolla parhaillaan itselleen sopivinta "asuntoa". Vajaan tuhannen kilsan matka taittui onnikassa just alta vuorokauteen.

Paikallaan lienee julkinen kiitos NL-Aquan pojille erinomaisesta palvelusta

Suosittelen lämpimästi!

[dsl]

Paljonko noilla on hintaa? Nuohan olivat pieniä? Taidanpa hankkia niille jonkin pikkupurkin ja laittaa pesueellisen noita.

[jarvij]

Pieniä ovat. Itse asiassa maailman pienimmät tunnetut kirjoahvenet. Lissääntyvät omia aikojaan.
Suhteellisen korkea hinta johtunee osaksi vähäisestä kysynnästä. Ei kannata viljellä, kosta ei tiedä saako kaupaksi. Eli siksi myös tarjonta on vähäistä.

Erittäin mielenkiintoisia artkkitehtejä ovat, jotka tarkkaan tietävät miltä akvaarion pohjan pitää näyttää.

[Jyrkiboy]

dsl: Kalasta FishBasen ja Jukan kertomaa.

Hintaa voit tiedustella NL-Aquasta

[Jyrkiboy]

Lissääntyvät omia aikojaan.

No niinpä näkyvät tekevän. Eilenillalla kurkisteli kotilonkuoresta ensimmäiset sinisilmäiset siimahännät

Sapuskaakin saivat saman tien, kun sattui olemaan artemia-viljelmä pystyssä toisten poikasten takia

[dsl]

Hintaa voit tiedustella NL-Aquasta [;)]

Hmph. Salaperäistä on yhden kalan hinta.

[arasila]

Hintaa voit tiedustella NL-Aquasta

Hmph. Salaperäistä on yhden kalan hinta.

Suunnilleen kuukausi sitten ne maksoivat 6,5 € kappale. Omistani maksoin toisessa liikkeessä viime talvena 10 € kappaleelta.

[JustinSan]

Varastan nyt tämän topicin omiin tarkoitusperiin

Ei muttamutta, tämmöistä tahtoisin kysellä, itsellä kun on myös suunnitelmissa multifasciatus allas:

-Akvaarion koko luultavimmin 63-litraa. (60x35x30), minhänlaisesta populaatiosta puhutaan? Olisko suunnilleen kuusi yksilöä? Siten, että yksi tai kaksi koirasta, loput naaraita?

-Sähkönjohtavuusmittari? Onko todellakin täydellisen pakollinen? Tarkoitus olisi käyttää kaupallisia suoloja.

-Tosiaan ne kaupalliset suolat: Onko kellään suositella mitään erityistä tuotetta ja arvioida samalla suunnilleen hintoja? (esim. kuinka paljon tulee suunnilleen maksamaan kuukaudessa tuon kokoiseen)

-Onko kukaan käyttänyt esim. kotiloita "talonmiehinä" tanganjika-vedessä? applesnail.net:issä oli jotain puhetta hitaasta tottumisesta suoloihin, mutta löytyykös tästä käytännön kokemusta?

-Kannattaako edes yrittää saada mitään kasveja? Jos jättää kasvit laittamatta, minimaalinen valaistus riittänee?


Yhtiömme kiittää jo etukäteen

[jarvij]

Kasviksi käy erinomaisesti karvalehti, sillä kun ei ole juuria, vaan se kelluu upoksissa. Nuo kalat huolehtivat pohjan mylläämisestä ihan riittävästi.

[arasila]

-Akvaarion koko luultavimmin 63-litraa. (60x35x30), minhänlaisesta populaatiosta puhutaan? Olisko suunnilleen kuusi yksilöä? Siten, että yksi tai kaksi koirasta, loput naaraita?

Kuulostaa järkevältä. Poikasia tulee kuitenkin jo muutamassa viikossa, joten liikapopulaatio on tiedossa aika nopeasti. Koirailla on isompi reviiri, jolla majailee useampia naaraita.

Sähkönjohtavuusmittari? Onko todellakin täydellisen pakollinen? Tarkoitus olisi käyttää kaupallisia suoloja.

Kannattaa ehdottomasti hankkia. Sähkönjohtavuuden kyllä saa kohdalleen pelkillä tippatesteilläkin, mutta ei se ainakaan halvemmaksi tule.

Tosiaan ne kaupalliset suolat: Onko kellään suositella mitään erityistä tuotetta ja arvioida samalla suunnilleen hintoja? (esim. kuinka paljon tulee suunnilleen maksamaan kuukaudessa tuon kokoiseen)

Ei kannata käyttää kaupallisia suoloja. Itse olen käyttänyt sekoitussuhdetta n. 3 rlk magnesiumkloridia, 5 rlk natriumbikarbonaattia (ruokasoodaa) ja 2,5 rlk kaliumvetykarbonaattia / 100 litraa vettä. Tälla sekoituksella Helsingin vedelle tulee seuraavat vesiarvot: kokonaiskovuus 9-10 gH, karbonaattikovuus 11-12 kH, pH 8.6 ja sähkönjohtavuus ~ 600 uS. Eri ainesosat maksavat noin 0.8-4 euroa / 100g (saa esim. TAS:n nettikaupasta) ja ruokasooda, jota on eniten, on myös halvinta. Olen pitänyt suolat erillään ja käyttänyt annostelussa AquaDurin (kaupallinen suola) mukana tullutta mittalusikkaa. Vertailun vuoksi 200 gramman pussi AquaDuria maksaa 20 euroa, eli yli 3 kertaa enemmän. Lisäksi AquaDur sisältää paljon kalsiumia, joka liukenee erittäin huonosti (kasvit vedenvaihdon jälkeen harmaan pölyn peitossa), eikä sillä saa lähelläkään oikeaa Tanganjika-vettä olevaa lopputulosta.

Onko kukaan käyttänyt esim. kotiloita "talonmiehinä" tanganjika-vedessä? applesnail.net:issä oli jotain puhetta hitaasta tottumisesta suoloihin, mutta löytyykös tästä käytännön kokemusta?

Seepraleväkotilot ja kierteissarvikotilot ovat pärjänneet ihan hyvin.

Kannattaako edes yrittää saada mitään kasveja? Jos jättää kasvit laittamatta, minimaalinen valaistus riittänee?

Karvalehti on ainakin minulla kasvanut liiankin hyvin. Seeprakotiloahvenilla on taipumusta kaivaa kasvit ylös -- kannattaa kasata kiviä juurille.

[lehtis]

Nostellaampa tätä aihetta. Eli: Rautakaupoistahan saa sähkönjohtavuusmittareita ovatko nämä sopivia? Entä löytyykö tällähetkellä mistä noita Neolamprologus multifasciatusta? Paljon on tämän päivän hinta? Onko jollain myynnissä näitä? (Allas ois 54 litrainen)

[kalaneiti]

Minuakin mietityttää tuo sähkönjohtavuusmittarin ostaminen, millainen sen tulisi olla ja mistä niitä osaa etsiä? Suositelkaas jotain (hintatietokin kiva..)? Millainen lehtis, on tämä sinun rautakaupasta bongaamasi? Hinta?

[kendau]

Minä taas olisin kysellyt tuosta lisääntymistä. Eli lisääntyvät siis oma-aloitteisesti, ilman sen kummempia avustavia toimenpiteitä? Lisääntyvätkö siis siinä määrin, että altaan kantaa joudutaan välillä harventamaan? En ole Suomessa nähnyt yksityisillä lainkaan näiden poikasia myynnissä (Toki lajia ei Suomessa varmaan monella olekaan).

[lehtis]

Millainen lehtis, on tämä sinun rautakaupasta bongaamasi? Hinta?

Öö tuotanoin? Meillä on ennestään tollainen mittari, (rautakaupasta ostettu) jonka isäni osti sähkötöitä varten.(Ei ole saanut iskuja es montaa kertaa) Ajattelin että käyköhän se?

[arasila]

Minä taas olisin kysellyt tuosta lisääntymistä. Eli lisääntyvät siis oma-aloitteisesti, ilman sen kummempia avustavia toimenpiteitä? Lisääntyvätkö siis siinä määrin, että altaan kantaa joudutaan välillä harventamaan?

Pitää paikkansa. Muutama poikanen ilmestyy todennäköisesti jo ensimmäisten viikkojen aikana, ja sen jälkeen uusia tulee tasaisesti lisää. Kotiloahventen poikaset kasvavat melko hitaasti (varsinkin, jos niitä on paljon ja ruokaa vähän) ja niitä tulee vähän kerrallaan, joten populaation kasvu ei ole räjähdysmäistä.

Pienestä koostaan huolimatta kotilokutijat puolustavat (pientä) reviiriään tehokkaasti ja saattavat ajaa mahdolliset muut kalat ahtaalle, jos yhdyskunta on suuri. Jotkin tanganjikalaiset pohjakalat, kuten ripsimonnit ja puikkokalat syövät kotilokutijoiden poikasia ja auttavat pitämään kantaa kurissa. Samalla ne kuitenkin myös kääntelevät kotiloita, minkä uskoisin häiritsevän kotiloahvenia.

En ole Suomessa nähnyt yksityisillä lainkaan näiden poikasia myynnissä (Toki lajia ei Suomessa varmaan monella olekaan).

Kotilokutijoita on kaupan ainakin NL-Aquassa (jopa useita lajeja) ja täälläkin niitä on välillä tarjolla.

Siirsin omat kotiloahveneni hiljattain uuteen kotiin (200 litraa). Kotiloahventen lisäksi altaassa on muutama Ruotsista ostamani Telmatochromis bifrenatus ja Neolamprologus helianthus (tämä on kääpiökokoinen prinsessa-ryhmän laji) sekä parvi nuoria itse kasvattamiani sillikirjoahvenia (Cyprichromis leptosoma). Laitan kuvia tänne lähiaikoina.

[kendau]

Kiitokset tiedoista, todella mielenkiintoinen laji. Himoittaisi perustaa noille allas, mutta pitää miettiä ja perehtyä lisää. Tilaakaan kun ei mahdottomasti ole...
Kuvia sitten ehdottomasti tänne esille

[Jyrkiboy]

Hyvin suurella todennäköisyydellä rautakaupasta ei löydä veden sähkönjohtokyvyn mittaamiseen soveltuvaa mittaria. Yleismitttareita kylläkin, mutta niistä ei ole tähän tarkoitukseen.

Ja niistä N. multifasciatuksen poikasista, multa saa ilman jos noutaa. Lähetettäessä 5e/pyrstö+ mh rahti.

[arasila]

Sähkönjohtavuusmittari kannattaa joko ostaa käytettynä tai sitten tilata nettikaupasta Saksasta. Esimerkiksi Aquaristikshop myy laadukkaana pidettyä Hannan mittaria hintaan 59.90€.

Kotiloahvenet sopivat pieneenkin altaaseen ja ovat lisäksi aika helppoja hoitaa, joten siitä vain hankkimaan. Vaikka N. multifasciatus onkin yleisin saatavilla oleva laji, muitakin kauniita ja mielenkiintoisia lajeja löytyy, esim.:
Neolamprologus brevis
N. caudopunctatus
N. ocellatus
N. signatus
N. similis
jne.

[arasila]

Kuvia sitten ehdottomasti tänne esille

Tässäpä näitä.

[BBhouse]

Onkos jollain kokemuksia noista Neolamprologus Caudopuncatus-kaloista, pikaisesti silmäilin tuota yllä ollutta linkkiä läpi ja sain sellaisen käsityksen että pärjäävät alta 100-litraisessa altaassakin, kohta puoliin olisi Malawien poikasilta vapautumassa tuollainen 160-litrainen allas ja pitkään olen haaveillut jonkin sortin kotilokutijayhdyskunnasta. Eli onko noita kaloja Suomen markkinoilla kuinka usein, ja voiko niitten seuraksi ottaa muita Tanganjika-ahvenia, vai vaativatko ihan oman altaansa pärjätäkseen?

[arasila]

Onkos jollain kokemuksia noista Neolamprologus Caudopuncatus-kaloista, pikaisesti silmäilin tuota yllä ollutta linkkiä läpi ja sain sellaisen käsityksen että pärjäävät alta 100-litraisessa altaassakin, kohta puoliin olisi Malawien poikasilta vapautumassa tuollainen 160-litrainen allas ja pitkään olen haaveillut jonkin sortin kotilokutijayhdyskunnasta. Eli onko noita kaloja Suomen markkinoilla kuinka usein, ja voiko niitten seuraksi ottaa muita Tanganjika-ahvenia, vai vaativatko ihan oman altaansa pärjätäkseen?

Omakohtaista kokemusta tuosta lajista ei ole, mutta Ciklidisti-lehden numerossa 1/2005 on artikkeli aiheesta. N. caudopunctatus on nk. opportunistinen kotilokutija, eli ne tulevat toimeen myös ilman kotiloita.

Artikkelin kirjoittaja kertoo pitäneensä kalojaan 100-litraisessa lajiakvaariossa, joten 160 litraa on enemmän kuin tarpeeksi. Uskoisin, että monet pienet kivikkotanganjikalaiset, esim. Julidochromikset ja muut Neolamprologus-lajit sopivat seuraksi.

Kirjoituksesta käy ilmi, että kalat on hankittu Suomen Akvaariotukusta. Lajia kannattaa kysellä myös harrastajilta ja NL-Aquasta.