Selkäuimari

[antinsalo]

Onko näillä kovinkin tapana piilotella ja ilmestyä vasta valojen sammuttua? Vai johtuuko se parven pienuudesta? Auttaisiko lisä yksilöiden hankinta, jotta niihin saisi eloa ihan päiväsaikaankin?

[Guru meatloaf]

Mun selkäuimarit on kyllä kanssa "valonarkoja" ! Välillä olen nostellut kantoja ja kurkkinut niiden koloihin että ovatko elossa edes kun ei ole näkynyt moneen päivään... Jostain luin että ovat tosiaan yö eläjiä.

[Miikku]

Suurilehtiset kasvit, pystyssä olevat juurakot ja suht hämärä valaistus (sisustuksella luotu varjoja, ei ne suurilehtiset kasvit muuten taida viihtyä ) poistaa arkuutta, samoin kun parvikoon kasvatus. Ruoka saa kyllä ahmatit yleensä lentoon kellonajasta riippumatta Ja näille kannattaa olla joka otukselle oma piilo, vaikka periaatteessa parvikaloja ovatkin. Samaan piiloon ei tunnu yhtä enempää mahtuvan paitsi poikkeustapauksissa.

[Marimer]

Aika harvoin olen selkäuimaria valoisan aikaan nähnyt, niitä on minulla tällä hetkellä 5. Parvikoon kasvattaminen saattaisi kuulemma kuitenkin auttaa.

Ruoka-aikaan yleensä pari kaveria tulee näytille, ja olenpa kaikki viisikin onnistunut kerran näkemään yhtäaikaa.

Minimiparveksi suositellaan kuutta yksilöä, minulta yksi kuoli, enkä ole vielä sen "tilalle" uutta löytänyt.

[antinsalo]

jostain syystä kaupassa nämä kiiturit vetivät tuhatta ja sataa ympäri akvaariota. johtuuko siitä että siellä vain yhtä lajia. Tästä saisi helposti käsityksen, että kotona tekisivät samaa.

[Marimer]

Tai sitten se johtui siitä, että kaupan altaassa ei ollut piilopaikkoja kaikille ja piti haahuilla ympäriinsä sellaista etsimässä.

[Rääkky]

Kyllä täällä vaan on aikasta valoisa-aktiivisia kaloja. Päivisin ne käyttävät kulkuratoina suuria, pitkiä juurakoita ja jättimäisiä miekkakasvin lehtiä. Ne pujottelevat siellä eli liikkuvat myös valoisalla. Joskin avoimella vedellä vain ruoka-aikaan. Se onkin aika suhina kun jotain 15kpl selkäuimareita metsästää eli parvikoko on täällä suuri.

[korudonna]

Minulla on kuusi selkäuimaria, jotka ovat olleet pitkään näkymättömissä, mutta joskus tulevat aina imuroimaan pohjaa, kun hiutaleruokaa tai muuta jaossa. Myös altaan muu kansoitus määrännee miten selkäuimarit uskaltautuvat näkösille. Tulipyrstö ajaa omassa altaassani selkäuimarit aika ahtaalle, eli se tunkee samoihin piiloihin missä selkäuimaritkin koittavat oleille. Jos olisin nyt ottamassa selkäuimareita, laittaisin niille altaan jossa on vain vähän muita kaloja ja nekin rauhallista sorttia.

[Rääkky]

No esimerkin voisin heittää tässä toimivista yhdistelmäkaloista:

purjesampimonni, sateenkaarikirjoahven, helmiäistonkija, partamonni, pusukala, sulkaripsimonni, purppurasuuhautoja ja leväbarbi.

Joukossa on siis hieman äkäisempiäkin lajeja (kuten helmiäinen ja purppurasuu) mutta kyseessä on voimakkaasti erilaiset lajit jotka eivät täällä koe olevansa edes samalla planeetalla ts. eivät välitä toisistaan pätkän vertaa. Sulkaripsimonnin kanssa uiskentelee aina muutama selkäuimari. Joskus selkäuimarit telttailevatkin sulkaripsimonnin alla

Altaalla on kokoa 600 l. Pituutta 2m. Tämä on myös aika hyvä tae onnistuneelle äkäisten ja arkojen kalojen yhdistämiselle.

[Adrianna]

Meillä se "minimi" 6 yksilöä selkäuimareita. Näkyvät päivällä 1-3 yksilöä kerrallaan, kökkivät nenä pystysuoraan ylöspäin kantoja vasten tai miekkakasvin lehtien alla nurinpäin. Välillä tojottaa pari pyrstöä rivissä anubiaasta...

http://www.kuvatehdas.fi/album/user/sho ... id=1734068

Ruoka-aikaan tulevat joukolla, sillon jäävät jalkoihin purppurasateenkaaret, partamonni sekä perhosplekot (agressiivisia ruokailijoita kaikki kolme) mutta selkiksillä ei ole mitään ongelmaa mussuttaa samaa matokökköä tai tabletinreunaa rauhallisten kuparimonnisten tai noitamonnien kanssa.

ps. Jos kuva ei toimi niin laittakaapa YV, vähän ongelmia ollut tuon kuvatehtaan käytössä