Ongelmia ongelmien perään
Valvoja: Moderaattorit
Ongelmia ongelmien perään
Noh, minulla OLI tällainen kalasto n.200l akvaariossa:
20 intiaaninsulkaa
20 neontetraa
2 leväbarbia
10 monnista
1 sinirihmakala
ja myöhemmin otin vielä 2 x partamonni vaikka tarkoitus oli ottaa vain yksi mutta ei sitten sisko tajunnu kun kävi kaveriltansa hakemassa..
Ja nykyinen tilanne:
20 neontetraa
18 intiaaninsulkaa joista yksi on aika sairaan tapainen ja luin kirjasta että taitaapi olla uimarakkotulehdus..
2 levistä
7 monnista
2 partamonnia
Siis muutama kala on kuollut. Selitykset kuolemille:
1 inkkari joutui suodattimeen ja toinen kuoli tuntemattomasta syystä
2 monnista joutui myös suodattimeen ja yksi näytti siltä ihan kuin sillä olisi ollut sisäinen verenvuoto ja lopetin sen koska se näytti kärsivän
sinirihmakala kuoli myös hyvin mysteerisesti, se näytti vähän sairastavan tuossa n. viikko sitten ja kuitenkin parani,nyt tänä aamuna se vai pötkötti pohjalla,kuolleena.
Tuntuu aika (jos nyt näin pahasti saa sanoa) paskalata kun ei oikein onnistu. Vesi arvot pitäisi olla kohdallaan kun isäntä on vesilaitoksella töissä ja otti selville arvot ja ne oli sopivat kaloilleni. Mutta minulla itsellä ei nyt kuitenkaan ole muuta testiä kuin pH. Tiedän,pitää hankkia ne muutkin. Niin aijonkin kun vissiin pääsen ensi viikolla käymään liikkeessä.
Hoitorutiini on tällainen: Vedenvaihto 2:n viikkon välein n. 1/4- 1/5. Imutan pohjankin samalla. Veden lämpö on n. 25 astetta.
Että minä nyt haluaisin selkeät ohjeet että miten ihmeessä minä saisin akvaarioni toimimaan kun ei näytä millään onnistuvan. Ja onko kaloja liikaa? Kun jotkut on sanonu että levikset pois, mutta minne ihmeeseen ,minä ne laitan kun ei varmasti saa myytyäkään kun asun ihan kokonaan korvessa.
Neuvoja siis kaipaillaan! En kuitenkaan haluaisi hirveästi niitä haukkuja,jokainen tekee virheitä ja haukkuja olen jo saanut tarpeekseni. Mut joo, kiitos jo etukäteen!
20 intiaaninsulkaa
20 neontetraa
2 leväbarbia
10 monnista
1 sinirihmakala
ja myöhemmin otin vielä 2 x partamonni vaikka tarkoitus oli ottaa vain yksi mutta ei sitten sisko tajunnu kun kävi kaveriltansa hakemassa..
Ja nykyinen tilanne:
20 neontetraa
18 intiaaninsulkaa joista yksi on aika sairaan tapainen ja luin kirjasta että taitaapi olla uimarakkotulehdus..
2 levistä
7 monnista
2 partamonnia
Siis muutama kala on kuollut. Selitykset kuolemille:
1 inkkari joutui suodattimeen ja toinen kuoli tuntemattomasta syystä
2 monnista joutui myös suodattimeen ja yksi näytti siltä ihan kuin sillä olisi ollut sisäinen verenvuoto ja lopetin sen koska se näytti kärsivän
sinirihmakala kuoli myös hyvin mysteerisesti, se näytti vähän sairastavan tuossa n. viikko sitten ja kuitenkin parani,nyt tänä aamuna se vai pötkötti pohjalla,kuolleena.
Tuntuu aika (jos nyt näin pahasti saa sanoa) paskalata kun ei oikein onnistu. Vesi arvot pitäisi olla kohdallaan kun isäntä on vesilaitoksella töissä ja otti selville arvot ja ne oli sopivat kaloilleni. Mutta minulla itsellä ei nyt kuitenkaan ole muuta testiä kuin pH. Tiedän,pitää hankkia ne muutkin. Niin aijonkin kun vissiin pääsen ensi viikolla käymään liikkeessä.
Hoitorutiini on tällainen: Vedenvaihto 2:n viikkon välein n. 1/4- 1/5. Imutan pohjankin samalla. Veden lämpö on n. 25 astetta.
Että minä nyt haluaisin selkeät ohjeet että miten ihmeessä minä saisin akvaarioni toimimaan kun ei näytä millään onnistuvan. Ja onko kaloja liikaa? Kun jotkut on sanonu että levikset pois, mutta minne ihmeeseen ,minä ne laitan kun ei varmasti saa myytyäkään kun asun ihan kokonaan korvessa.
Neuvoja siis kaipaillaan! En kuitenkaan haluaisi hirveästi niitä haukkuja,jokainen tekee virheitä ja haukkuja olen jo saanut tarpeekseni. Mut joo, kiitos jo etukäteen!
¤*PikkuFisu*¤
Vaihdapa vettä kuten ennenkin tai hieman vähemmän kerralla, mutta viikottain tasoittamaan laadun muutoksia ja ennen kaikkea pitääksesi sen puhtaana, jos siellä akvaariossa jotain pöpöjä muhii. Ei noita kalakuolemia kovin monta ole, vakailla oloilla ja hyvällä hoidolla voi tilanne rauhoittua itsestään. Älä ruoki liikaa, varsinkin pohjakaloja ruokkiessa voi sorapohjaan kertyä turhaa kuormitusta. Seuraa kalojasi ruoka-aikoina. Jos ne syljeskelevät ruokaa tai sitä jää lojumaan pohjalle, vähennä annoksia.
Vesiarvot kannattaa tosiaan testata.
Miekkakasvien kasvua voi ravinteiden puutteen lisäksi rajoittaa hiilidioksidin puute.
Onko akvaariossasi riittävä suodatus?
Antti
Vesiarvot kannattaa tosiaan testata.
Miekkakasvien kasvua voi ravinteiden puutteen lisäksi rajoittaa hiilidioksidin puute.
Onko akvaariossasi riittävä suodatus?
Antti
No kuitenkin ensin siis ne testit, mutta kyllä vettä pitäisi vaihtaa 30-50% viikossa ja ei sitä vedenparannusainetta tarvitse käyttää ellei ole siihen jotain syytä.rsy kirjoitti:Noh, nämä vedenvaihtosuositukset on nyt semmoinen juttu, että diipa-daapa. Vaihdat miten vaihdat niin aina menee väärin. Mutta teet miten teet, niin muista käyttää aina vedenparannusainetta.
Nuorimmaisemme Annika: "Iskä, jos lohikäärmeet syöksevät tulta, niin miksi ne eivät pala?"
-
- Starting Member
- Viestit: 13
- Liittynyt: 18:42, 13.12.2003
- Paikkakunta: Turku
Paha mennä sanomaan, näin näkemättä, mikä akvaariossasi on "pielessä". Jos nyt jotain voisi ehdottaa, niin noita veden vaihto välejä voisi lyhentää n. viikko olisi minusta hyvä väli ja vaihdettavan veden määrä just jotain 1/3.
Pohjamateriaalin yleetön pöyhiminen ja liian syvältä imuroiminen vaikuttaa pohjan redox-potentiaaliin, mikä on tärkeä tekijä erilaisten haitallisten ja rehevöittävien ainesosien veteen liukenemisprosessissa. Hyvä kirja juomavesi puolelle on muuten prof. Jukka Särkän: Järvet ja ympäristö, josta löytyy selitys näihin propleemiin
Pohjamateriaalin yleetön pöyhiminen ja liian syvältä imuroiminen vaikuttaa pohjan redox-potentiaaliin, mikä on tärkeä tekijä erilaisten haitallisten ja rehevöittävien ainesosien veteen liukenemisprosessissa. Hyvä kirja juomavesi puolelle on muuten prof. Jukka Särkän: Järvet ja ympäristö, josta löytyy selitys näihin propleemiin
-
- Starting Member
- Viestit: 13
- Liittynyt: 18:42, 13.12.2003
- Paikkakunta: Turku
Kalojen ihoa ja kiduksia suojaa pintalimakerros, jonka tehtävänä on mm. suojata kalaa erilaisten patogeenien pääsyltä ihon pintaepiteeliin (toimii siis immuunivasteen osana). Pelkkää vesijohtovettä käytettäessä sen sisältämät kemikaalit ja raskasmetallit joutuvat suoraan kosketuksiin kalan pintaliman kanssa, mikä heikentää sitä, tai voi syövyttää sen jopa kokonaan -> melkein välitön kuolema. Joka tapauksessa kalan stressiaste suurenee huomattavasti, jolloin erilaiset sairaudet ovat herkkiä puhkeamaan. Vedenparannusaineiden tehtävänä on neutraloida kalan pintalimaa vahigoittavia aineita, eikä muuttaa yleisesti seurattavia vesiparametrejä. Vedenparannusaineiden käyttö on tästä johtuen hyvin suositeltavaa.
-
- Elite Senior Member
- Viestit: 15316
- Liittynyt: 16:24, 05.11.2001
- Akvaarioseurat: HAS, Ciklidistit,
- Sukupuoli: Mies
- Paikkakunta: Helsinki/HAS/Ciklidistit/TAS
- Viesti:
Noin asia on, jos tuollaisa aineita tuoreessa vesijohtovedessä on. Turussa ilmeisesti on, mutta monessa, monessa paikassa Suomessa ei ole.
Monet eivät ole vuosikymmeniin käyttäneet mitään vedenparannusaineita, vaikka ovat tehneet suuria säännöllisiä viikottaisia vedenvaihtoja.
Ainoa varteenotettava syy lisätä veteen esimerkiksi suojakolloideja, on kalojen limakalvojen vahingoittuminen. Suojakolloidiksi käy PVP ja esimerkiksi hydroksimetyyliselluloosa.
Kloori ja klorammini voidaan hoitaa vaikka natriumtiosulfaatilla ja/tai esimerkiksi askorbiinihapolla.
Mm. näitä aineita on kaupallisissakin vedenparannusaineissa:
http://www.aquahoito.info/suomi/ohjeita/vedenp.php
Lisäksi nuo kolloidinmuodostajat sitovat myös mahdollisia raskasmetalleja.
Monet eivät ole vuosikymmeniin käyttäneet mitään vedenparannusaineita, vaikka ovat tehneet suuria säännöllisiä viikottaisia vedenvaihtoja.
Ainoa varteenotettava syy lisätä veteen esimerkiksi suojakolloideja, on kalojen limakalvojen vahingoittuminen. Suojakolloidiksi käy PVP ja esimerkiksi hydroksimetyyliselluloosa.
Kloori ja klorammini voidaan hoitaa vaikka natriumtiosulfaatilla ja/tai esimerkiksi askorbiinihapolla.
Mm. näitä aineita on kaupallisissakin vedenparannusaineissa:
http://www.aquahoito.info/suomi/ohjeita/vedenp.php
Lisäksi nuo kolloidinmuodostajat sitovat myös mahdollisia raskasmetalleja.
Sivuillani voi jo olla vastaus kysymykseesi:
http://www.aquahoito.info/suomi/sivuni.php
jo yli 15000 kirjoittamaani viestiä täällä.
http://www.aquahoito.info/suomi/sivuni.php
jo yli 15000 kirjoittamaani viestiä täällä.
-
- Starting Member
- Viestit: 13
- Liittynyt: 18:42, 13.12.2003
- Paikkakunta: Turku
Eipä tuohon ole paljoakaan muuta lisättävää, kuin että käyttöveteen lisättävien kemikaalien määrä/laatu on pitkälti riippuvainen käytettävän raakaveden laadusta. Raakaveden laatuun vaikuttavat mm. paikkakunta kohtaiset maantieteelliset olosuhteet, vuodenaika, käytettävissä olevien vesivarojen määrä ja käyttöaste. Sellaisilla paikkakunnilla missä raakavesiresurssit ovat suuret ja tasalaatuiset, ei kemikaalien lisäämisellä käyttöveteen ole tietenkään normaali tilanteessa syytä.jarvij kirjoitti:Noin asia on, jos tuollaisa aineita tuoreessa vesijohtovedessä on. Turussa ilmeisesti on, mutta monessa, monessa paikassa Suomessa ei ole.
Monet eivät ole vuosikymmeniin käyttäneet mitään vedenparannusaineita, vaikka ovat tehneet suuria säännöllisiä viikottaisia vedenvaihtoja.
Ainoa varteenotettava syy lisätä veteen esimerkiksi suojakolloideja, on kalojen limakalvojen vahingoittuminen. Suojakolloidiksi käy PVP ja esimerkiksi hydroksimetyyliselluloosa.
Kloori ja klorammini voidaan hoitaa vaikka natriumtiosulfaatilla ja/tai esimerkiksi askorbiinihapolla.
Mm. näitä aineita on kaupallisissakin vedenparannusaineissa:
http://www.aquahoito.info/suomi/ohjeita/vedenp.php
Lisäksi nuo kolloidinmuodostajat sitovat myös mahdollisia raskasmetalleja.
juu,en oikeen tarkasti teidä että onko suodatus ok.. Mutta jotenkin tuntuu että ei. Nimittäin mulla on vain 2 sisäsuodatinta suodattamassa. Toinen suodattaa 400l/h ja toinen olisko 200l/h.. Tai no.. en tiiä yhtään.. merkkejä en nyt osaa sanoa kun en ulkoa muasta ja kun en nyt juuri ole kotona.. eli pitäisiko minun nyt alkaa viikon välein vaihtamaan vettä ja ostaa vedenparannus ainetta? meidän johtovedessä ei kyllä ainakaan klooria ole,ihan pohjavettä tulee meille.
Niin,vielä lisystä että mitkä testit pitäisi niikuin ostaa?
Niin,vielä lisystä että mitkä testit pitäisi niikuin ostaa?
Viimeksi muokannut PikkuFisu, 14:22, 27.02.2004. Yhteensä muokattu 1 kertaa.
¤*PikkuFisu*¤
Kyllä akvaario voi toimia aivan hyvin sisäsuodattimellakin, ihan samalla tavalla kuin se voi toimia hyvin ulkosuodattimellakin...
Kaikki suodattimet kerää tavaraa sisäänsä ja säilyttää sitä siellä...
Itselläni oli pitkään 200 litranen 900l kierrättävällä sisäsuodattimella ja hyvin toimi!
Että kukin taaplaa tyylillään sanoisin...
Kaikki suodattimet kerää tavaraa sisäänsä ja säilyttää sitä siellä...
Itselläni oli pitkään 200 litranen 900l kierrättävällä sisäsuodattimella ja hyvin toimi!
Että kukin taaplaa tyylillään sanoisin...
-
- Elite Senior Member
- Viestit: 15316
- Liittynyt: 16:24, 05.11.2001
- Akvaarioseurat: HAS, Ciklidistit,
- Sukupuoli: Mies
- Paikkakunta: Helsinki/HAS/Ciklidistit/TAS
- Viesti:
Oliko sinulla akvaariossasi sora- tai hiekkapohja. Jos on, niin siellä se varsinainen biosuodatin on.sammeli kirjoitti:Kyllä akvaario voi toimia aivan hyvin sisäsuodattimellakin, ihan samalla tavalla kuin se voi toimia hyvin ulkosuodattimellakin...
Kaikki suodattimet kerää tavaraa sisäänsä ja säilyttää sitä siellä...
Itselläni oli pitkään 200 litranen 900l kierrättävällä sisäsuodattimella ja hyvin toimi!
Että kukin taaplaa tyylillään sanoisin...
Kun suodattimia ja niiden tehoja vertaillaan, niin pitää muistaa että ei se suodatin rakenteena, vaan ne bakteerit sen biosuodatuksen hoitavat.
Suodatin muutoin toimii vain mekaanisena siivilänä. Se kerää jätettä sisäänsä ja bakteerit hajottavat sitä, enemmän tai vähemmän tehokkaasti sen mukaan miten hyvät olot noille bakteereille on ja miten paljon niitä on.
Sivuillani voi jo olla vastaus kysymykseesi:
http://www.aquahoito.info/suomi/sivuni.php
jo yli 15000 kirjoittamaani viestiä täällä.
http://www.aquahoito.info/suomi/sivuni.php
jo yli 15000 kirjoittamaani viestiä täällä.