Miten teette vettä vaihtaessanne lapon?

[Tapio Martimo]

Meillä ainakin vessanpönttö on niin korkea, että vesi ei letkun sisällä jaksa nousta sen reunan yli.

Olettaen, että allas ja pönttö ovat samassa asuinhuoneistokerroksessa ja olettaen, että altaasi ei ole suoraan lattialla, niin teidän asunnossa sitten rikotaan fysiikan lakeja!

Edit: Tietysti on mahdollista kyllä sekin, että vessanpönttönne on jossain eriskummallisessa paikassa, kuten katossa.

[Angeline]

Kyllä se ehkä sitten menis jos letku olis koko matkalta ilmassa.. Mutta itse ainakin joudun laskeman monta metriä pitkän letkun lattialle, kun en saa sitä kannateltua, niin vesi siis menee ensin akvaariosta lattiantasoon ja siitä pitäisi nousta sitten vielä pöntön reunan yli, ja pönttö on ihan normaalilla korkeudella.

[Tapio Martimo]

Kyllä se ehkä sitten menis jos letku olis koko matkalta ilmassa.. Mutta itse ainakin joudun laskeman monta metriä pitkän letkun lattialle, kun en saa sitä kannateltua, niin vesi siis menee ensin akvaariosta lattiantasoon ja siitä pitäisi nousta sitten vielä pöntön reunan yli, ja pönttö on ihan normaalilla korkeudella.

Ei sitä tarvitse kannatella ilmassa. Vaikka (ja kun) letku on lattialla, niin kyllä se vesi nousee ihan omin voimin vessanpönttöön, jos ja kun veden pinta altaassasi on vessanpöntön reunaa korkeammalla. Sinulla on jokin mystinen tekniikkavirhe kyllä nyt. Lyödäänkö asiasta vetoa?

[Tuntematon]

Olenpa minäkin tähän asti aina vaihtanut vedet tuosta 128 litraisesta ämpäreihin vettä lappoamalla; no,kyllä minä nyt tuon uuden altaan vedenvaihtoihin áion ihan suosiolla tuota letkua käyttää.

[haasa]

Letkuilla meilläkin läträillään..

Siihen liittyen. Olisko hyviä niksejä että millä saisi vähennettyä täytön yhteydessä tulevien ilmakuplien määrää?
Meillä tulee ilmaa ainakin aivan tolkuttomasti -> pientä kuplaa hetken aikaa joka puolella..

Letku tosin on tällä hetkellä melko järeä hanan syöttöön nähden joten saattaapi johtua siitäkin..

-Sami-

[Tapio Martimo]

Siihen liittyen. Olisko hyviä niksejä että millä saisi vähennettyä täytön yhteydessä tulevien ilmakuplien määrää?

Johtuu vedessä olevasta hiilidioksidista. Sitä saa vähennettyä valuttamalla vaihtoveden altaan sivulasia pitkin altaaseen. Myös erilaiset sadettimet toimivat hyvin.

Kokonaan sen saa pois vain ilmastamalla veden. Eli saavin kautta altaaseen.

[hokkis]

Itse seisotan vettä ämpäreissä muutaman tunnin ennen vedenvaihtoa jottei ilmakuplia syntyisi altaanreunoihin, varmaan tarpeeton operaatio mutta näin olen toiminut

[jarvij]

Siihen liittyen. Olisko hyviä niksejä että millä saisi vähennettyä täytön yhteydessä tulevien ilmakuplien määrää?

Johtuu vedessä olevasta hiilidioksidista. Sitä saa vähennettyä valuttamalla vaihtoveden altaan sivulasia pitkin altaaseen. Myös erilaiset sadettimet toimivat hyvin.

Kokonaan sen saa pois vain ilmastamalla veden. Eli saavin kautta altaaseen.

Ei ole hiilidioksidia, vaan veteen putkistojen paineessa liuennutta ilmaa. Vesilaitos lisää veteen kalkkia, jolloin vesi tulee emäksisesti, ja hiilidioksidi sitoutuu kalsiumvetykarbonaatiksi. Vapaa hiilidioksidi syövyttäisi vesijohtoputkia, joten hiilidioksidia ei saa olla. Ylimäärä kaasuja poistuu ilmastamalla akvaarioon tulevaa vettä valuttamalla se mahdollisimman ohuena kalvona akvaarioon.

[Tapio Martimo]

Ei ole hiilidioksidia, vaan veteen putkistojen paineessa liuennutta ilmaa. Vesilaitos lisää veteen kalkkia, jolloin vesi tulee emäksisesti, ja hiilidioksidi sitoutuu kalsiumvetykarbonaatiksi. Vapaa hiilidioksidi syövyttäisi vesijohtoputkia, joten hiilidioksidia ei saa olla. Ylimäärä kaasuja poistuu ilmastamalla akvaarioon tulevaa vettä valuttamalla se mahdollisimman ohuena kalvona akvaarioon.

Seison korjattuna.

Minulla oli jostakin tullut ihan päinvastainen käsitys. Jotenkin muistelin, että esim sinä et vaihtaisi vettä kuin _vain_ 75% vedestä siksi, että ei tulisi sukeltajan tautia kaloille. Luulin edelleen, että tämä olisi johtunut juuri hiilidioksidipitoisuuden liiasta noususta. Mistä se sitten johtuu? Happipitoisuuden liiasta noususta?

[jarvij]

Ei ole hiilidioksidia, vaan veteen putkistojen paineessa liuennutta ilmaa. Vesilaitos lisää veteen kalkkia, jolloin vesi tulee emäksisesti, ja hiilidioksidi sitoutuu kalsiumvetykarbonaatiksi. Vapaa hiilidioksidi syövyttäisi vesijohtoputkia, joten hiilidioksidia ei saa olla. Ylimäärä kaasuja poistuu ilmastamalla akvaarioon tulevaa vettä valuttamalla se mahdollisimman ohuena kalvona akvaarioon.

Seison korjattuna.

Minulla oli jostakin tullut ihan päinvastainen käsitys. Jotenkin muistelin, että esim sinä et vaihtaisi vettä kuin _vain_ 75% vedestä siksi, että ei tulisi sukeltajan tautia kaloille. Luulin edelleen, että tämä olisi johtunut juuri hiilidioksidipitoisuuden liiasta noususta. Mistä se sitten johtuu? Happipitoisuuden liiasta noususta?

Vesijohtoverkossa olevasta paineesta. Paineen on oltava korkea, jotta vesi jaksaisi nousta kerrostalojen ylimpiin kerroksiin. Vesilaitosessa vesi on avoimessa altaassa josta se pumpulla painetaan verkkoon. Paineessa ilmaa liukenee veteen enemmän kuin siinä normaalipaineessa pysyy. Lisäksi vielä kylmässä kaasuja liukenee enemmän ja lämpimässä poistuu kaikki ilmäärä kuplina.

Nuo veteen ilmestyvät kuplat ovat vain optinen haitta. Ongelmallisia ovat kuplat, jotka ilmestyvät kalan vereen, kun ylipaineesta purkautuva typpi kuplii kalan vedenkierrossa ja nuo kuplat voivat tukkia kidusten verenkierron.

[Angeline]

Ongelmallisia ovat kuplat, jotka ilmestyvät kalan vereen, kun ylipaineesta purkautuva typpi kuplii kalan vedenkierrossa ja nuo kuplat voivat tukkia kidusten verenkierron.

Minkäs operaation seurauksena tällaista voi sattua

[jarvij]

Aina silloin kun vedessän ylimääräinen typpi kuplii kalan vedessä. Tuloksena on kaasukuplatauti eli kaasuaembolia; tunnetaan myös nimellä sukeltajantauti.
Aiiheesta lisää: http://www.abo.fi/instut/fisk/Fin/Miljo/gasbubble.htm
http://www.kalankasvattajaliitto.fi/kal ... vaihe.html

Se on hyvin helppoa saada aikaiseksi, kun varsinkin talvella vaihtaa akvaariosta lähes kaiken veden letkulla. Mitä kookkaampi kala, sitä varmemmin kuolee. Syynä kiduskapillarien tuhoutuminen sinne kertyneiden kuplien seurauksena.

[jartzu65]

Se on hyvin helppoa saada aikaiseksi, kun varsinkin talvella vaihtaa akvaariosta lähes kaiken veden letkulla. Mitä kookkaampi kala, sitä varmemmin kuolee. Syynä kiduskapillarien tuhoutuminen sinne kertyneiden kuplien seurauksena.

Tarkkaavaisena lukijana kysäisen Jukka, että mites menettelit joskus aikoinaan Oskareiden kanssa kun vaihtelit suurinpiirtein 100% vedestä,etkö käyttänyt letkuja, vai toteutitko tuon vedenvaihdon miten? Jos en väärin muista niin kerroit joskus noin rankoista vedenvaihdoista ja oskarithan ovat isoja kaloja

[jarvij]

Se on hyvin helppoa saada aikaiseksi, kun varsinkin talvella vaihtaa akvaariosta lähes kaiken veden letkulla. Mitä kookkaampi kala, sitä varmemmin kuolee. Syynä kiduskapillarien tuhoutuminen sinne kertyneiden kuplien seurauksena.

Tarkkaavaisena lukijana kysäisen Jukka, että mites menettelit joskus aikoinaan Oskareiden kanssa kun vaihtelit suurinpiirtein 100% vedestä,etkö käyttänyt letkuja, vai toteutitko tuon vedenvaihdon miten? Jos en väärin muista niin kerroit joskus noin rankoista vedenvaihdoista ja oskarithan ovat isoja kaloja

Menettelin tasantarkkaan kirjoittamallani tavalla ja yhdellä letkulla. Ensin kaikki pois ja uutta hanasta tilalle. Erona se etten tuolloin asunut Helsingissä. Täällä menetin yhdet kookkaat kalat aikoinani, kun en tiennyt tuosta vaarasta täällä mitään. Enää en voi vaihtaa kuin enintään tuon 75%, ja nimenomaan tuosta syystä.

Tuli kalliit oppirahat maksettua ja kerta riitti.

[Tuntematon]

Jälleen Tuntematon tyhmiä kyselemässä.

Eli; noista kuplista vain,että ei kai sama päde näihin tällaisiin pieniin "hapettimiin",esimerkiksi tuollaiseen ns.sokeripalaan mikä minulla tuolla "kotilo purkissani" on?

Kunhan tuon 660 litraiseni käyntiin tässä saan; ajattelin tuon hapettimen sinne pieneksi lisäksi vaikka jonnekin juurakon alle laittaa; sieltä sitten niitä kuplia aina hetken välein pintaan pulpahtaisi; miten on?

Vaikka tuskin siitä todella mitään haitaa on; kysyinpä nyt kuitenkin,kun onhan tuo kalojen hyvinvointi kuitenkin etusijalla.

[jarvij]

Ei päde!
Saat laittaa akvaarioosi piten paljon pieniä kuplia tahansa. Vaarana ovat vain ne kuplat jotka syntyvät liuenneiden kaasujen vapautumisesta kuplina.

Rinnakkaisesimerkki olisi vaikka avaamaton virvoitusjuoma pullo. Pane se pöydälle lämpenemään ja ravistele sitä vähän. Pullossa ei tapahdu mitään. Tilanne vastaa vettä kuumavesiputkessa.

Avaa pullon korkki ja hups suuri osa sisällöstä kuohahtaa pydälle. Paineessa liuenneet kaasut poistuvat nesteestä.
Kun ottaa sopivanlämpöistä vettä hanasta, tapahtuu vastaava ilmiö, joskaan ei tietenkään yhtä rajuna.

[kupla]

Eli onko turvallisin tyyli täyttää akvaa ämpäristä vain lorotellen?

[Elmeri]

Kyllä pistän aika extreme toiminnan piikkiin suoraan putkistosta akvaan tyylin. Isoissa jättiakvaarioissa toimii kun ei vesi vaikka olisi kuinka kelvotonta voi tehdä vastaavaa katastrooffia kuin pikkualtaassa pienillä suodatuksilla. Mutta silti...saavi on alle 300 litraseen kätevä vaihtehto molempiin suuntiin.

Toinen on se että hammaskarppiakvassa saa aina onkia lapotessa sentin pituisia pois saavista joten myös suoraan lattiakaivoon en harrastaisi kuin isompien kalojen kanssa.

Jos saavit tuntuu vaikeilta hommaa 15 litran palju ja täytä se vedellä, on vielä suht helppo kantaa kahvoista pihalle tai paljuun pistät ämpäreitä (tällöin palju vain ylivuotosuoja) joita saa kannellisina ostaa suht mitättömin kuluin. Ämpäri kerrallan täyteen ja homman loputtua 2 ämpäriä kerrallaan pihalle kukkapenkiin. Säilyttäähän ämpäreitä voi sisäkkäin joten tilaakaan ne ei vie.

Veden nykyisin tuon akvaan (uuden) paljulla joka on nostettu keittiöjakkaran ja pienemmän jakkaran tornin päälle ja tästä lapoten sen altaaseen kasvien sekaan. Samalla sen voi turvettaa ja ilmakuplat ovat mitättömät varsinkin hanasta liruttamalla tai vastaaviin verrattuna, tämän nimittäin testasin juuri (vaikka ämpärissä on suht juuri hanasta otettu vesi).

jokainen voi ilmakuplien määrän eri tavoilla vedessä tutkia valkoisella tai läpinäkyvällä pakasterasialla johon otta näytteen ja katsoo voimakaan valon läpi ko. astiaa, ainkin se sai viimeisen tuomion minulla siihen ettei letkulla suoraan putkistoista liruttamallakaan ole missän tapauksessa järkevä vaihtoehto

[KtMan]

Tuskin ne kukkaset sukeltajantautiin kuolee kuitenkaan vaikka niitä letkulla kastelisi
Itse en edes 60L:n altaan kanssa alkaisi ämpäreitä kiikuttelemaan, niin näppärä on letku (se on vain miehinen mielipiteeni ).
Ehkä tätä sukeltajantautia ja sen vaaroja on hiukan taas liioiteltu, kun minulla ei 16v:n aikana ole yksikään kala vedenvaihtoon kuollut Tosin en ole kuin kerran vaihtanut 100% vedestä kerralla (kun pääsi vieraita aineita altaaseen).
Noudatetaan yleisiä hoitorutiiniohjeita, niin ei vahinkoja pääse tapahtumaan, eli max 75% vettä kerralla.
Jos vielä huolestuttaa, tai haluaa kuplista eroon, voi rakentaa erilllisen ilmastimen. Minulla yksinkertainen häkkyrä, jossa vesi valuu muutamaa lasia pitkin (ikäänkuin kuplaflipperi väärinpäin) ennen altaaseen lorisemista.

T:Krisse

[Elmeri]

Tuskin sukeltajan tautiin kala helposti kuolee muttaa antaa hyvän heikennyksen loisille tms. fiksummat kertokoon mille altistaa. Tietty mennäänkö tässä nyt siihen että jos kala ei kuole ja akva kliininen kaikki on hyvin?

Itse en omasssa kokemuksessa ole vakuuttunut että 75% vedenvaihto ole terveellinen millekään mikä altaassa elää mutta kukin tyylillään. Yleensä ne jotka tuota harrastaa ja perustelee hommaa kalojen hyvillä olosuhteilla neuvovat toisaalla corydoraksia kiekkojen sekaan joten kait sen lähestymiskysymys harrastukseen enempi kyseessä asiaan kuin mikä hoito on paras. Joskus laiskempina aikoina on vaihtorutiini ollut 40% 2 kuukauden välein ja tämän "leikkauksen vedessä"kalat ovat kestäneet. Lehtikalan tms. omistajien kannatta seurata kalojen liikehdintää tarkasti vaihdon jälkeen kun prosenttilukuja kokeilee.

Nyt kun olen ahkerasti testannut huomasin että 1/3 osa 3 viikon-1,5 kuukauden välein on ainakin riittävä jos kalasto on alle normaalin tiheyden tai rajoilla. Tämä tarkoittaa partis-lehtikala koon väliltä olevillä kaloilla vähintään 20 litraa vettä / nuppi (vesitilavuus siis! joka on esim 200 litrasessa 160-180 litraa). Hormoonien ym. liukenemisen vaikutuksiin tuo rytmi riittää, mutta tästä otan edelleen selvää. Tarvittaessa 1/3 vaihdon voi uusia seuraavana päivänä. Oskareille ja isoille monneille tms. (isot sottaajat) sekä NO3 aroille kaloille tuo %/vaihto teitty ei käy mutta näiden erikoiskalojen ostajat tietävät asiat kyllä jo kaloja hankkiessaan (erityisvaatimukset).

Jos saaveilla vie vettä pois akvasta niin pihalla kukkapenkki kesät talvet on paras "kaatopaikka" varsinkin kun varmistaa että sieltä ei valu mihinkään muualle vesi kuten ojiin. Kerrostalossa tämä on hankala toteutta mutta näin neuvon niin kauan kun joku vakuuttaa minut ettei kalasairaudet mm. tubi voi levitä minnekkään edes puhdistamon läpi.
Kuusankoskella missä altaat on pihalla on sopivalla etäisyydellä on "kotitalossani" hiekkalaatikosta muutettu kukkapenkki ja tämä on minulla toiminut hyvänä suodatuskaivona savipohjaisella pihalla.

Lisäys: Pienissa äkvoissa <100 litraa on 15%/viikko toiminut myös jopa ehkä parempi vaihtoehto kuin tuo mitä ehdotin yleisesti, pienissa arvot näyttävät erimerkkiakvoissa kohoavan nopeammin kuin isommissa

[111na]

Nyt kun olen ahkerasti testannut huomasin että 1/3 osa 3 viikon-1,5 kuukauden välein on ainakin riittävä jos kalasto on alle normaalin tiheyden tai rajoilla.

Minkälaisia arvoja olet saanut?

Hormoonien ym. liukenemisen vaikutuksiin tuo rytmi riittää, mutta tästä otan edelleen selvää.

Kuinka niitä mittaa ja mistä tiedät että riittää?

Kuusankoskella missä altaat on pihalla on sopivalla etäisyydellä on "kotitalossani" hiekkalaatikosta muutettu kukkapenkki ja tämä on minulla toiminut hyvänä suodatuskaivona savipohjaisella pihalla.

Uskoisin tuon olevan hyvä tapa, tubi or not tubi.

[KtMan]

Kukin vaihtaa niin vähän kuin tarpeelliseksi näkee sanoin max75%, mitä vähemmän (ja hitaammin) vaihtaa niin mahdollinen riski tietty pienenee.
Kuitenkaan sitä en ymmärrä, miksei altaasta saisi laskea vettä pois päin letkulla?
Ennen parempia ainenita minäkin valmistin turpeella veden etukäteen sangoissa, mutta silti letkulla poistin veden.

Kuten sanottu, kukin tyylillään. Jos joku jaksaa omasta tahdostaan ämpäreiden kanssa heilua, ei siinä todellakaan mitään pahaa.

T:Krisse

[Elmeri]

Yhdet testitulokset jo kerran julkaisin täällä (vaikka täälläpäin kaverin kanssa sovittiin että arvokeskustelua en enää täällä käy), näiden julkaisuista seurasi se että käyttämäni seran ja tetran testit haukuttiin epätarkoiksi (ainkakin tetran joten mitään hyötyä ei (julkaisusta)asiasta ole). Katsotaan jos jossainvaiheessa nettiin ilmestyy excelliä asiasta kertarysäyksenä.

Hormooneista käyn edeleen muualla keskustelua joten mitään varmaa en sano asiasta, näillänäkymin tuo rutiini riittää. Katsotaan jos jaksan luontoiltaa tms. häiritä asiasta (ja muistan) kotimaassa.

Tuo vedenvaihtorutiini seura-akvaan suositeltuna (oletan että kansoitus näissä suurempi) on aika linjoilla kotimaisen "gurun" 2001 julkaiseman kirjallisen tuotteen ohjeistuksen kanssa. Asiasta en neuvottele enenkuin joku antaa kirjallisen viitteen asiasta mikä on tuon jälkeen kirjoitettu yhtä asiaatuntevissa käsissä. Tietty nykyinen kalatubikohu voi nostaa käytäntöä mutta minun osaltani ei enenkuin 99% harrastajista ole asian kannalla (hyöty/haitta lisävedenvaihdoista/75% säännöstä kohdillaan).

Tuo oma rytmini on mielestäni jopa järkevä ohjeistus normaaliakvaristille joka haluaa lisätietoa jostain lähteestä, 75%/viikko ei saa kun lopettamaan harrastuksen. Täytyy muistaa että Suomessa on käsite "akvaario on vaikeampihoitoinen kuin malja" aika syvässä normaali ihmisten puolella (törmäänyt parin vuoden aikana 3 kultis maljaan ja perustelu oli tuo) ja tuollaiset ylireagoidut ohjeet saa vaan lisätty noita ihmisten harhaluuloja.

Myöskaan se että on kyse 338 145 km2 alueesta kun kotimaasta puhutaan ja täällä on pohjavesi, tekopohjavesi sekä pintavesilaitoksia ja näiden yhdistelmiä, eri määrä "myrkkyjä" vedessä (osa vähenee mitä kauemmas laitokselta mennään) eri kunnissa erilaisissa putkistoissa (kuntoisissa) kulkevaa vettä, erilaisia lämminvesivaraajia on asia joka täytyy huomioida. Vedenlähdekin voi olla erilainen tai eritavalla myrkyttynyt (esimerkit saa yv:llä). Jos vesi jossain Töölönlahden ja Vanhankaupunginlahden välillä on sellaista vettä että sen voi laittaa suoraan letkusta akvaarioon yli puolet tilavuudesta se ei tosiaan ole yleispätevä ohje koko maahan. Tästä löysin keskustelun biotooppihaulla ennen kuin itse tulin foorumiin missä sivuttu aihetta http://www.aqua-web.org/forum/viewtopic.php?t=16558

[jarvij]

Elmeri kirjoitti:
" Jos saaveilla vie vettä pois akvasta niin pihalla kukkapenkki kesät talvet on paras "kaatopaikka" varsinkin kun varmistaa että sieltä ei valu mihinkään muualle vesi kuten ojiin. Kerrostalossa tämä on hankala toteutta mutta näin neuvon niin kauan kun joku vakuuttaa minut ettei kalasairaudet mm. tubi voi levitä minnekkään edes puhdistamon läpi."

Kummalla lailla luulette kalatuberluloosin ja muiden kalatautien siirtyvät tehokaammiin harrastajalta toiselle:
1) viemäriin kaadetun veden välityksellä
2) kalojen siirroissa kaupoista harrastajille ja/tai vaikka huutokaupoissa harrastajalta toiselle. (esimerkiksi: kalojen siirtostressi, ja sen seuraukset).

Miten kerrostaloasunnosta keskikaupungilla veden saa turvalliseti savipohjaiseen kukkapenkkiin?
Tai muuallekaan kuin viemäriin?

Villi veikkaukseni on että kaupungeissa on enemmän ja tiheämmässä akvaarioita kuin maaseudulla.

[PaulaP]

...hammaskarppiakvassa saa aina onkia lapotessa sentin pituisia pois saavista joten myös suoraan lattiakaivoon en harrastaisi kuin isompien kalojen kanssa.

Juuri tästä syystä kannattaa laittaa vaikka haavi letkun päähän kuminauhalla, niinkuin edellä mainitsin. Silleen, että haavin verkko tukkii letkun suuaukon.