Neilikkaoljy ei tappanut

[susannamarsu]

Eilen yritin käyttää sitä paljonpuhuttua neilikkaöljyä ensimmäistä kertaa. Laitoin sairaan keltarihman noin litran purkkiin, jossa oli akvaariovettä. Näiltä sivuilta en löytänyt _tarkkoja_ annosteluohjeita, tipoista puhuttiin.

Kaadoin muutaman tipan ja enemmänkin. Kala ei reagoinut. Lopulta kaadoin lähes puolet siitä luontaistuotekaupan pullosta veteen ja odottelin varmaan vartin. En kyllä tiedä miten nopeasti öljyllä pitäisi kalan kupsahtaa, mutta hain puukon, kun ei aine näyttänyt tepsivän.

Mikä siis pielessä? Aine on oikeaa, sataprosenttista neilikkaöljyä. Kala kyllä haukkoi kovasti ilmaa pinnasta, mutta se ei väsähtänyt.

[einars]

Tuon annostuksen olisi pitänyt varmasti riittää. Minulla on allut tapana n. puoli litraa - litra vettä ja 20-40 tippaa neilikkaöljyä. Kalan pitäisi nukahtaa parissa minuutissa. Neilikkaöljy on erittäin valonherkkää, joten se kannattaa säilyttää aina pimeässä. Veikkaisin kyseessä olleen vanhentumisen, eli on saattanut seistä kaupassa ties kuinka kauan.

[Maisu]

Minulla on samanlainen kokemus, josta en aiemmin viitsinyt kirjoittaa koska se olisi tulkittu aiemmassa neilikkaöljykeskustelussa esittämieni skeptisten arvioiden sävyttämäksi. Uhri oli aasianmutakala, jota en saanut hengiltä edes annostelemalla neilikkaöljyä moninkertaisesti ohjeisiin nähden veteen hyvin sekoitettuna. Kävin välissä kellarissa ja kun kala edelleen ui takaisin tullessani, jouduin ottamaan sakset käteen. Öljy oli hankittu samana päivänä ja se on tummassa pullossa.

Ehkäpä neilikkaöljykeskustelu olisi aiheellista käydä näiden tapausten jälkeen uudestaan?

[mjalava]

Minusta tuo neilikkaöljy sopii nimenomaan nukutusaineeksi. Annostus niin että kala nukahtaa/rauhoittuu, ei yhtään enempää riippumatta siitä onko kala tarkoitus lopettaa vai hoitaa. Itse lopettamiseen sitten sopii perinteiset mekaaniset menetelmät.

Teidän huonot kokemuksenne jopa nukutusominaisuuksista ovat tietenkin tässäkin yhteydessä huomionarvoisia. Minulla on kokemusta ainoastaan kimalaispallokalan nukuttamisesta ja siihen tuo sopii oikein mainiosti pienellä annostuksella (6 tippaa/3 litraa vettä), kalalaji vaikuttaa kuulemma suuresti. Jopa saman kokoiset mutta eri lajiset pallokalat nuupahtavat ihan eri annoksella.

Mika

[susannamarsu]

En tiedä, miten nuo öljyt vanhentuvat avaamattomassa tummassa pullossa. Kauppias tilasi pullon ihan pyynnöstä, eli kaupassa se ei ainakaan ole seissyt. Tiedä sitten, millaista vauhtia ne jossain tukussa liikkuvat.

Kuka kertoisi ihan pähkinänkuoressa, mikä sen kuoleman/nukutuksen tuossa neilikkaöljyssä aiheuttaa? Voisi auttaa ymmärtämään, miksei kaikki kalat reagoi.

[einars]

Juhani Pirhonen Jyväskylän yliopiston apulaisprofessori on asiaa käsitellyt sivullaan (kylläkin vain nukutuksen osalta ja pääasiassa lohikalojen kohdalla):
http://www.cc.jyu.fi/~jpirhon/nukutus.htm

Lisäys:http://www.cc.jyu.fi/~jpirhon/clove%20oil.htm

Kirjoitin kyseiselle Juhani Pirhoselle ja pyysin lisäinformaatiota. Jään odottamaan ja raporttoin, jos saan vastauksen.

[susannamarsu]

"hengitysjärjestelmää lamauttava vaikutus" tossa linkissä sanottiin. Muuten ei oikein selvinnyt. Ei kai tällä tapauksella voi olla mitään tekoa sen kanssa, että keltarihmis hengittää ilmasta?

Ja tämä oli siis ihan asiasta enempää tietämättömän arvaus.

[Kajsa]

Mielenkiintoinen käyttökohde neilikkaöljylle tuo kalojen tainnutus. Tiedä sitten onko neilikkaöljyissäkin eroja? Itse harrastan posliininmaalausta ja öljyni olen hankkinut askarteluliikkeestä. Mietin vain, että voikohan sitä käyttää myös kalojen tainnutukseen, jos tarvitsee hoitaa tms.

[JJVi]

"hengitysjärjestelmää lamauttava vaikutus"

Tuo tosiaan voisi olla syy huonoihin kokemuksiin rihmakalojen tappamisesta neilikkaöljyllä. Jos neilikkaöljy estää hapen saannin kidusten kautta, käyttää rihmakala labyrinttielintä ja selviää hengissä. Aasianmutakalallakin lienee jokin keino selvitä hapettomissa olosuhteissa


/jari

[HelaKammo]

Mielenkiintoinen käyttökohde neilikkaöljylle tuo kalojen tainnutus. Tiedä sitten onko neilikkaöljyissäkin eroja? Itse harrastan posliininmaalausta ja öljyni olen hankkinut askarteluliikkeestä. Mietin vain, että voikohan sitä käyttää myös kalojen tainnutukseen, jos tarvitsee hoitaa tms.

Uudessa Akvaristissa oli JJ:n juttu kalojen lopettamisesta ja siinä mainittiin ainetta myytävän posliinimaalaukseen. Ilmeisesti samaa.

Aineen muuten kuvattiin haisevan voimakkaasti, miten on olisiko vanhalla aineella eri ominaisuudet, eli haisivatko nuo epäonnistuneesti käytetyt aine-erät? Josko vain tuli mieleen, vaikka en aineesta ole kokemuksia vielä hankkinutkaan. Toivottavasti ei tarvitsekaan ihan äkkiä. Mutta kuulostaa ihan varteenotettavalta eineelta, kunhan tämä outo epäkohta selviää.

[juhani]

Juhani Pirhonen Jyväskylän yliopiston apulaisprofessori on asiaa käsitellyt sivullaan (kylläkin vain nukutuksen osalta ja pääasiassa lohikalojen kohdalla):
http://www.cc.jyu.fi/~jpirhon/nukutus.htm

Lisäys:http://www.cc.jyu.fi/~jpirhon/clove%20oil.htm

Kirjoitin kyseiselle Juhani Pirhoselle ja pyysin lisäinformaatiota. Jään odottamaan ja raporttoin, jos saan vastauksen.

Voinhan tässä vastata itsekin. Pikku korjaus vain titteliini: apulaisprofessoreita ei näillä kulmilla ole muutamiin vuosiin liikkunut kuin hieman ontuvissa englanninkielisissä yliassistentin käännöksissä. Mutta se siitä.

Neilikkaöljyllä on suuria eroja lajien välillä, jo testaamamme kuusi lajia (lohi, taimen, kirjolohi, siika, ahven ja särki) olivat aika erilaisia neilikkaöljynukutuksen suhteen, mutta kaikki kyllä saimme uneen kohtuullisilla annoksilla. Myös lämpötilalla on suuri vaikutus siihen, miten kalat nukahtavat, ja pitää myös muistaa, että alle 15 asteen veteen neilikkaöljy ei edes liukene ilman että se liuotetaan ensin alkoholiin. Muistan joskus yrittäneeni nukuttaa ankeriasta bentsokaiinilla, mutta normaalista moninkertaista annosta suuremmasta pitoisuudesta huolimatta kala ei rauhoittunut, eli lajien väliset erot ovoat suuria myös muilla nukutusaineilla, ei ainoastaan neilikkaöljyllä. Laitan lähiaikoina em. neilikkaöljykokeen tuloksia sivuilleni, mutta ilmoitan siitä sitten vaikka erikseen.

Siitä ei ole tarkkaa tietoa, mihin neilikkaöljyn lamauttava vaikutus perustuu, mutta vaikutus useimmilla nukutusaineilla on samanlainen, eli ne vähentävät ja heikentävät mm. hermosolujen välittäjäaineiden toimintaa, mikä tietysti johtaa impulssien kulkemisen vähenemiseen hermosolujen välillä. Aine imeytyy kalaan kidusten kautta.

[Maisu]

Aasianmutakalallakin lienee jokin keino selvitä hapettomissa olosuhteissa

Kyllä nekin pinnalta happea hakevat, mutta samoinhan tekevät rihmakalojen lisäksi monniset ja plekot ynnä joukko muita kaloja joita en nyt ala muistella. Jos neilikkaöljyn käytöllä on näin iso rajoite niin olettaisi sen tulleen ilmi jo aiemmissa keskusteluissa.

Ja kyllä, käyttämäni öljyn haisu tuntui talossa pari päivää. En tosin pitänyt sitä erityisen vastenmielisenä.

[einars]

Voinhan tässä vastata itsekin. Pikku korjaus vain titteliini: apulaisprofessoreita ei näillä kulmilla ole muutamiin vuosiin liikkunut kuin hieman ontuvissa englanninkielisissä yliassistentin käännöksissä. Mutta se siitä.

Pahoittelen tittelivirheestä (olisi pitänyt miettiä hieman aikaa enne rykäisyä, näin yliopistohallinnossa mukana olevana ja tittelit tuntevana)

Kiitän vastauksesta. Jäämme siis odottamaan lisäinformaation ilmestymistä.

[ReimaR]

Kaadoin muutaman tipan ja enemmänkin. Kala ei reagoinut. Lopulta kaadoin lähes puolet siitä luontaistuotekaupan pullosta veteen ja odottelin varmaan vartin. En kyllä tiedä miten nopeasti öljyllä pitäisi kalan kupsahtaa, mutta hain puukon, kun ei aine näyttänyt tepsivän.

Mikä siis pielessä? Aine on oikeaa, sataprosenttista neilikkaöljyä. Kala kyllä haukkoi kovasti ilmaa pinnasta, mutta se ei väsähtänyt.

Voin vain kuvitella kalan kärsimykset kun neilikkaöljy on alkanut poltella sen kiduksia. Muistaakseni neikkaöljyn käytöstä keskusteltiin aika perusteellisesti jokin aika sitten. Asiaa voidaan havainnolistaa rinnastamalla vesi ja ilma keskenään. On olemassa kaasuja jotka pieninäkin pitoisuuksina ärsyttävät hengitystä ja aiheuttavat oireita ihmisille. Isoina pitoisuuksina ne ovat huumaavia ja tappavia. Samoin voisi ajatella kalan kokevan ärsytystä kun vierasta ainetta (jonka pitäisi huumata ja tappaa) joutuu sen hengityselimiin (kiduksiin). Jos ei ole miestä/naista käyttää puukkoa, niin hyvä ratkaisu ovat terävät sivuleikkurit. Niillä katkeaa isonkin kalan (varsinkin korkeussuunnassa litteiden lajien) selkäranka varsin kivuttomasti.

[Tiitu]

Mikä takaa että kala on tajuton selkärangan katkeamisen jälkeen? Vanhana kalamiehenä voin omaksi ikäväksenikin todeta, että vielä pään iroittamisen jälkeen jotkut kalat haukkovat henkeä. "Kivuton" selkärangan katkeaminen tuntuu oudolta ajatukselta, vaikka se tepsisikin "heti". Nukuttaminen on sensijaan kivutonta, vaikka vanhan ajan, kamalassa "eetteritukahdutuksessa". Omasta kokemuksesta tiedän sen haisevan tosi pahalta, mutta en silti vaihtaisi kokemusta selkärangan taittumiseen, jos jommalla kummalla tavalla kuolla pitäisi. Uskon kuitenkin, etteivät kalat onneksi tunne niin paljon kipua kuin ihminen - mutta eihän sitä voine aivan varmasti tietää.

[ReimaR]

Tarkoitin kaasuista kirjoittaessani jotakin muuta kuin eetteriä. Esim. rikkivety, rikkidioksidi, useat orgaaniset liuottimet, merkaptaanit aiheuttavat jo suhteelisen pieninä pitoisuuksina hengityselinten ärsytystä. Neilikkaöljyn tehoaine, eugenoli, kuuluu terpeeniyhdisteiden joukkoon joista monet ovat pieninä pitoisuuksina miellyttävän hajuisia (vrt. muutama tippa kalan nukutus/lopetus vedessä) mutta suurina pitoisuuksina erittäin epämiellyttäviä ( vrt. puoli pulloa samassa vesimäärässä). Ehkä kivuttomin kuolema nisäkkäälle saadaan joko hiilidioksidilla tai häkäkaasulla, kumpikaan kun ei maistu eikä haise miltään. Kalojen tapauksessa em. kaasujen käytössä on tiettyjä käytännön hankaluuksia.

[susannamarsu]

Jos ei ole miestä/naista käyttää puukkoa, niin hyvä ratkaisu ovat terävät sivuleikkurit. Niillä katkeaa isonkin kalan (varsinkin korkeussuunnassa litteiden lajien) selkäranka varsin kivuttomasti.

Puukon minä hainkin kun huomasin, ettei tehokkaaksi mainostettu öljy tepsinyt. Päätin koittaa öljyä, koska olin ymmärtänyt sen olevan tuskattomampi tapa kuolla. Nukahtaminen ainakin ajatuksen tasolla kuulostaa paremmalta, kuin pään poikkaseminen.

Minussa on naista tappamaan kala veitsellä, jos se nyt jotakuta kiinostaa. Tuli nyt sitten selväksi sekin, miten paljon sitä poltti kiduksista yritykseni olla armollinen.

Edit: Tekstin lainausohje

[Kati]

Reiman vinkki olisi osuva, jos lopetusongelmissa olisi kyse voiman puutteesta tms. Väittäisin kyllä, että se, mikä estää joitakin lopettamasta kalojaan, on hellämielisyyttä, ja epävarmuutta sen seurauksena. Siksi en usko, että työvälineen vaihto toisi isoa helpotusta hommaan.

En tiedä pitäisikö moiseen kehityskaareen olla tyytyväinen vai ei, mutta kyllä meikäläiseltä sujuu nykyään isommankin kalan päiviltäpäästäminen ilman hikikarpaloita otsalla. Vaikka varma päätös tappamisesta oli tehty, akvaristin velvollisuus kirkkaana mielessä ja homman toteutus mietitty useampaan kertaan mielessä läpi, ekoilla kerroilla pienenkin kalan hoitelu oli ongelmallista. "Hyvinhän" se silloinkin onnistui ja lopputulos oli taattu, mutta mielessä pyöri kaikenlaista. Ekan itse teilaamani kalan kuolemaa en edes muista, sen verran otti syrämmestä.

Kati

[Juhnu]

Mikä takaa että kala on tajuton selkärangan katkeamisen jälkeen? Vanhana kalamiehenä voin omaksi ikäväksenikin todeta, että vielä pään iroittamisen jälkeen jotkut kalat haukkovat henkeä. Kivuton selkärangan katkeaminenkin tuntuu oudolta ajatukselta, vaikka se tepsisikin "heti".

Pyytämäni kala on joskus potkaissut pakkasessa, kymmenisen minuuttia pään ja sisäelinten poistamisen jälkeen. Kyllä irrallisen pään kidusten liikuttelu on myös pelkkää kontrolloimatonta liikettä. Joidenkin perkaamieni järvikalojen, etenkin kuhien, sydän on lyönyt kalasta poistettuna kolmenkin minuutin ajan. Toki kalan pää on ollut irrallaan ennen perkaamista. Sähköiset impulssit tuntuvat loppuvan kuolleesta kalasta hitaammin kuin kuolleesta nisäkkäästä. Vertailukohtanani ovat ampumani riistaeläimet. Itse suosin veneessä riittävän suurta pappia, jolla lähtee isommastakin kalasta henki yhdellä nopealla iskulla pään takaosaan.

[-minttu-]

Itse suosin veneessä riittävän suurta pappia, jolla lähtee isommastakin kalasta henki yhdellä nopealla iskulla pään takaosaan.

Kuinka suuri papin tulee olla? 170cm ja yli?? Meillä papin virkaa on toimittanut laudan pätkä. Ei siis hajuakaan mistä vimpaimesta tässä on kyse, voisiko joku selvittää?

[Juhnu]

Joo, mielellään yli 170 cm ja mahakas. Ei kait, jonkinmoinen kalikka. Puuta, metallia, tai muuta vastaavaa materiaalia. Tuntuu olevan tehokkain ja verettömin, samalla sotkemattomin tapa. Noin niinkuin isompien sinttien kanssa.

[-minttu-]

Juhnu: Tiedätkö mistä tuo hulvaton nimi juontaa juurensa kalantappokalikalle?

[Juhnu]

-minttu-:
Ainakin vaarini sukupolvi on tuota sanaa aikanaan tuolla sisämaan suunnalla viljellyt. Eikös se pappi yleensä viimeiset sanat lausu?

[-minttu-]

-minttu-:
Ainakin vaarini sukupolvi on tuota sanaa aikanaan tuolla sisämaan suunnalla viljellyt. Eikös se pappi yleensä viimeiset sanat lausu?

Tosin harvemmin kaloille...

[jouniv]

Ehkä kivuttomin kuolema nisäkkäälle saadaan joko hiilidioksidilla tai häkäkaasulla, kumpikaan kun ei maistu eikä haise miltään. Kalojen tapauksessa em. kaasujen käytössä on tiettyjä käytännön hankaluuksia.

Hiilidioksidia käytetään lohikalojen perkauksessa, siis vuosittain satojen tuhansien kalatonnien, tainnutukseen. Humaanit lopettamistavat puhuttavat myös sillä puolella, ja uusia tapoja kehitetään.

Jouni