Valvoja: Moderaattorit
![[:I]](./images/smilies/icon_redface.gif "Embarrased"){kind=icon}
:idea:
![[;)]](./images/smilies/icon_wink.gif "Wink"){kind=icon}
Ei ole ainoa ja oikea metodi. On mahdollista rakentaa itse limsapullosta (mm. Pehis on muistaakseni tehnyt), työntää hiilidioksidi suoraan ulkosuodattimeen tai tehdä itse jonkinsortin jopa ulkopuolinen reaktori (jos on ulkosuodatin tai kiertovesipumppu). Mielikuvitus on vain rajana, eihän sitä hiilidioksidia tarvitse kuin saada mahdollisimman hyvin luikenemaan veteen. Käytännössä helpoiten saavutettavissa mahdollisimman suurella kosketuspinta-alalla hiilidioksidin ja veden välillä sekä virtauksella.pikkupoika kirjoitti:Tuollaisen levittimen saadakseen täytyy varmaan ostaa tuo Tetran paketti, käyttää siinä oleva kaasupullo ja sitten jatkaa kiljupullolla
Hiivatesysteemillä käy kahdesta viikosta kuukauteen eikä siis ole mikään vaiva. Pulloja voi rakentaa vaikka patterin (joka pullosta omaan levittimeen). Hiilidioksidi, toisin kuin happi liukenee veteen erittäin helposti, joten mitään erikoismenetelmiä ei tarvita, joskin flipperi on kätevä ja siinä näkee kuplista mihin tahtiin liukeneminen käy. Flipperin voi helposti tehdä itsekin.Didi kirjoitti:Viskot pulloon lämmintä vettä, hiivaa ja sokeria. Pullosta letku altaaseen eesimerkiksi sisäsuodattimen hattuun jos hiilidioksidi leviää sopivasti akvaarioon.
Kilju jaksaa käydä noin viisi päivää riippuen hiivasta ja sokerin määrästä. Prosentteja seokseen kertuu noin 16%, riippuen hiivan laadusta. Kun kilju on käynyt loppuun se pitää vaihtaa. Vanhasta kiljusta voi tislata ystävilleen joululahjaksi lämmikettä.
Kuuluu hintaluokkaan "lähes ilmainen".
Tuolla toisaalla jo kirjoitin ettei noissa passiivisissa menetelmissä ole kummoista riskiä.pikkupoika kirjoitti:Kuinkas tuon hiilidioksidin liiallisen liukenemisen kanssa on? Käsittääkseni tuo teflonkalvo on nimenomaan sitä varten, vai onko? Jos kaasu johdetaan suoraan hiivapullosta esim. suodattimen/pumpun kautta tahi jonkun tuollaisen flipperin kautta, niin eikös vaarana ole aika hallitsematon liukeneminen.
Minä olen kuullut hyvin kokeneen akvaristin suusta, kuinka hän oli ollut tappaa kaikki kalansa kyhäämällään, hieman tavanomaista suuremmalla kaasukellovirityksellä, "kun eihän kaasukellosta voi liikaa liueta". Oli siis liikaa pinta-alaa, ja mahdollisesti vielä vähän virtausta kellon suuntaan -> voilá.jarvij kirjoitti:Tuolla toisaalla jo kirjoitin ettei noissa passiivisissa menetelmissä ole kummoista riskiä.
