Kalaystävällisiä rapuja

[Save]

Mitä rapuja suosittelisitte 98-litraiseen altaaseen, jossa on omenakotiloita, kierteisiä, leväkatkoja kaksi ja tulevaisuudessa myös pieni joukko korurihmakaloja ja ruostekirjoahvenpari sekä ehkä myös katinkultamonni ja kääpiömonnisia? Käykö mikään muu kuin sinirapu ja marmorirapu, joka taitaa olla aika kova lisääntymään ja lisääntyy ilmeisesti myös ihan ittekseen.

Altaan vesiarvot: KH 3, pH n.7.5 (kotiloiden takia). Kun kalat tulevat, KH olisi 2, PH 6.5-6.7. Omput eivät taida kestää tuota matalaa PH.ta. Pitää varmaan siirtää ne toiseen altaaseen.

Eli joku kiva pieni rapu hakusessa .
-Satu

[Behemot]

Miten olisi harjarapu?

[jarvij]

Miten olisi harjarapu?

Siis tällainen:
http://www.aquahoito.info/suomi/ayriais ... arjrap.php
Saksien tilalla sillä on sukaskimppu, joten kaloille ei voi tehdä mitään.

[Jyrki]

En suosittele noita sinirapuja, 100l olisi minimisuositus altaan kooksi vaikka eihän tuossa ole kuin 2l alle, mutta silti ei kannata tunkea niitä 98l litraiseen. Eikä ne aina kovin kilttejä ja kivojakaan ole, kasvit saattaa saada kyytiä sekä omput.

[mjalava]

Käykö mikään muu kuin sinirapu ja marmorirapu, joka taitaa olla aika kova lisääntymään ja lisääntyy ilmeisesti myös ihan ittekseen.

No marmorirapu nimenomaan ei käy. Silppuaa kalat, kasvit ja kotilot. No kaloista lähinnä ne hitaimmat ja hölmöimmät, mutta vaaraksi on.

Mites olis katkaravut?

Mika

[jarvij]

No, mutta johan siellä on mainittu katkarapuja olevan:
"Mitä rapuja suosittelisitte 98-litraiseen altaaseen, jossa on omenakotiloita, kierteisiä, leväkatkoja kaksi ja ..."
Tosin leväkatka on kotimainen laji, mutta nuo leväkatkaravut eivät ole kotimaisia.

Leväkatka on siis tällainen kotimainen Gammarus-laji:
http://www.fimr.fi/stc/itamerikanta/ima ... tkaWeb.gif
Se kuuluu Itämeren eläimistöön.

Katkat ja katkaravut ovat aivan eri näköisiä äyriäisiä.

[Mink]

Mitenkäs näillä ravuilla menee sitten akvaarion minimikoot? Eihän ne kuitenkaan kalojen lailla liiku, tai siis niin paljon. Pystyykö esim. harjaravun ottamaan n. 100 litraiseen vai pitäisikö olla isompi?

[Save]

Joo, siis leväkatkarapujahan siellä on. Niitä ajattelin hankkia lisää vielä muutaman. Harjarapu vaikuttaa ihan mielenkiintoiselta. Olin jo vakavasti harkinnut sinirapua, mutta nyt se ilmeisesti täytyy jättää pois. Kiitos vastauksista!
-Satu

[mjalava]

Mitenkäs näillä ravuilla menee sitten akvaarion minimikoot? Eihän ne kuitenkaan kalojen lailla liiku, tai siis niin paljon. Pystyykö esim. harjaravun ottamaan n. 100 litraiseen vai pitäisikö olla isompi?

No en minä noista minimivaatimuksista tiedä, mutta kyllä ainakin kalanruuantuotannossa marmoriravut selviytyvät (ja lisääntyvät vauhdilla) 63-litraisessa altaassa. Aikuisia 3-5, paljon piilopaikkoja. Tällä hetkellä marmorit ovat evakossa saavissa, ovat olleet varmaan pari kuukautta ja hyvin ne sielläkin ovat toimeen tulleet, joku poikuekin näyttää syntyneen mutta joutui kyllä syödyksi. Kyllä ne takaisin lasialtaaseen pääsevät, jahka tässä saan siitä ravuille hengenvaarallisen kalan isompaan kotiin.

Siitä en tiedä miten ravut "viihtyvät" tuolla, mutta meillä ne ovat tuotantoeläimiä eivätkä lemmikkejä. Jos riittää se että lisääntyvät eikä yleisin kuolinsyy ole tappelu toisen ravun kanssa, niin aika pienessä purkissa noita voi pitää. Lemmikkirapua tietty haluaa kohdella vähän hienostuneemmin, mutta ainakin näiden marmorirapujen kanssa tuppaa vähän olemaan niin että oli tilaa kuinka paljon vain, ravut täyttävät sen joka tapauksessa ja eroon niistä on hankkiuduttava tavalla tai toisella.

Mika

[santtu]

Mulla elelee 100 litrasessa procambarus clarkii ja se todellakin on kalaystävällinen rapu. Mielestäni se on vähän kömpelö isojen saksiensa takia ja ei ainakaan vielä ole saanut kiinni monnisia, jotka välillä uiskentelee jopa sen jaloissa ja saksien välissä kun se ruokailee. Kova se on kiipeilemään ja liikkumaan, kun sille päälle sattuu. Mutta meno ei todellakaan näytä siltä, että se vois kaloja kiinni saada.

[Save]

Onko tuolla otuksella suomenkielistä nimeä? Onko se silpunnut kasveja? Ehtii kuitenkin ilmeisesti myös ruoka-aikana apajille? Kysymyksiä, kysymyksiä . Taitaa tulla altaasta kohta rapuallas .
-Satu

[Skerries]

Siitä en tiedä miten ravut "viihtyvät" tuolla, mutta meillä ne ovat tuotantoeläimiä eivätkä lemmikkejä. Jos riittää se että lisääntyvät eikä yleisin

Mielenkiintoista!
Menisköhän noi marmorikatkaravut kimalaispallokalojen ( ) kanssa samassa akvaariossa. Tuottaisivat niille vähän lisäravintoa.

Menisivätkö "Harjaravut" (joita kai on kutsuttu myös planktonravuiksi) pehmeässä, turveuutetussa vedessä?

[jarvij]

Ovatkohan marmoriravut ja marmorikatkaravut menossa sekaisin.
Marmoriravun poikasista taitaa todella olla vaikeaa päästä muutoin eroon kuin ruokana, mutta marmorikatkaravun kotimaisilla poikasilla luulisi olevan markkinoita.

[jarvij]

Suomessa myynnissä olevien rapujen "viralliset" suomalaiset nimet ovat ainakin toistaiseksi hakusissa. Pahimmoillaan jokainen liike saattaa myydä lajeja omatekoisilla nimillä.
Procambarus clarkii lienee tällainen.
Procambarus allenii lienee sinirapu
Tai sitten sinirapuja on ainakin muutamia eri lajeja eli kaikki eri rapulajien siniset muunnokset.

[Save]

Entäs sitten mangroverapu? Ainakin lemmikkipalstojen Rapuliina näyttäisi pitävän sellaista kalojen kanssa. Joko tohon pienempään (98) tai isompaan (740) altaaseen?
-Satu

[Rapuliina]

En voi väittää olevani pitkän linjan akvaristi, mutta minulla on pelkkää hyvää sanottavaa MANGROVERAVUSTA kalojen seuralaisena. Nyttemmin mangroverapuja onkin jo kaksi 128-litraisessa altaassamme.

Rapu piristyy kalojen tuijottelusta ja kalat ravun saksimisesta, joka ei osu edes sinnepäin. Tiivis yhteydenpito ei ole johtanut mihinkään lähellekään fataaliin tilanteeseen – kunhan vaan rapukin saa monipuolista ruokaa ainakin kerran päivässä.

Mangroveravuillamme on seuralaisena neljä huntupyrstöistä taistelukalanaarasta, puna-aavetetroja, noitamonni, parta- ja albiinopartamonni, rihmakala, suklaarihmakala ja piikkisilmiä.

Pinnan päällisen lepopaikan tekeminen ravulle ei välttämättä vie yhtään uimalitroja kaloilta saati vähennä esteettisyyttä. Luonnonkorkkipuulautta ei näy eikä vie tilaa. Minun kokemusteni pohjalta tuo pienempi 98-litrainen akvaariosikin voisi olla ravun ja joidenkin kalojen kotina. Suurempi altaasi on varmaan ihanteellinen. Mangroverapu on oloihinsa totuttuaan vilkas, joten se ei uskoakseni häviä satojen litrojen syövereihin.

Suosittelen lämpimästi. Jos sinulla on kohtalaisen hyvä nettiyhteys, kurkkaa tänään toiselle saitille laittamamme linkki mangroverapu Luigista ja sen tottumuksista http://www2.uiah.fi/~ovax/aqua/

[Rapuliina]

Pohtiva lisäys edelliseen.

Voidaan tietenkin miettiä, onko mangroveravun pitäminen makeanveden akvaariossa (=akvaterraariossa siinä mielessä, että pinnanpäällistä pinta-alaa löytyy 20 % akvaarion pohjapinta-alasta) KAIKILTA OSIN EETTISTÄ. Laji ei lisäänny makeassa vedessä. On sellaisiakin taskurapulajeja, jotka ovat puhtaasti makeanveden lajeja. Ks. esim. www.aquahoito.info

Ajattelen itse asiaa siltä kantilta, että pyrin tarjoamaan mangoveravuille paljon virikkeitä (kaloja), hyvin monipuolisen ruokavalion, ehtymättömän huomionarvon ja lajitovereita seuraksi. Siihen mahdollisuuteni sitten rajautuvatkin – ellemme sitten kesälomalla ryhdy miettimään, miten saisimme integroitua tunnelin ja sen päähän vaatimukset täyttävän suolaisen veden altaan rapupariskunnan lisääntymistä varten. Mutta eikä se mene jo vähän vaativaksi. Olohuoneen funktio muuttuu täysin.

Edellyttääkö eliölajin akvaariossa pitäminen sitä, että on valmis tarjoamaan sille kaikki sen elinkaaren tyypilliset toiminnot, siis myös mahdollisuuden lisääntymiseen? Tässäpä kysymys. En ole vielä itse päättänyt, millä kannalla olen. Vertailukohteita löytynee myös kalapuolelta.

[jarvij]

Kun paludaariossasi on sekä koiras että naaras, kovaa vettä ja maata, tarjoat niille automaattisesti lisääntymismahdollisuuden (mahdollisuuden paritteluun). Naaras vaeltaa tai siirtyy murtoveteen, minkä senkin voi järjestää lisäämällä veteen hieman suolaa.

Kun naaraan pyrstönsä alla kantamat munat kuoriutuvat, huiskauttaa naaras toukat vapaaseeen veteen, jonne toukat luonnossa leviävät planktonissa eläviksi toukiksi. Niiden kehittyminen siitä eteenpäin ei rapuja enää kiinnosta yhtään.

Eettisesti voi olla oikein pyrkiä luomaan kotimainen akvaariossa lisääntynyt kanta, jolloin luonnosta ei tarvitse uusia pyytää. Tuskinpa nuo kuitenkaan mitenkään uhanalaisia ovat. Yksi täysikasvuinen naaras vapauttaa useita tuhansia toukkia.

Valitettavasti makeanveden taskurapuja ei tuoda maahan, ja muualtakin niiden saanti lienee varsin satunnaista.

Sekä Malawi- että Tanganjikajärvissä elää useita lajeja, mutta suurempaa tuontia sieltä ei ole.

[Rapuliina]

Tuo on hyvä kommentti ja hyvä on termi paludaariokin.

Tässä vaiheessa tuntuu mielekkäältä, että mangroveravut asustavat kalojen kanssa samassa altaassa, mikä rajoittaa veden kovuuden ja suolaisuuden säätelyä. Parametreja siis säädellään koko asukaskunnan ehdoilla etsien yhteisiä nimittäjiä.

[jarvij]

Mutta voisit myös harkita tuota haasteellisuutta! Jos ja mikäli rapusi parittelevat, ja naaraan pyrstön alle ylmestyy munia, niin noin parin viikon kuluttua vosit miettiä mahdollista kasvatusta.
Mikäli kiinnostaa (muitakin!) , voin kääntää kasvatusohjeet sivuilleni.
"Vaikeaa, mutta ei mahdotonta"

Mielenkiintoisia otuksia, ja niitä voi hyvällä omallatunnolla pitää jopa alle 50 litraisessa paludaariossa. Voi pitää kalojenkin kanssa.
Yksi koiras ja 1-2 naarasta. Eivät kasva juuri 2 euron kolikkoa suuremmiksi (tähän lisäksi jalat).

[Rapuliina]

Tietysti nuo lisääntymis- ja kasvatusohjeet kiinnostavat ainakin periaatteessa, joten käännä ne ihmeessä jos viitsit. Haasteellista tai ei, olen melko varma, että kaksi Petriltä ostamaamme rapua ovat samasta "erästä" eli samasta lammikosta eli ehkäpä sisaruksia keskenään. Olisipa hienoa, jos rapuja olisi tarjolla toisaallakin tai ainakin tietäisi niiden alkuperäistiedot. Enpä ole niitä kyllä huomannut kysyä.

On mielenkiintoista seurata urosravussa tapahtuneita muutoksia sen jälkeen, kun altaaseen on tullut naaras. Punainen väri uroksen saksista (siis siitä saksinivelestä) on levinnyt lähes koko saksiraajaan. Jossain vaiheessa sillä oli aivan punainen "traktorivarustus".

Eräs kysymys, löytyykö kommentteja: Ostamamme naaras, pian meillä viikon ollut, ei ole nähdäksemme kertaakaan käynyt pinnan päällä sen jälkeen, kun se päästettiin poikasaltaasta akvaarioon. Uroksen juurakkorykelmää pitkin se tuskin uskaltaa kivuta pinnan päälle, mutta sillä on omakin reittinsä. Reitti ei ole tosin aivan sen nenän edessä eli sen täytyy löytää se. Naaras on joutunut hieman pakoilemaan urosta, joten se ei ole ehkä kaikkein rohkeimmillaan vielä.

LÖYTÄÄKÖ PINNANPÄÄLLISTÄ TILAA HALUAVA RAPU varmasti pinnalle niin halutessaan?

[jarvij]

Kovasti epäilen että ne ovat luonnosta pyydettyjä. Mahdollisesti niitä viljelläänkin matalissa merivesilammikoissa. Rohkenen silti epäillä että ne siasaruksia olisivat. Pikemminkin massaviljeltyjä siellä jossain (Thaimaassa?).

Löytääkö rapu halutessaan pinnalle riippuu suuresti mahdollisuuksista päästä pinnalle; siis millaisia reittejä sinne on.

[Rapuliina]

Hyvä tietää, kiitos.

Pinnan päälle kipuamismahdollisuuksista:
Ravulla on kokonaan oma mangrovejuurakko, joka ulottuu pinnalle (tosin aika lailla sisäsuodattimen viereen – voisiko se pelätä virtausta). Pinnalla sitä odottaa pieni korkkipuulautta. Tajutakseen, että juurakko jatkuu pinnan päälle ravun pitää kuitenkin selviytyä juurakon juurelle rakennetusta liuskekivien ja pienemmän juurakon rykelmästä. Toistaiseksi rapu on ollut vain niiden onkaloissa.

Näiden lisäksi on eräitä kasveja, jotka ulottuvat pinnan päälle. Lisäksi se voi halutessaan käyttää uroksen juurakkoa ja uroksen lauttoja, jos uskaltaa.

Olemme kyllä melko varmoja, ettei naaras ole pinnalla käynyt. Esimerkiksi sen ulosteet ovat pohjassa. Uros tekee tarpeensa korkkipuulautoille.

Pitäisiköhän naarasta nostella tai jotain.

[jarvij]

Toisaalta sehän vasta loi kuorensa, mikä on ollut melkoinen stressi tuon samanaikaisen olosuhteiden muutoksen lisäksi. Antakaa sille rauhaa toipumiseen.

[Rapuliina]

Näin teemme. Olisi se hassua alkaa sitä liikaa hyysätä.