Toisaalta jos haluat saada tammenlehvän kasvamaan kauniisti, sitä kannattaa katkoa alhaalta eikä latvoista(muuten se haarautuu voimakkaasti ja lehdet jäävät pieniksi). Saviravinteet pöllyää aika mainiosti, kun parin viikon välein revit kasvin juurineen lyhennettäväksi...

Joo, kyllä se sitä valoa reippaasti tarvii. Mielestäni saman verran kuin rehevästi kasvava karttulehti.. Muutenkin aika herkkä kasvi loppuen lopuksi. Toki kyse voi olla muustakin, kuin vain valon puutteesta, ehkä sen laadusta tai ravinteiden kombinaatiosta?

Jahas, täällä kauppa käy Ei ole vielä pikkuisia hehkuja näkynyt, mutta naaras on kyllä edelleenkin pullea kuin joulukinkku. Kivoja kaloja muuten noi hehkutetrat ja kotiuduttuaan todella kauniita!

Voi Harry Harry, mikä sinua riivaa, kun tunnut tietävän kaikesta vähän niinkuin kaiken? Klorofyllin ja karotinoidien muodostamasta "valohaavista" tiedän jopa minäkin, mutta btw en kyllä oikein ymmärrä miksei vihreä valo kelpaa oikein millekään kasveille...

Huomattakoon muuten myös, että argentiinanvesirutto viihtyy aika viileässä vedessä....

Tuo "valkoisen" värinen Marine white lamppu kuulostaakin muuten oikein hyvältä. Täytyy kuitenkin suositella myös Sylvanian aquastar lamppuja, joissa spektrit ovat myöskin aika kohdallaan (en vaan juuri nyt niitä löydä :roll: ). Piikit kuitenki sinisessä ja punaisessa, keltasta-vihreää vain...

Hieman asian ulkopuolelta... Sekä luonnossa että akvaariossa savi on oikein mukava lannoite, mutta mihin sen vaikutus perustuu? Mitä ravinteita savi siis sisältää?

Vai että ihan itsekseen kutevat, vaikka tuo pH on noinkin korkea. Olin ajatellut, että itselläni kutu ei nimenomaan onnistu, koska altaan pH on yli 7... Hyvä tietää, että siitä ei välttämättä ole kyse! Näyttäisi muuten siltä, että hehkut tykkäävät aika korkeasta lämpötilasta, koska minullakin naaras...

Pari kuukautta sitten hankin 30 kpl hehkutetroja ja nyt yhden naaraan vatsa on pyöristynyt lupaavasti. Tällä hetkellä kalat uivat 325 litrasessa altaassa, jossa pH on n. 7.2, KH 2 ja lämpötila siinä 26 paikkeilla (nitriitti 0 ja nitraatti 12,5 - 25mg/l). Näissä oloissa kutu ei selvästikään ota onnis...

Minäkin liputan monnisten puolesta, aivan ihastuttavia otuksia! Kauan on mullakin ollut haaveena hankkia monnisille oma n.200-300 litran allas, jossa tavallista isompi pohjapinta-ala tammenlehdillä ja hienolla hiekalla. Paludaario mieluiten... Sinne sitten vaikka kolmekin monnisparvea. Voih.

Tuosta naaraan tummuudesta: huomasin saman ilmiön omalla somamonnisnaaraalla kutemisen aikana ja sen jälkeen. Itse tulin siihen lopputulokseen, että kyse on nimenomaan rasituksesta ja hapen puutteesta lihaksissa. Kuteminen on rankkaa puuhaa naaraille, varsinkin jos ahdistelevia koiraita on useita ja...

No on se kummaa ettei se kääpiömiekka mulla oikein menesty... E. quadricostatus on kyllä aina ollut mielestäni oikein kiva kasvi, ei vaan ole koskaan osunut eteeni oikeaan aikaan. Tuli mieleen, että "nurmikkomaisiin" kasveihin kuuluu myös Echinodorus angustifolius, joka on viihtyessään tod...

Kertokaahan tähän väliin millaisissa olosuhteissa kasvattelette kääpiömiekkaa? Itselläni se ei nimittäin oikein viihdy... Valoa (4.5 x 36w)ja ravinteita on kyllä tarpeeksi, mutta onko 27 asteen lämpötila sille liikaa? Toisaalta olen huomannut, että se tekee taimiaan poikkeuksetta varjoisampiin paikk...

Suosittelisin läpimästi sisustukseksi myös tammenlehtiä, jotka pohjalle aseteltuina (tai vähemmänkin aseteltuina) ovat sekä sisustuksellisesti kauniita että kääpiöahvenille hyvin mieluisia. Syksyllä vaan haravoimaan!

Oman ymmärrykseni mukaan kasveilla on sisään rakennettu vuorokausi eli sirkadiaaninen rytmi. Lukuisat kasvit, sekä vedessä että maalla, noudattavat niille kehittynyttä rytmiä erilaisilla lehti ja terälehti asennoilla. Nämä asennonvaihtelut säilyvät, ainakin jonkin aikaa, vaikka kasvia valaistaisiin ...

Mielestäni jatkuva kuteminen voi olla etenkin monnisnaaraille raskasta. Tämä etenkin jos kutevia naaraita on parvessa vain yksi. Pojilla kun tuota intoa usein riittää, vaikka naaras olisi jo ihan lopussa. :roll: Kannattaa muuten ehdottomasti kasvatella noita poikasia, Suomessa kasvaneet akvaariokala...

Jahas, että sellainen tapaus. Kyllä nyt luulen, että keihäslehtesi on E. tricolor, vaikka vähän paha mennä sanomaan ilman kuvaa [;)]. (Anubias tricolor- nimistä kasvia ei liene olemassakaan...) Anubias suvun keihäslehdethän ovat Afrikkalaisia kasveja, kun taas Echinodorus suvun miekkakasvit Etelä-Am...

Tuli vaan vielä mieleeni tuo nuolimonnien reipas hapen tarve. Itse olen sen oppinut "kantapään kautta". Ottoja olen pitänyt jo useamman vuoden ja koko tämän ajan ne ovat olleen aikalailla piilosalla ainakin päiväsaikaan. Vajaa kuukausi sitten hankin 325 litraseen altaaseeni vielä kolmannen...

Minäkään en suosittele savea englannin jokisoran kanssa, on nimittäin harvinaisen ärsyttävää jos/kun se sieltä esim. lappoamisen yhteydessä pöllyää... Pohja- ja nestemäisillä lannotteilla pääsee jo pitkälle! Jos vaan millään kärsivällisyyttä riittää, niin suosittelen, ettet vaihda kaikkea hiekkaa ke...

onpas tullut vastauksia...korjatakseni...plekoilla tarkotin platyja [;)] Voih...Nyt kanssaharrastajani hyvä, hankihan ne vesitestit tai mene vesinäytteen kanssa akvaariokauppaan ja pyydä mittaamaan (ja arvot sitten paperille ja kotiin mukaan!). Nyt olet keitellyt mahdottoman kalasopan; synnyttävät ...

-Ozkuz- Mikäli kyseessä nyt todella on punalevä (esim. tupsulevä), ei voi muuta sanoa kun, että siitä on vaikea päästä eroon! Kuvittelisin, että runsas levän kasvu on edelleenkin tulosta monimetalleista, mutta vähentynee ajan kanssa. Uuden tasapainon löytäminen voi viedä aikaa. Tällä hetkellä ravint...

Mari kirjoitti:Itse asiassa tuo on normaalia. Jos on saman mallisia tetroja, vaikkakin eri värisiä, niin ne parveilevat yhdessä.

Hmm, ihan järkeenkäypäähän tuo on. Aina oppii uutta..

Valitettavasti hiilidioksidin lisääminen ei ole ihan helppoa puuhaa ja vaatii ehdottomasti perus tietoja vesikemiasta. Hiilidioksidin lisäyshän vaikuttaa suoraan pH:seen, kh-arvoon sekä nitraattiin (kasvien lisääntyneen kasvun myötä). Vaikutukset voivat olla dramaattisiakin ja jopa kaloille kohtalok...

Mitä isompi parvi, sitä turvallisemmat oltavat kalayksilön kannalta. Eihän sitä tiedä mikä hauki vielä jonain päivänä niiden eteen akvaariossa ui! Vaikka tottahan tuo on, että aika harvoin eri lajin yksilöt muodostavat tiiviin parven...

Ilman tietoa vesiarvoistakin, voi sanoa, että kyseessä on mitä luultavimmin punaleviin kuuluva tupsulevä. Mikään akvaarioosi sopiva kala ei syö sitä. Sitä vastaan voi taistella mm. mekaanisesti, huolehtimalla kasvien rehevästä kasvusta (vievät leviltä ravinteet), säännöllisillä vedenvaihdoilla ja hi...