Neilikkaöljyä ja puukko, jos kantti kestää...

Ei se ritilä kovin välttämätön ole. Kunhan pitää suodattimen suokkahousujen sisään, jottei kaikki kudut mene suodattimeen, saatikka poikaset.

Itsellä on nyt n. 20 intiianisulka tetran poikasta jotka ovat kuukauden ikäisiä, kokoa on sen verran että erottaa mikä tetra on kyseessä

Danke tarkasta tiedosta

Siis UV valohan suodattautuu aika hyvin lasin lävitte mennessä. Fyssan maikka ei kyl keksiny et miten siitä valosta katoaisi jotain valonsäteitä kun se heijastuu jonkun kautta akvaariion... Polarisaatiohan on se kun valo pääse kahden ristikkäin olevan verkon lävitse. Vaikea selittää. No esim. polaro...

Hehe... Minkähänlainen juttu on tulossa?

Mun akvaariokalat saa välillä oikeeta auringon valoa ja luulen että ne jopa nauttii siitä. Levätkin pysyy kurissa kun on kaikkea kohtuudella. Itse olen vähentänyt keinovalaistusta kun aurinko pääsee porottamaan akvaarioon. Ja ei leväongelmia keskikesäl? Nyt en oo ihan varma tost polasoitumis jutust...

Samaa valoahan se on, heijastuu vaan. Kyl sit ainakin ysin fyssan tunnil opetetaan noi

Tosta on joo taatusti monelle hyötyä. Ja taitaapi käsittää kaikki "perus" suodattimet
Kiva lunttilista

Juupeli et on nättejä. Minkähän värisiä poikasista tulee? Kun vanhemmat on vähä eri sorttia molemmat

Ei kannata hankkia lisää kaloja, ennenkuin kalakuolemat ovat loppuneet ja tilanne normalisoitunut. Eli ainakin 3 viikkoa ilman uusia kaloja, "vanhojen" seeprojen oireiden loputtua.

Ovathan vesiarvot kunnossa? Lukuina?

Tai sitten otat niistä kuvia ja laitat nettiin?

Saunanpataan ja keittää sitä muutaman hetken. Sitten suljettuun jätesäkkiin, sitten siitä akvaarioon? Tosin monella ei ole mahdollisuutta päästä saunanpadalle juurakkokeittoa tekemään.

Plekot RoXoR

Itellä on nuori kutupari (ikää hiukan yli vuosi), jotka ei pysty vartioimaan kutuansa kahta päivää... Ensimmäisen yön yli säilyy, mutta toinen on niille liikaa. Joko syövät itse, tai antavat partiksen syödä siitä yöaikaan. Yhtäloisteputkea olen käyttänyt öiseen aikaan, jos kutu on tehty.

Kahella parilla voi kokeilla, mutta jos sattuu toinen pareista olemaan ärhäkämpiä, niin yksi pari vain. Kolme paria on kyllä jo sitten liikaa.

Oisko kiva yllätys, kun roudais parisängylle (vaimon puolelle) semmosen 200x 80x 60 altaan ja ite sitten nukkuis siinä omallapuolellaan, akvaarion vieressä? Oiskohan hyvät unet?

Ite en oo oikeen tykännyt. Tosin ihan hyvä kalavalikoima. Ilemisesti oli paha päivä myyjällä kerran, kun satuin käymään siellä. Kyselin aasia biotoppeista ja niiden kasvillisuudesta. Vastaukset oli tyyliin "jaa" "joo" "niinhän ne"

En kyl löytäny mikään infoa pohjamateriaalista? Eli toivottavasti akvassa hieno hiekka?

Ihmejuttu, itselläni on just tota 0,1-0,6mm bilteman hiekkaa yhessä akvaarioistani. Myös mattosuodatin löytyy, akvaarion pohjassa on cryptoja ja sticksejä. Joka vedenvaihdon yhteydessä tökin sormella pohjaa ja kokeilen että tuleeko pohjasta kuplia ja haiseeko ne. Ei tule, eikä haise. Kierteisarvikot...

http://www.aqua-web.org/forum/viewtopic.php?t=4349

Helpottais aivan älyttömästi, jos kertoisit kaikki perustiedot akvaariosta. No2 ? No3? jne...

Nojoo... Mäki haluun

Paras olisi että jättäisit akvaarioon vain yhden kutuparin. Tuo 300 litrainen on meinaan liian pieni useammalle täysikasvuiselle... Varmaan se tappelija on mielissään kun saa olla yhdessä useamman naaran kanssa samaan aikaan. Sitähän nekin vain hakevat. Viivakirjoahvenista en tiedä mitään, mutta vei...

Oon 95% varma, että siitä meni samalla termostaatti rikki...
Itse olen rikkonut yhden lämmittimen unohtamalla sen hetkeksi kuivalle maalle. Lämmitys puoli kyllä toimi, mutta termostaatti ei toiminut, eli oli kokoajan aivan hothothot.

Ton sisäistämiseen meni kyl hetki. Mut kokeillessa tosiaankin kannaattaa tehdä niin, että säätää neulaventtiilistä suunnilleen sopivan määrän, sitten säätää pullon omaa paineenalenninta. Todellakin saa säädettyä kuplan tarkkuudella. Tänään tulee taas paripulloa lisää, voipi yv:llä sitten kysellä oma...

Se on hiukan riskaapelia laittaa kuvia nettiin, joista ei olla 100% varmuudella että mikä tauti on kyseessä. Täydinhan voi yleensä tunnista satavarmaksi vain eelassa tai mikroskoopin kanssa.

Joissakin kalakirjoissa on kuvia kalojen taudeista, mutta tietous on aika niukkaa...